Mujaddid | uudistaja, jonka tehtävänä on poistaa muslimien keskuudessa esiintyneet virheet
Mujaddid (arabia: مجدد) on islamissa uudistaja, jonka tehtävänä on poistaa muslimien keskuudessa esiintyneet virheet. Heidän tehtävänään on näyttää ihmisille suuret uskonnolliset totuudet, jotka muslimiyhteisön on kohdattava. Muslimien kansanperinteen mukaan sillä tarkoitetaan henkilöä, joka ilmestyy islamilaisen kalenterin jokaisen vuosisadan vaihteessa elvyttämään islamia, puhdistamaan sen vierasperäisistä elementeistä ja palauttamaan sen koskemattomaan puhtauteen. Nykyaikana mujadidia pidetään vuosisadan suurimpana muslimina.
Ikhtilaf (erimielisyyksiä) on vatious hadith-asiantuntijoiden keskuudessa. Al-Dhahabin ja Ibn Hajar al-Asqalanin kaltaiset oppineet ja historioitsijat ovat tulkinneet, että termi mujaddid voidaan ymmärtää myös monikossa, jolloin sillä viitataan ihmisryhmään.
Arabian kielen sana mujaddid tarkoittaa "uudistajaa", "uudistajaa", "elvyttäjää", "uudistajaa" tai "uudistujaa". Se on henkilö, joka elvyttää ja uudistaa uskontoa. Käsite tajdid (uudistaminen tai elvyttäminen) ja termi mujaddid ovat peräisin pikemminkin hadithista, profeetta Muhammedin lausunnosta. Abu Dawood kirjoitti tämän hadithin Sunaniinsa, joka on yksi kuudesta arvovaltaisesta sunnien kokoelmasta profeetan lausunnoista. Tässä hadithissa profeetta sanoo:
"Totisesti, Allah (Jumala) lähettää (tai herättää) tälle Ummalle (islamilaiselle kansakunnalle) joka sadan vuoden päähän (alkuun tai loppuun) jonkun (tai ihmisiä), joka uudistaa (tai elvyttää) sille sen uskonnon."
Tämä tarkoittaa, että uudistaminen kuuluu islamin perusluonteeseen, ja muslimeja kehotetaan koko ajan tekemään kovasti töitä sen eteen, että uudet ajatukset sopivat yhteen perinteen kanssa. Se tarkoittaa myös sitä, että kaikki muslimiperinteessä oleva ei ole hyödyllistä ja hyvää nykyaikana; on asioita, jotka olivat mahdollisia menneisyydessä, mutta jotka eivät ole enää ajankohtaisia nykyään. Orjuus olisi hyvä esimerkki.
Tajdidin käsite islamilaisessa ajattelussa
Tajdid (uudistaminen) tarkoittaa islamilaisessa ajattelussa sen ideologian uudistamista, joka edustaa muslimien älyllistä tuotetta tieteen, tiedon ja ijtihadin aloilla islamin tulkitsemiseksi ja sen sääntöjen ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.
Al-Suyuti mainitsi kirjassaan Al-Jami' al-Sagheer: "Uskonnon uudistaminen tarkoittaa sen opastuksen uudistamista, sen totuuden ja etusijan selventämistä, sen seuraajille esitettyjen innovaatioiden ja ääriliikkeiden kumoamista tai heidän haluttomuuttaan sen ylläpitämisessä sekä sen sääntöjen noudattamista ihmisten etujen ja yhteiskunnan ja sivilisaation lain hallinnassa."
Islamilaisen ajattelun tajdidin (uudistumisen) ilmeisimpiä näkökohtia on islamilaisten tieteiden uudistaminen seuraavasti:
- Islamilaisen opin tiede.
- Islamilaisen oikeuskäytännön periaatteet.
- Oikeustiede.
- Sunnan tiede.
- Koraanin eksegetiikka (tafsir).
