Moraalinen päättely ja etiikka: määritelmä ja kehitysteoriat

Tutustu moraaliseen päättelyyn ja etiikkaan: määritelmät, Kohlbergin ja Turielin kehitysteoriat sekä käytännön esimerkit. Lue lisää nyt.

Moraalista päättelyä tutkitaan psykologiassa ja moraalifilosofiassa. Siinä tutkitaan, miten ihmiset ajattelevat moraalisista asioista, ongelmista ja kysymyksistä. Sitä tutkineet psykologit ovat muun muassa Lawrence Kohlberg ja Elliot Turiel. Kohlbergin mukaan moraalinen ymmärrys kehittyy kolmessa päävaiheessa ihmisen vanhetessa, mutta Turielin mukaan moraalisessa ymmärryksessä on kolme aluetta, jotka kehittyvät samanaikaisesti ihmisen vanhetessa.

Mitä on moraalinen päättely?

Moraalisella päättelyllä tarkoitetaan prosessia, jossa arvioidaan tekojen oikeutta, väärää ja vastuuta. Se sisältää sekä käytännön päätöksenteon että käsitteelliset pohdinnat siitä, mitä tarkoittaa hyvä tai paha toiminta. Moraalinen päättely ei aina johda moraalisesti "oikeaan" toimintaan: ihmiset voivat päättää toimia moraaliperiaatteiden mukaan tai valita oman edun, tunteiden tai sosiaalisten paineiden perusteella.

Kohlbergin kehitysteoria

Lawrence Kohlberg esitti, että moraalinen kehitys kulkee läpi kolmen tason, joilla on yhteensä kuusi vaihetta. Nämä tasot kuvaavat sitä tapaa, jolla ihmiset perustelevat moraalisia valintojaan:

• Esikonventionaalinen (taso 1–2)
  • 1. Kuuliaisuus ja rangaistuksen välttäminen (toimi välttääksesi rangaistusta)
  • 2. Itsekkyyteen perustuva vastavuoroisuus (toimi oman edun tai vaihdon vuoksi)
• Konventionaalinen (taso 3–4)
  • 3. Hyvä poika/tyttö -orientaatio (toimi saadaksesi hyväksyntää ja ylläpitääksesi ihmissuhteita)
  • 4. Lain ja järjestyksen kunnioitus (toimi velvollisuuden ja yhteiskunnan sääntöjen mukaan)
• Postkonventionaalinen / periaatetaso (taso 5–6)
  • 5. Sosiaalinen sopimus ja yksilön oikeudet (toimi yhteiskunnan sopimusten ja yksilön oikeuksien pohjalta)
  • 6. Universaalit eettiset periaatteet (toimi universaalien moraalisten periaatteiden mukaan, vaikka ne olisivat ristiriidassa lain kanssa)

Kohlbergin teoria korostaa oikeudenmukaisuuteen ja rationaaliseen päättelyyn perustuvaa kehitystä. Hänen tutkimuksensa perustuivat pitkälti moraalikuvauksiin, kuten kuuluisaan "Heinz-dilemmaan", joissa arvioidaan vastaajien perusteluja tekemisille.

Turielin sosiaalidomain-teoria

Elliot Turiel ehdotti, että moraalinen ajattelu ei ole yksinkertainen asteittainen kehitys vaan jakautuu eri domainien eli alueiden kautta. Turiel erottaa kolme pääaluetta:

• Moraalinen domain – käsittelee oikeudenmukaisuutta, vahingoittamisen välttämistä ja tasapuolisuutta (esim. lyöminen on väärin riippumatta säännöistä).
• Sosiaalikonventionaalinen domain – liittyy tapoihin, normeihin ja sääntöihin, jotka helpottavat yhdessä elämistä (esim. koulun pukeutumissäännöt).
• Henkilökohtainen domain – koskee yksilön yksityisiä valintoja ja mieltymyksiä, jotka eivät suoraan vahingoita muita (esim. harrastukset tai pukeutuminen).

Turielin mukaan nämä alueet kehittyvät rinnakkaisesti ja lapset oppivat erottamaan, mitkä asiat ovat moraalisia periaatteita ja mitkä sosiaalisia tapoja tai henkilökohtaisia valintoja.

