AlegsaOnline.com

Mujaddid – islamin uudistaja: selitys ja historian merkitys

Mujaddid — islamin uudistaja: selitys ja historian merkitys. Miten vuosisadan uudistajat elvyttivät islamin, puhdistivat perinteitä ja muovasivat yhteiskuntaa.

Tekijä: Leandro Alegsa

28-08-2025

Mujaddid (arabia: مجدد) tarkoittaa islamissa uudistajaa tai elvyttäjää, jonka tehtävänä on poistaa muslimiyhteisössä esiintyneitä harhoja ja vieraantuneita käytäntöjä sekä palauttaa uskonto sen olennaiseen, alkuperäiseen puhtauteen. Kansanperinteen mukaan mujaddid ilmestyy muslimiyhteisön keskuuteen tavallisesti jokaista vuosisataa kohden elvyttämään ja uudistamaan islamia: puhdistamaan sitä vierasperäisistä elementeistä ja varmistamaan, että uskonnon opit ja käytännöt vastaavat Qur'anin ja Sunnah'n ydinperiaatteita. Nykykeskusteluissa mujadidia saatetaan kutsua vuosisadan merkittävimmäksi muslimiksi.

Käsitteen tausta on peräisin profeetta Muhammedin kuuluisasta hadithista, joka on kirjattu muun muassa Abu Dawoodn Sunaniin (osa kuudesta perinteisesti arvostetusta sunnien hadith-kokoelmasta). Hadith kuuluu:

"Totisesti, Allah (Jumala) lähettää (tai herättää) tälle Ummalle (islamilaiselle kansakunnalle) joka sadan vuoden päähän (alkuun tai loppuun) jonkun (tai ihmisiä), joka uudistaa (tai elvyttää) sille sen uskonnon."

Hadithin tulkinnat ja erimielisyydet

Hadithin luonne ja sitä koskevat tulkinnat vaihtelevat. On ikhtilaf (erimielisyyksiä) siitä, onko termiä ymmärrettävä yksikössä vai monikossa — toisin sanoen viittaako se yhteen suuruushenkilöön vai ryhmään oppineita. Oppineet ja historiantutkijat, kuten al-Dhahabi ja Ibn Hajar al-Asqalani, ovat huomauttaneet, että termi voidaan katsoa soveltuvaksi myös useamman henkilön muodostamalle liikkeelle tai kokonaisuudelle. Lisäksi hadithin autenttisuutta ja merkitystä arvioidaan eri koulukunnissa eri tavoin, mistä seuraa eriävät näkemykset siitä, kuka on oikeutetusti mujadid.

Mujaddidin tehtävät ja kriteerit

Mujaddidin katsotaan yleensä tekevän ainakin seuraavia asioita:

Palauttavan muslimiyhteisön huomion Qur'aniin ja Sunnahiin sekä hylkäävän harhaopit ja epäasianmukaiset tavat.
Tarjoavan tulkintoja ja selityksiä, jotka tekevät uskonnon harjoittamisesta ymmärrettävämpää ajankohtaisessa yhteiskunnassa (tajdid eli uudistaminen).
Toimivan laajasti yhteisön hyväksi: opettaminen, kirjoittaminen, oikeudellinen päättely (ijtihad) ja esimerkillinen elämä.

Käytännössä kriteerit eivät ole muodollisesti määriteltyjä: mujadidin asemasta ei ole papistoa tai instituutiota, joka nimittäisi hänet. Sen sijaan hänen asemaansa arvioidaan usein seuraajien vaikutuksen, opetusten yhteneväisyyden perinteiden kanssa ja hänen moraalisen auktoriteettinsa perusteella.

Historian esimerkkejä ja merkitys

Historian kuluessa erilaiset islamilaiset liikkeet ja johtajat on usein nimetty tai on väitetty olevan mujaddideja. Erilaiset koulukunnat ja alueet ovat nostaneet eri henkilöitä esiin riippuen siitä, mitä he ovat pitäneet tarpeellisena uudistuksena — esimerkiksi oppineiden elvyttämistä, oikeudellisen puhtaanpidon vahvistamista tai yhteiskunnallisten käytäntöjen muuttamista. Mujaddidin käsite on ollut keino oikeuttaa ja kutsua uudistusliikkeitä paluuksi uskonnon "oikeaan" ytimeen.

Kiistat ja moderni käyttö

Käsite on myös kiistanalainen. Joitain yhteisöjä tai henkilöitä on kutsuttu mujadideiksi heidän pyrkiessään uudistaa uskontoa, kun taas toiset ovat syyttäneet näitä uudistajia bid'ahn eli kielteisten uusien käytäntöjen tuomisesta islamiin. Tästä seuraa, että sama toimija voidaan nähdä yhden ryhmän silmissä korjaajana ja toisen silmissä häirikkönä. Erityisesti modernissa maailmassa, jossa yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset vaativat uusia tulkintoja, keskustelu siitä, mitkä uudistukset ovat sallittuja ja mitkä eivät, on jatkunut vilkkaana.

