G8 (Ryhmä kahdeksan): historia, jäsenet ja huippukokoukset
Tutustu G8:aan – sen historiaan, jäsenmaihin ja vuosittaisten huippukokousten merkittäviin käänteisiin, mukaan lukien Venäjän erottaminen ja G7:n muodostuminen.
Kahdeksan ryhmän (G8) muodostivat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Venäjä (keskeytetty), Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Lisäksi Euroopan komissio on edustettuna kokouksissa. G8 muodostui alun perin teollisuusmaiden keskustelukanavaksi, jossa maiden johtajat kokoontuivat vuosittain keskustelemaan talouspolitiikasta, kansainvälisestä turvallisuudesta ja muista globaaleista haasteista. Ryhmän kokoukset eli huippukokoukset kokoavat kunkin jäsenmaan hallitusten päämiehet ja muita korkean tason edustajia.
Historia
G8 sai alkunsa 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäinen kuuden maan tapaaminen (G6) pidettiin vuonna 1975, ja sen jälkeen Kanadan liittyminen seuraavana vuonna laajensi ryhmän G7:ksi. Venäjä liittyi ryhmään myöhemmin, ja käytännössä G7:stä tuli G8 vuosina 1997–1998, jolloin Venäjä osallistui täysivaltaisesti. Alkujaan fokus oli talouspolitiikassa ja kansainvälisessä yhteistyössä, mutta ajan myötä kokoukset laajenivat käsittelemään myös kehitysapua, ympäristöä, terrorismin torjuntaa ja muuta globaalipolitiikkaa.
Jäsenet ja rooli
G8:n jäsenmaat ovat teollisuusmaita, joiden taloudet ja poliittinen vaikutusvalta ovat olleet laajoja. Kokouksissa ovat mukana yleensä kunkin maan valtion- tai hallituksen päämies (presidentti tai pääministeri) sekä valtiovarain- ja ulkoministerit. Euroopan komissio edustaa EU:n etuja ja osallistuu keskusteluihin erityisesti kauppa- ja talousasioissa.
Toiminta ja huippukokoukset
G8:n puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenmaiden kesken. Puheenjohtajamaa laatii isännöimänsä vuoden asialistan, määrittelee prioriteetit ja isännöi huippukokousta. Huippukokouksissa sovitaan usein yhteisistä linjauksista, julkilausumista ja toimenpiteistä esimerkiksi talouskoordinaation, kehitysyhteistyön, ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden aloilla. G8 on ollut foorumi mm. kansainvälisen talouskriisin ratkaisuissa (2008–2009), velkahelpotusten ja kehitysavun lisäämisen lupauksissa (esim. Gleneagles 2005) sekä ilmasto- ja energiapolitiikan keskusteluissa.
Keskeytys Venäjän osalta ja siirtymä G7:ään
Vuoden 2014 virallista huippukokousta ei pidetty Moskovassa suunnitellusti Venäjän ja Krimin tilanteen seurauksena. Maaliskuun 24. päivänä 2014 G7-maat äänestivät käytännössä erottavansa Venäjän yhteisistä huippukokouksista; tästä seurasi, että kokous järjestettiin Brysselissä ja että käytännössä ryhmä jatkoi toimintaa G7-muodossa. Venäjän jäsenyys merkitty keskeytetyksi eikä sitä ole palautettu sitä seuranneina vuosina.
Vaikutus, kritiikki ja muuttuva rooli
G8 on tarjonnut tärkeän keskustelualustan maailman suurimmille teollisuusmaille, mutta sitä on myös arvosteltu. Kritiikkiä on esitetty muun muassa edustavuuden puutteesta (monet nousevat taloudet eivät ole mukana), päätöksenteon läpinäkymättömyydestä ja siitä, että kokoukset toimivat enemmän julkisena asetelmana kuin sitovina toimintaohjelmina. G8:n asema kansainvälisen päätöksenteon foorumina on heikentynyt G20:n nousun myötä, sillä G20 kattaa laajemmin sekä kehittyneet että kehittyvät taloudet.
Miksi G8 on merkittävä
Vaikka G8 ei enää muodosta kaikkien globaaliin päätöksentekoon liittyvien kysymysten keskeisintä foorumia, sen huippukokoukset ovat olleet tärkeitä poliittisen tahdon ilmaisemisen, ajoittain yhteisten sitoumusten ja kansainvälisen koordinoinnin paikkoja. Ne ovat myös tarjonneet tilaisuuden kaksitahoisille tapaamisille ja diplomaattiselle vuorovaikutukselle maiden välillä.
