Neper oli muinaisen Egyptian viljan jumala, joka liitettiin erityisesti tärkeisiin viljakasveihin kuten vehnä ja ohra—teksteissä mainitaan myös maissi, mutta siitä lisää huomautus alla. Neperia pidettiin ravinnon ja ravitsemuksen suojelijana: hän oli vastuussa siitä, että sadot kasvoivat, kypsyivät ja korjattiin oikeaan aikaan, ja siten hän vaikuttikin suoraan ihmisten terveyteen ja toimeentuloon. Hänen nimeään on tulkittu eri tavoin; yhden tulkinnan mukaan se voidaan ymmärtää liittyvän suuhun tai syömiseen, mistä myös maininta "suun herra" on syntynyt.

Neper nähtiin useimmiten ihmismuotoisena jumalana, mutta hänen yhteytensä viljaan korostui kuvauksissa ja symboleissa. Hänen vartalossaan tai vaatteissaan esiintyi usein pieniä pisteitä tai täpliä, jotka kuvastivat jyviä, ja hän saattoi kantaa kädessään vehnää tai muita jyviä. Joissain esityksissä hänen päänsä yläpuolelle asetettiin jyvittäin kasvavaa tähkää tai muita viljan merkkejä. Kuvauksissa hänellä oli yleensä yksinkertaiset, käytännölliset vaatekappaleet, kuten lyhyt kangaskaitale tai vyö.

Neperillä oli naispuolinen vastine, Nepit (viljan jumalatar), ja hänen äitinsä oli usein mainittu jumalatar Renenutet, joka liittyi ravintoon, sadonkorjuuseen ja suojelemiseen. Renenutet esiintyi usein käärmejumalattarena ja hänen roolinsa oli huolehtia viljelystä ja sen tuottamasta ravinnosta. Neperin ja Nepitin parivaljakko kuvasti viljan ja sadon monimuotoista merkitystä yhteiskunnassa.

Neperia yhdistettiin myös syvällisemmin kuoleman ja uudelleensyntymisen käsitteeseen: hänet nähtiin usein samanlaisen kierron symbolina kuin Osiris. Viljan elinkaari—kypsymisestä korjuuseen, sitten kuolemaan varastossa ja uudelleenitämiseen kylvön kautta—vertautui Osiriksen mytologiseen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Tästä syystä Neperia pidettiin joskus "kuoleman ja uudelleensyntymisen" jumalana maanviljelyn näkökulmasta.

Palvonta ja käytännön merkitys: Egyptin agrarisessa yhteiskunnassa Neperin merkitys oli arkipäiväinen ja konkreettinen. Häntä kunnioitettiin erilaisissa rukouksissa ja uhreissa, joissa annettiin leipää, olutta ja jyviä — ne olivat perusravintoa ja myös rituaalisten tarjoilujen keskeisiä elementtejä. Neper esiintyy muutamissa haudoissa ja temppelireliefeissä, usein osana viljelyyn tai sadonkorjuuseen liittyviä kohtauksia tai loitsuja, jotka pyrkivät turvaamaan hyvän sadon ja kansan ravinnon.

Huomautus: alkuperäisessä tekstissä mainitaan maissi. On hyvä tietää, että maissi on Amerikan alkuperäiskasvi, eikä sitä viljelty muinaisessa Egyptissä ennen Amerikan ja Euroopan välisen yhteyden syntymistä 1500-luvun jälkeen. Muinaiset egyptiläiset viljelivät lähinnä vehnää, ohraa, linssejä ja muita Välimeren alueen viljakasveja.

Neperin merkitys ei rajoittunut pelkästään uskonnolliseen kuvastoon: viljan syklit määräsivät elämän rytmin, ruokakentät ja verotuksen, ja siksi viljan jumalilla kuten Neperillä oli keskeinen asema sekä rituaalisessa ajattelussa että arkisessa yhteiskunnassa.