Tajdid ja nykyajan haasteet

Käsite tajdid — eli uuden luomisen sijaan uskonnon elvyttäminen — korostaa, että uudistuksen tulee pohjautua Qur'anin ja Sunnahin perinteisiin eikä mielivaltaiseen uudelleenmuotoiluun. Tämä koskee myös sellaisia ajankohtaisia kysymyksiä kuin ihmisoikeudet, naisten asema, valtiollinen järjestys, talous ja orjuuden historian käsittely. Tekstissä mainittu orjuus on hyvä esimerkki käytännöstä, joka historiallisissa yhteyksissä oli sallittua mutta jota nykyaikana monet muslimit ja oppineet pitävät ristiriitaisena nykyisten eettisten ja oikeudellisten standardien kanssa.

Yhteenvetona: mujaddid-käsite kuvastaa islamin sisäistä mahdollisuutta ja tarvetta omien käsitysten ja käytäntöjen jatkuvaan arviointiin ja elvyttämiseen. Kuka tahansa asettuu mujadidin rooliin sen mukaan, miten yhteisö tunnistaa hänen vaikutuksensa, opetustensa johdonmukaisuuden perinteellisten tekstien kanssa sekä kyvyn vastata oman aikansa moraalisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tajdidin käsite islamilaisessa ajattelussa

Tajdid (uudistaminen) tarkoittaa islamilaisessa ajattelussa sen ideologian uudistamista, joka edustaa muslimien älyllistä tuotetta tieteen, tiedon ja ijtihadin aloilla islamin tulkitsemiseksi ja sen sääntöjen ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.

Al-Suyuti mainitsi kirjassaan Al-Jami' al-Sagheer: "Uskonnon uudistaminen tarkoittaa sen opastuksen uudistamista, sen totuuden ja etusijan selventämistä, sen seuraajille esitettyjen innovaatioiden ja ääriliikkeiden kumoamista tai heidän haluttomuuttaan sen ylläpitämisessä sekä sen sääntöjen noudattamista ihmisten etujen ja yhteiskunnan ja sivilisaation lain hallinnassa."

Islamilaisen ajattelun tajdidin (uudistumisen) ilmeisimpiä näkökohtia on islamilaisten tieteiden uudistaminen seuraavasti:

Islamilaisen opin tiede.
Islamilaisen oikeuskäytännön periaatteet.
Oikeustiede.
Sunnan tiede.
Koraanin eksegetiikka (tafsir).
Puhdistuksen tiede ja käyttäytymissäännöt (sufismi).
Profeetan elämäkerta ja islamilainen historia.

Mujaddideihin voi kuulua merkittäviä oppineita, hurskaita hallitsijoita ja sotilaskomentajia.

Islamin uudistajat

Mujaddidien nimeämiseen ei ole olemassa virallista mekanismia. Tämän luettelon henkilöiden väitetään olevan mujaddeja.

Vaikka sunnalaisessa islamissa ei ole virallista mekanismia mujaddidien nimeämiseksi, siitä vallitsee usein yleinen yksimielisyys.

1. vuosisata AH

Al-Hasan al-Basri (21-110 jKr./642-728 jKr.).
Umar ibn Abd al-Aziz (63-101 jKr./682-720 jKr.).
Abu Hanifah (80-150 jKr./702-772 jKr.).
Malik ibn Anas (93-179 jKr./711-795 jKr.).

2. vuosisata AH

Muhammad ibn Idris al-Shafi'i (150-204 jKr./767-820 jKr.).
Ahmad ibn Hanbal (164-241 jKr./781-855 jKr.).

3. vuosisata AH

Abu al-Hasan al-Ash'ari (260-324 jKr./873-935 jKr.).
Abu Mansur al-Maturidi (238-333 jKr./852-944 jKr.).
Abu Ja'far al-Tahawi (239-321 jKr./853-933 jKr.).
Ibn Surayj (249-306 jKr./864-918 jKr.).

4. vuosisata AH

Abu Bakr al-Baqillani (338-403 jKr./950-1013 jKr.).
Ibn Furak (330-406 jKr./941-1015 jKr.).
Al-Hakim al-Nishapuri (321-405 jKr./933-1014 jKr.).
Abu Hamid al-Isfarayini (344-406 jKr./955-1015 jKr.).
Abu al-Tayyib Sahl al-Sa'luki (000-404 jKr./000-1013/14 jKr.).
Ibn Hazm al-Andalusi (384-456 jKr./994-1064 jKr.).
Abu al-Ma'ali al-Juwayni (419-478 jKr./1028-1085 jKr.).

5. vuosisata AH

Abu Hamid al-Ghazali (450-505 jKr./1058-1111 jKr.).
Ibn al-Jawzi (509/510-597 jKr./1116-1201 jKr.).
Ahmad al-Rifa'i (512-578 jKr./1118-1182 jKr.).