- Puhdistuksen tiede ja käyttäytymissäännöt (sufismi).
- Profeetan elämäkerta ja islamilainen historia.
Mujaddideihin voi kuulua merkittäviä oppineita, hurskaita hallitsijoita ja sotilaskomentajia.
Islamin uudistajat
Mujaddidien nimeämiseen ei ole olemassa virallista mekanismia. Tämän luettelon henkilöiden väitetään olevan mujaddeja.
Vaikka sunnalaisessa islamissa ei ole virallista mekanismia mujaddidien nimeämiseksi, siitä vallitsee usein yleinen yksimielisyys.
1. vuosisata AH
- Al-Hasan al-Basri (21-110 jKr./642-728 jKr.).
- Umar ibn Abd al-Aziz (63-101 jKr./682-720 jKr.).
- Abu Hanifah (80-150 jKr./702-772 jKr.).
- Malik ibn Anas (93-179 jKr./711-795 jKr.).
2. vuosisata AH
- Muhammad ibn Idris al-Shafi'i (150-204 jKr./767-820 jKr.).
- Ahmad ibn Hanbal (164-241 jKr./781-855 jKr.).
3. vuosisata AH
- Abu al-Hasan al-Ash'ari (260-324 jKr./873-935 jKr.).
- Abu Mansur al-Maturidi (238-333 jKr./852-944 jKr.).
- Abu Ja'far al-Tahawi (239-321 jKr./853-933 jKr.).
- Ibn Surayj (249-306 jKr./864-918 jKr.).
4. vuosisata AH
- Abu Bakr al-Baqillani (338-403 jKr./950-1013 jKr.).
- Ibn Furak (330-406 jKr./941-1015 jKr.).
- Al-Hakim al-Nishapuri (321-405 jKr./933-1014 jKr.).
- Abu Hamid al-Isfarayini (344-406 jKr./955-1015 jKr.).
- Abu al-Tayyib Sahl al-Sa'luki (000-404 jKr./000-1013/14 jKr.).
- Ibn Hazm al-Andalusi (384-456 jKr./994-1064 jKr.).
- Abu al-Ma'ali al-Juwayni (419-478 jKr./1028-1085 jKr.).
5. vuosisata AH
- Abu Hamid al-Ghazali (450-505 jKr./1058-1111 jKr.).
- Ibn al-Jawzi (509/510-597 jKr./1116-1201 jKr.).
- Ahmad al-Rifa'i (512-578 jKr./1118-1182 jKr.).
6. vuosisata AH
- Fakhr al-Din al-Razi (543/44-606 jKr./1149-1209 jKr.).
- Abu al-Qasim al-Rafi'i (555-623 jKr./1160-1226 jKr.).
- Al-Baydawi (000-685 jKr./000-1286 jKr.).
- Al-'Izz ibn 'Abd al-Salam (577-660 jKr./1181/82-1262 jKr.).
7. vuosisata AH
- Ibn Daqiq al-'ld (625-702 jKr./1228-1302 jKr.).
- Ibn 'Ata' Allah al-Sakandari (658-709 jKr./1259-1309 jKr.).
- Ibn Battuta (703-779 A.H./1304-1377 A.D.).
- Abu Ishaq al-Shatibi (720-790 jKr./1320-1388 jKr.).
- Al-Taftazani (722-793 jKr./1322-1390 jKr.).
8. vuosisata AH
- Siraj al-Din al-Bulqini (724-805 jKr./1324-1403 jKr.).
- Zain al-Din al-'Iraqi (725-806 jKr./1325-1404 jKr.).
- Ibn Khaldun (732-808 jKr./1332-1406 jKr.).
9. vuosisata AH
- Jalal al-Din al-Suyuti (849-911 jKr./1445-1505 jKr.).
- Zakariyya al-Ansari (823-926 jKr./1420-1520 jKr.).
10. vuosisata AH
- Shams al-Din al-Ramli (919-1004 jKr./1513-1596 jKr.).