G8:n perintö näkyy nykyisissä kansainvälisissä instituutioissa ja foorumeissa: se loi käytäntöjä, jotka ovat siirtyneet laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön, vaikka muoto ja jäsenyys ovat muuttuneet ajan myötä.
Yleiskatsaus
G8:aa ei pidetä kansainvälisenä järjestönä, koska sillä ei ole hallinnollista rakennetta. Tämä tarkoittaa sitä, että puheenjohtajan lisäksi jäsenillä ei ole virallisia arvonimiä, vaan heitä kaikkia pidetään tasavertaisina. Kokoukset eivät ole virallisia. Tavoitteena on keskustella maailmanlaajuisista aiheista ja ongelmista rennosti.
Kokouksissa voidaan keskustella monista maailmanlaajuisista ongelmista ja kysymyksistä. Joitakin yleisiä keskustelunaiheita ovat: terveys, lainvalvonta, työvoima, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, energia, ympäristö, ulkoasiat, oikeus, terrorismi ja kauppa.
Vuosittainen huippukokous
G8-maiden johtajien vuotuiseen kokoukseen osallistuvat hallitusten päämiehet ja muut kutsuvieraat. Se pidetään yleensä kolmen päivän ajan keskellä vuotta. Joka vuosi yksi G8-maista on G8-puheenjohtaja. G8-puheenjohtajamaa on vastuussa huippukokouksen järjestämisestä ja isännöinnistä kyseisen vuoden aikana. Ensimmäinen huippukokous pidettiin marraskuussa 1975 Ranskassa.
| Päivämäärä | Isäntämaa | Isäntäjohtaja | Sijainti pidetty | Verkkosivusto | Huomautukset | |
| 1. | 15.-17. marraskuuta 1975 | Valéry Giscard d'Estaing | Rambouillet (Rambouilletin linna) | G6-huippukokous | ||
| 2. | 27.-28. kesäkuuta 1976 |
| Dorado, Puerto Rico | Kanada liittyy ryhmään ja muodostaa G7-ryhmän. | ||
| Kolmas | 7.-8. toukokuuta 1977 | James Callaghan | Euroopan komission puheenjohtaja kutsutaan G7-maiden vuotuisiin huippukokouksiin. | |||
| Neljäs | 16.-17. heinäkuuta 1978 |
| ||||
| 28.-29. kesäkuuta 1979 | Masayoshi Ōhira | |||||
| 6. | 22.-23. kesäkuuta 1980 | Francesco Cossiga | ||||
| Seitsemäs | 20.-21. heinäkuuta 1981 | Pierre E. Trudeau | Montebello, Quebec | |||
| 8. | 4.-6. kesäkuuta 1982 | Versailles | ||||
| 9. | 28.-30. toukokuuta 1983 |
| Williamsburg, Virginia | |||
| 10. | 7.-9. kesäkuuta 1984 | |||||
| 11. | 2.-4. toukokuuta 1985 |
| Helmut Kohl | |||
| 12. | 4.-6. toukokuuta 1986 | Yasuhiro Nakasone | ||||
| 13. | 8.-10. kesäkuuta 1987 | Amintore Fanfani | ||||
| 14. | 19.-21. kesäkuuta 1988 | Brian Mulroney | ||||
| 15. | 14.-16. heinäkuuta 1989 | |||||
| 16. | 9.-11. heinäkuuta 1990 |
| Houston, Texas | |||
| 17. | 15.-17. heinäkuuta 1991 | John Major | ||||
| 18. | 6.-8. heinäkuuta 1992 | Helmut Kohl | München, Baijeri | |||
| 19. | 7.-9. heinäkuuta 1993 | Kiichi Miyazawa | ||||
| 20. | 8.-10. heinäkuuta 1994 | Silvio Berlusconi | ||||
| 21. | 15.-17. kesäkuuta 1995 | Halifax, Nova Scotia | ||||
| 22. | 27.-29. kesäkuuta 1996 | Lyon | Kutsuttuja kansainvälisiä järjestöjä ovat muun muassa: Yhdistyneet Kansakunnat, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailman kauppajärjestö. | |||
| 23. | 20.-22. kesäkuuta 1997 |
| Venäjä liittyy ryhmään ja muodostaa G8-ryhmän | |||
| 24. päivä | 15.-17. toukokuuta 1998 | Tony Blair | Birmingham, Englanti | |||