6. vuosisata AH

Fakhr al-Din al-Razi (543/44-606 jKr./1149-1209 jKr.).
Abu al-Qasim al-Rafi'i (555-623 jKr./1160-1226 jKr.).
Al-Baydawi (000-685 jKr./000-1286 jKr.).
Al-'Izz ibn 'Abd al-Salam (577-660 jKr./1181/82-1262 jKr.).

7. vuosisata AH

Ibn Daqiq al-'ld (625-702 jKr./1228-1302 jKr.).
Ibn 'Ata' Allah al-Sakandari (658-709 jKr./1259-1309 jKr.).
Ibn Battuta (703-779 A.H./1304-1377 A.D.).
Abu Ishaq al-Shatibi (720-790 jKr./1320-1388 jKr.).
Al-Taftazani (722-793 jKr./1322-1390 jKr.).

8. vuosisata AH

Siraj al-Din al-Bulqini (724-805 jKr./1324-1403 jKr.).
Zain al-Din al-'Iraqi (725-806 jKr./1325-1404 jKr.).
Ibn Khaldun (732-808 jKr./1332-1406 jKr.).

9. vuosisata AH

Jalal al-Din al-Suyuti (849-911 jKr./1445-1505 jKr.).
Zakariyya al-Ansari (823-926 jKr./1420-1520 jKr.).

10. vuosisata AH

Shams al-Din al-Ramli (919-1004 jKr./1513-1596 jKr.).
Khayr al-Din al-Ramli (993-1081 jKr./1585-1671 jKr.).
Ahmad Sirhindi (971-1034 jKr./1564-1624 jKr.).

11. vuosisata AH

Aurangzeb (1068-1118 jKr./1658-1707 jKr.).
'Abdallah ibn 'Alawi al-Haddad (1044-1132 jKr./1634-1719 jKr.).
Shah Waliullah Dehlawi (1114-1176 A.H./1703-1762 A.D.).

12. vuosisata AH

Murtada al-Zabidi (1145-1205 jKr./1732-1791 jKr.).
Ahmad ibn 'Ajiba (1160-1224 jKr./1747-1809 jKr.).
Shah Abdul Aziz Dehlawi (1159-1239 jKr./1746-1824 jKr.).

Kolmas vuosisata (14. marraskuuta 1882)

Muhammad Abduh (1849-1905)
Said Nursî (1878-1960)

Neljästoista vuosisata (21. marraskuuta 1979)

Ahmed Raza Khan ( 1865 - 1921)
Muhammad Nasiruddin al-Albani (1914-1999).

Hallitsijoita ja valloittajia, kuten Saladinia, Tamerlania, Shah Rukhia, Mehmet II:ta, Selim I:tä, Suleimania, Aurangzebia ja Tipu Sultania, kutsuttiin usein mujaddideiksi heidän poliittisen islamin edistämistehtävänsä vuoksi (Saladinilla, Osmanien Selim I:llä ja Suleiman I:llä oli Kahden Pyhän Moskeijan Kustosin titteli).

Kiistanalaiset luvut

Ibn Taymiyyah (661-728 jKr./1263-1328 jKr.).
Usman dan Fodio (1167-1233 jKr./1754-1817 jKr.).
Al-Albani (1332-1420 jKr./1914-1999 jKr.).

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Mujaddid?

A: Mujaddid on islamilainen uudistaja, jonka tehtävänä on poistaa muslimien keskuudessa esiintyneet virheet ja osoittaa ihmisille suuret uskonnolliset totuudet, jotka muslimiyhteisön on kohdattava.

K: Mitä termi Mujaddid tarkoittaa?

V: Arabian kielen sana mujaddid tarkoittaa "uudistajaa", "uudistajaa", "elvyttäjää", "uudistajaa" tai "uudistujaa". Se on joku, joka elvyttää ja uudistaa uskontoa.

K: Miten käsite Tajdid (uudistaminen tai elvyttäminen) syntyi?

V: Tajdidin (uudistamisen tai elvyttämisen) käsite ja termi mujaddid ovat peräisin hadithista, profeetta Muhammedin lausunnosta, jonka Abu Dawood on kirjoittanut Sunaniinsa, joka on yksi kuudesta arvovaltaisesta sunnien kokoelmasta profeetan lausunnoista.

K: Keitä pidetään nykyajan suurimpina muslimeina?

V: Nykyaikana mujaddidia pidetään vuosisadan suurimpana muslimina.

K: Onko eri hadith-asiantuntijoiden välillä erimielisyyttä tästä aiheesta?

V: Kyllä, eri hadith-asiantuntijat ovat eri mieltä tästä aiheesta. Al-Dhahabin ja Ibn Hajar al-Asqalanin kaltaiset oppineet ja historioitsijat ovat tulkinneet, että termi mujaddid voidaan ymmärtää myös monikossa, jolloin sillä viitataan ihmisryhmään.

Kysymys: Vaatiiko islam uudistuksia?

V: Kyllä, islam kutsuu uudistuksiin, koska se on osa sen keskeistä luonnetta, ja muslimeja kehotetaan koko ajan työskentelemään ahkerasti sen eteen, että uudet ajatukset sopisivat yhteen perinteen kanssa.