- Khayr al-Din al-Ramli (993-1081 jKr./1585-1671 jKr.).
- Ahmad Sirhindi (971-1034 jKr./1564-1624 jKr.).
11. vuosisata AH
- Aurangzeb (1068-1118 jKr./1658-1707 jKr.).
- 'Abdallah ibn 'Alawi al-Haddad (1044-1132 jKr./1634-1719 jKr.).
- Shah Waliullah Dehlawi (1114-1176 A.H./1703-1762 A.D.).
12. vuosisata AH
- Murtada al-Zabidi (1145-1205 jKr./1732-1791 jKr.).
- Ahmad ibn 'Ajiba (1160-1224 jKr./1747-1809 jKr.).
- Shah Abdul Aziz Dehlawi (1159-1239 jKr./1746-1824 jKr.).
Kolmas vuosisata (14. marraskuuta 1882)
- Muhammad Abduh (1849-1905)
- Said Nursî (1878-1960)
Neljästoista vuosisata (21. marraskuuta 1979)
- Ahmed Raza Khan ( 1865 - 1921)
- Muhammad Nasiruddin al-Albani (1914-1999).
Sheikki Mahmoud Shaltout
Hallitsijoita ja valloittajia, kuten Saladinia, Tamerlania, Shah Rukhia, Mehmet II:ta, Selim I:tä, Suleimania, Aurangzebia ja Tipu Sultania, kutsuttiin usein mujaddideiksi heidän poliittisen islamin edistämistehtävänsä vuoksi (Saladinilla, Osmanien Selim I:llä ja Suleiman I:llä oli Kahden Pyhän Moskeijan Kustosin titteli).
Kiistanalaiset luvut
- Ibn Taymiyyah (661-728 jKr./1263-1328 jKr.).
- Usman dan Fodio (1167-1233 jKr./1754-1817 jKr.).
- Al-Albani (1332-1420 jKr./1914-1999 jKr.).
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Mujaddid?
A: Mujaddid on islamilainen uudistaja, jonka tehtävänä on poistaa muslimien keskuudessa esiintyneet virheet ja osoittaa ihmisille suuret uskonnolliset totuudet, jotka muslimiyhteisön on kohdattava.
K: Mitä termi Mujaddid tarkoittaa?
V: Arabian kielen sana mujaddid tarkoittaa "uudistajaa", "uudistajaa", "elvyttäjää", "uudistajaa" tai "uudistujaa". Se on joku, joka elvyttää ja uudistaa uskontoa.
K: Miten käsite Tajdid (uudistaminen tai elvyttäminen) syntyi?
V: Tajdidin (uudistamisen tai elvyttämisen) käsite ja termi mujaddid ovat peräisin hadithista, profeetta Muhammedin lausunnosta, jonka Abu Dawood on kirjoittanut Sunaniinsa, joka on yksi kuudesta arvovaltaisesta sunnien kokoelmasta profeetan lausunnoista.
K: Keitä pidetään nykyajan suurimpina muslimeina?
V: Nykyaikana mujaddidia pidetään vuosisadan suurimpana muslimina.
K: Onko eri hadith-asiantuntijoiden välillä erimielisyyttä tästä aiheesta?
V: Kyllä, eri hadith-asiantuntijat ovat eri mieltä tästä aiheesta. Al-Dhahabin ja Ibn Hajar al-Asqalanin kaltaiset oppineet ja historioitsijat ovat tulkinneet, että termi mujaddid voidaan ymmärtää myös monikossa, jolloin sillä viitataan ihmisryhmään.
Kysymys: Vaatiiko islam uudistuksia?
V: Kyllä, islam kutsuu uudistuksiin, koska se on osa sen keskeistä luonnetta, ja muslimeja kehotetaan koko ajan työskentelemään ahkerasti sen eteen, että uudet ajatukset sopisivat yhteen perinteen kanssa.