| 25. päivä | 18.-20. kesäkuuta 1999 | Gerhard Schröder | ||||
| 26. päivä | 21.-23. heinäkuuta 2000 | Yoshiro Mori | Nago, Okinawa | |||
| 27. päivä | 20.-22. heinäkuuta 2001 | Silvio Berlusconi | Genova | |||
| 28. päivä | 26.-27. kesäkuuta 2002 | Kananaskis, Alberta | ||||
| 29. päivä | Kesäkuu 2-3, 2003 | Évian-les-Bains | ||||
| 30. päivä | 8.-10. kesäkuuta 2004 |
| Sea Island, Georgia | |||
| 31. | 6.-8. heinäkuuta 2005 | Tony Blair | Gleneagles, Skotlanti | |||
| 32. | 15.-17. heinäkuuta 2006 | Strelna, Pietari | ||||
| 33. | Kesäkuu 6-8, 2007 | Heiligendamm, Mecklenburg-Vorpommern | ||||
| 7.-9. heinäkuuta 2008 | Yasuo Fukuda | Toyako (Toya-järvi), Hokkaido | ||||
| 35. | 8.-10. heinäkuuta 2009 | Silvio Berlusconi | L'Aquila, Abruzzo | |||
| 36. | 25.-26. kesäkuuta 2010 | Huntsville, Ontario | ||||
| 37. | 26.-27. toukokuuta 2011 | Deauville, Basse-Normandie | ||||
| 38. | 18.-19. toukokuuta 2012 |
| ||||
| 39. | 17.-18. kesäkuuta 2013 | Enniskillen, Pohjois-Irlanti | ||||
| 40. (keskeytetty) | 2014 | Peruutetaan; Venäjä keskeytetään, jolloin järjestö palautetaan G7-järjestöksi. | ||||
| 41. | Kesäkuu 4-5, 2015 |
| Angela Merkel | Schloss Elmau, Garmisch, Baijeri | ||
| 42. | toukokuu 26-27, 2016 | Shinzō Abe | Shima, Mien prefektuuri | |||
| 43. | 26.-27. toukokuuta 2017 | Paolo Gentiloni | Taormina, Sisilia | |||
| 44. | kesäkuu 8-9, 2018 | Charlevoix, Quebec |
Taloudellinen valta
Kahdeksan G8-maata edustaa noin 14 prosenttia maailman väestöstä, mutta ne tuottavat yli 65 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (BKT).
| 2004 | Väestö | BKT | ||
|
| Miljoonia ihmisiä | % | Miljardeja dollareita | % |
| Maailma | 6345.1 | 100.0 | 39833.6 | 100.0 |
|
| 350.5 | 4.6 | 12179.9 | 30.7 |
| 127.8 | 2.0 | 4749.9 | 11.9 | |
|
| 82.6 | 1.3 | 2749.0 | 6.3 |
|
| 59.4 | 0.9 | 2136.4 | 5.2 |
| 60.0 | 0.9 | 1858.7 | 4.7 | |
| 57.6 | 0.9 | 1503.6 | 3.8 | |
| 31.9 | 0.5 | 905.6 | 2.3 | |
| 142.8 | 2.3 | 487.3 | 1.2 | |
| G8 | 855.6 | 13.5 | 26270.4 | 66.1 |
Lähde: World Development Report 2006, Maailmanpankki
Toinen sivu
- Maailman talousfoorumi
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä maat muodostavat kahdeksan maan ryhmän (G8)?
A: Kahdeksan maan ryhmään (G8) kuuluvat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Venäjä (keskeytetty), Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Myös Euroopan komissio on edustettuna komiteassa.
K: Kuinka usein G8-ryhmä kokoontuu?
V: G8:lla on konferensseja tai kokouksia ympäri vuoden ja huippukokous kerran vuodessa.
K: Kuka osallistuu huippukokoukseen?
V: Kunkin G8-maan hallitusten päämiehet osallistuvat huippukokoukseen.
K: Kuka asettaa kunkin vuoden esityslistan?
V: Se maa, joka on puheenjohtajana kyseisenä vuonna, päättää kyseisen vuoden esityslistan ja isännöi huippukokousta.
K: Milloin G6-maat perustettiin?
V: Ensimmäinen G6-kokous pidettiin vuonna 1975.
K: Milloin Kanada liittyi G7-maiden joukkoon?
V: Kanada liittyi vuonna 1976, jolloin siitä tuli G7.
K: Milloin Venäjä liittyi G8-maiden joukkoon?
V: Venäjä liittyi G8-ryhmään vuonna 1997.
Etsiä