Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokous on Valko-Venäjän parlamentti. Kansalliskokouksen kaksi osaa ovat:

  • Tasavallan neuvosto - ylähuone
  • Edustajainhuone - alahuone

Talot kokoontuvat joka vuosi. Ensimmäinen istunto alkaa 2. lokakuuta. Se voi kestää enintään 80 päivää. Toinen istuntokausi alkaa 2. huhtikuuta. Se voi kestää enintään 90 päivää. Joskus presidentti voi kutsua ne koolle kolmannen kerran.

 

Rakenteesta ja kokoonpanosta

Kansalliskokous on kaksikamarinen. Edustajainhuoneessa on 110 edustajaa, jotka valitaan suorilla vaaleilla yhden henkilön vaalipiireistä ja toimivat tietyn määräajan (yleensä neljä vuotta). Tasavallan neuvostossa on 64 jäsentä; osa jäsenistä valitaan alueellisista ja paikallisista valtuustoista ja osa nimetään suoraan presidentin toimesta. Molempien kamareiden jäsenet valitsevat keskuudestaan puhemiehen ja johtoelimen, ja kummassakin kamaritöitä tukee työvaliokuntien ja erikoisvaliokuntien verkosto.

Tehtävät ja toimivalta

  • Laillinen tehtävä on käsitellä ja säätää lakeja: lainsäädäntö hyväksytään yleensä siten, että molemmat kamarit käsittelevät esitykset.
  • Kansalliskokous hyväksyy valtion talousarvion ja seuraa sen täytäntöönpanoa.
  • Parlamentti ratifioi kansainvälisiä sopimuksia ja voi käsitellä vakavia valtiollisia toimia, kuten perustuslaillisia muutoksia, presidentin ja hallinnon valvontaan liittyviä asioita sekä tietyissä tilanteissa turvallisuuteen liittyviä päätöksiä.
  • Eduskunnassa ja neuvostossa toimivat valiokunnat valmistelevat lakeja ja arvioivat hallinnon toimintaa sektoreittain (esim. talous, ulkopolitiikka, oikeusasiat, sosiaalipolitiikka).

Istunnot ja työjärjestys

Kansalliskokouksen vuosi on jaettu istuntokausiin, joiden aikataulu on määrätty perustuslaissa ja lainsäädännössä. Ensimmäinen kausi alkaa 2. lokakuuta ja toinen 2. huhtikuuta; kummankin keston rajoitukset ovat enintään 80 ja 90 päivää vastaavasti. Presidentti voi tarvittaessa kutsua ylimääräisiä (kolmas) istuntoja kiireellisten asioiden käsittelyä varten. Istunnoissa käsitellään mm. lakeja, hallituksen esityksiä, budjettia ja kansalaisten aloitteita.

Toiminnan käytännöt ja julkisuus

Kansalliskokouksen istunnot ovat yleensä julkisia, ja pöytäkirjat, lainsäädäntöehdotukset sekä valiokuntien raportit julkaistaan virallisesti. Käytännössä lainsäädäntöprosessi voi vaihdella tilanteesta riippuen, ja pinnalla olevat poliittiset realiteetit vaikuttavat siihen, miten ehdotukset etenevät kamareissa.

Sijainti

Kansalliskokous kokoontuu pääsääntöisesti Minskissä sijaitsevassa parlamenttitalossa, jossa pidetään yhteiset istunnot sekä kunkin kamarien omat kokoukset ja valiokuntien työt.

Yhteenvetona: Kansalliskokous on maan lainsäädäntöelin, jonka kaksikamarinen rakenne jakaa tehtäviä ja päätöksentekoa ylä- ja alahuoneen kesken. Istuntojen aikataulu on säännelty, mutta presidentillä on valta kutsua lisäistuntoja kiireellisissä tilanteissa.