Etiikan pääalueet ja keskeiset teoriat

Moraalifilosofia eli etiikka jakautuu yleisesti kolmeen osa-alueeseen:

• Normatiivinen etiikka – pohtii, mitä tekoja tulisi pitää moraalisesti oikeina (esim. utilitarismi, deontologia, hyve-etiikka).
• Metaetiikka – tutkii moraalikäsitteiden luonnetta ja sitä, mitä voidaan tarkoittaa sanoilla "oikea" ja "väärä".
• Soveltava etiikka – käsittelee käytännön moraalisia ongelmia, kuten bioetiikkaa, ympäristöetiikkaa ja liike-elämän etiikkaa.

Yleisimmät normatiiviset teoriat ovat lyhyesti:

• Konsekventialismi / utilitarismi – teon moraalisuus määräytyy sen seurausten mukaan; hyvä teko tuottaa eniten hyvää mahdollisimman monelle.
• Deontologia – jotkin teot ovat oikeita tai vääriä sääntöjen tai velvollisuuksien perusteella (esim. Kantin moraaliteoria).
• Hyve-etiikka – korostaa toimijan luonnetta ja hyveitä (esim. rohkeus, oikeudenmukaisuus) ennemmin kuin yksittäisiä sääntöjä tai seurauksia.

Tutkimusmenetelmät ja käytännön havainnot

Moraalisen päättelyn tutkimuksessa käytetään erilaisia menetelmiä:

• Tarina- tai dilemmaperustaiset haastattelut (esim. Heinz-dilemma), joissa tutkitaan perusteluja.
• Longitudinaaliset tutkimukset, jotka seuraavat samoja henkilöitä pitkällä aikavälillä.
• Kokeelliset asetelmat, joissa mitataan päätöksentekoa erilaisten tilanteiden ja sääntöjen alla.
• Havainnointi ja kyselyt, joilla kartoitetaan arkipäivän moraalikäyttäytymistä.

Tutkimus on osoittanut, että moraalinen päättely ei aina vastaa moraalista käyttäytymistä: tunteet, sosiaalinen paine, tilannetekijät ja intressit voivat ohittaa rationaalisen moralisaation.

Vaikutteet, erot ja kritiikki

Kohlbergia on kritisoitu kulttuuri- ja sukupuolivääristymistä: hänen aineistonsa oli pitkälti länsimaista ja miesvaltaista, ja Carol Gilligan nosti esiin, että painotus oikeudenmukaisuuteen jättää hoivan ja suhteiden merkityksen vähemmälle. Turielin malli taas korostaa domainien erottelua, mutta sitäkin on kritisoitu yksinkertaiseksi joissain kulttuurisissa yhteyksissä, joissa konventiot ja moraali limittyvät eri tavoin.

Sovellukset ja merkitys

Moraalisen päättelyn tutkimuksella on käytännön vaikutuksia muun muassa koulutukseen, kasvatukseen, oikeuspolitiikkaan ja organisaatioiden eettiseen ohjaukseen. Ymmärtämällä, miten ihmiset perustelevat toimintaansa ja miten eri arvot kilpailevat päätöksenteossa, voidaan suunnitella tehokkaampia eettisiä ohjeita, kasvatuksellisia interventioita ja konfliktinratkaisumenetelmiä.

Yhteenveto: Moraalinen päättely on monitasoinen ilmiö, jota lähestytään sekä psykologian että filosofian näkökulmista. Kohlberg korostaa vaiheittaista kehitystä oikeudenmukaisuuden perustalta, kun taas Turiel korostaa eri sosiaalisten alueiden rinnakkaista kehitystä. Etiikka tarjoaa teoreettiset työkalut moraalisten kysymysten arvioimiseen, ja tutkimus tuo esiin sekä ihmisajattelun säännönmukaisuuksia että tilanteellisia poikkeuksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on moraalinen päättely?

K: Ketkä psykologit ovat tutkineet moraalista päättelyä?

K: Mitä Lawrence Kohlberg sanoi moraalisesta ymmärtämisestä?

K: Mitä Elliot Turiel sanoi moraalisesta ymmärryksestä?

K: Mitä on moraalifilosofia tai etiikka?

K: Mitä aiheita moraalifilosofia tai etiikka kattaa?

K: Miten moraalifilosofian tai etiikan opiskelu liittyy moraaliseen päättelyyn?

Hae kirjaimella