Müllerin harmaagibboni (Hylobates muelleri) – Borneo, elintavat ja suojelu

Müllerin harmaagibboni (Hylobates muelleri) — Borneon elintavat, ruokavalio ja suojelu: tutustu uhanalaisen lajin käyttäytymiseen, elinympäristöön ja suojelutoimiin.

Müllerin Borneon gibbon eli harmaa gibbon (Hylobates muelleri) on Hylobatidae-heimoon kuuluva kädellinen. Müllerin gibbon kuuluu pienimpiin gibboneihin, sillä se painaa 5,4 kiloa. Se on noin 61 cm (2 jalkaa) pitkä. Harmaagibbonit voivat elää vankeudessa yli 40 vuotta. Ne syövät pääasiassa hedelmiä, lehtiä, kukkia ja selkärangattomia.

Levinneisyys ja elinympäristö

Müllerin harmaagibboni on Borneon (alueen) endeeminen laji eli se esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan Borneon saarella. Sen esiintymisalue kattaa eri osia saaresta, mukaan lukien Indonesian Kalimantan sekä Malesian osat (Sabah ja Sarawak) ja paikallisesti myös Brunein alueita. Laji suosii vanhoja ja tiheitä trooppisia sademetsiä, erityisesti reheviä alangoiden ja laakeiden metsien alueita, mutta sitä tavataan myös suometsissä ja jokilaaksojen puustossa. Harmaagibbonit ovat puissa eläviä ja niiden liikkuminen tapahtuu pääosin latvustossa.

Ulkonäkö ja liikkuminen

Harmaagibbonit ovat pienikokoisia gibbioneja, joilla on pitkät raajat ja kädenmuotoiset, koukkumaiset kädet, jotka on erikoistuneet puissa liikkumiseen. Niiden liikkumistapa on nimeltään brachiaatio: ne heiluvat oksasta toiseen käyttäen käsivarsiaan. Gibbonit ovat erittäin ketteriä ja nopeita puissa liikkujia; maahan ne laskeutuvat vain harvoin.

Käyttäytyminen ja sosiaalinen rakenne

Müllerin gibbon elää yleensä pienissä perheryhmissä, joissa on pari (yleensä monogaaminen pari) ja sen jälkeläisiä. Parit puolustavat reviiriään laulamalla: aikaiset aamulaulut ja duettimaiset kutsut ovat tyypillisiä ja toimivat lajin sosiaalisessa viestinnässä sekä reviirin merkkaamisessa. Lauluja kuullaan usein korkealta latvustosta ja ne kantavat pitkälle.

Ravinto

Harmaagibbonit ovat pääosin hedelmäsyöjiä, mutta niiden ruokavalioon kuuluvat myös lehdet, kukat, pähkinät ja pienet selkärangattomat. Hedelmiä ne etsivät laajalta alueelta, ja niiden rooli siemenien levittäjinä on merkittävä metsäekosysteemin kannalta.

Lisääntyminen ja elinkaari

Lisääntyminen tapahtuu yleensä pareittain; naaras synnyttää yhden poikasen kerrallaan, ja lisääntymiskierto on hidas — poikasten vieroitus ja emon hoito voivat kestää useita vuosia, minkä vuoksi syntyvyys on alhainen. Tiineysaika on noin seitsemän kuukautta, ja luonnossa yksilöt voivat elää useita vuosia; vankeudessa elinikä voi ylittää 40 vuotta.

Uhat ja suojelu

• Metsäkato ja elinympäristön pirstoutuminen: sademetsien hakkuut, palmuöljy-, puuvilla- ja muut plantaasit sekä infrastruktuurin rakentaminen vähentävät ja pirstovat lajin elinympäristöä.
• Luvaton metsästys ja villieläinkauppa: gibboneita pyydetään tai siepataan joskus lemmikeiksi tai myyntiin, mikä heikentää paikallisia populaatioita.
• Ilmastonmuutos: muuttaa metsien rakennetta ja saatavilla olevaa ravintoa, mikä voi vaikuttaa lajin selviytymiseen pitkällä aikavälillä.

IUCN arvioi Hylobates muelleri -lajin uhanalaiseksi (Endangered), ja laji kuuluu useisiin kansainvälisiin suojelujärjestelyihin. Suojelu toimenpiteisiin kuuluu luonnonsuojelualueiden perustaminen ja hoito, metsäkiristyksen ja laittoman kaupan valvonta, pelastuskeskusten ja kuntoutusohjelmien ylläpito sekä paikallisyhteisöjen kanssa tehtävä työ, joka edistää metsien kestävää käyttöä.

Mitä voi tehdä auttaakseen

• Tue ja kannata kestävää metsänhoitoa ja tuotteiden vastuullista alkuperää (esim. sertifioitu palmuöljy).
• Tue luotettavia suojelu- ja kuntoutusjärjestöjä, jotka työskentelevät gibbonien ja niiden elinympäristöjen puolesta.
• Levitä tietoa lajin uhanalaisuudesta ja vältä eläinten ostamista lemmikeiksi.

Harmaagibboni on tärkeä osa Borneon metsien ekosysteemejä. Sen suojelu edistää koko metsän monimuotoisuuden säilymistä ja tukee alueen luonnon- ja ihmisyhteisöjen hyvinvointia.

Hae kirjaimella