Pohjois-Saksan liitto
Pohjois-Saksan liitto (saksaksi Norddeutscher Bund) oli aluksi 22 Pohjois-Saksan osavaltion sotilasliitto ja myöhemmin liittovaltio. Sitä edelsi Zollverein, tulliliitto, joka mahdollisti vapaakaupan useimpien Saksan osavaltioiden välillä. Liitto alkoi elokuussa 1866, ja Preussin kuningaskunta oli johtava valtio. Pohjois-Saksan perustuslaki teki 1. heinäkuuta 1867 liitosta liittovaltion.
Itävallan ja Preussin välinen kilpailu, joka alkoi 1700-luvulla, johti Itävallan ja Preussin sotaan heinä-elokuussa 1866. Sodan välittömiä syitä olivat olleet Slesvig-Holsteinin kysymys (jonka Preussi aikoi liittää itselleen) ja Saksan liittovaltion uudistus. Kesällä 1866 saavutetun voiton jälkeen Preussi pystyi Itävallan ja Ranskan kanssa tehtyjen sopimusten ansiosta muokkaamaan uudelleen Pohjois-Saksan (Main-joen pohjoispuolella) poliittista maisemaa. Preussin johtava poliitikko oli kuningas Vilhelm I:n alaisuudessa toiminut ministeri-presidentti Otto von Bismarck.
Elokuun 18. päivänä 1866 Preussi ja useimmat Pohjois-Saksan valtiot allekirjoittivat elokuun sopimuksen. Ne sopivat sotilasliitosta ja ilmoittivat aikovansa luoda liittovaltion. (Liittovaltio eroaa liittoutumasta, koska sillä on liittovaltiohallitus ja -lainsäädäntö, ja se eroaa yhtenäisvaltiosta, koska liittovaltiotason alapuolella on edelleen melko voimakkaita osavaltioita. Saksan liittovaltiota koskevia suunnitelmia oli ollut olemassa vuodesta 1848 lähtien.
Union
Bismarckin johtamat liittoutuneiden hallitukset tekivät ehdotuksen Pohjois-Saksan perustuslaiksi. Pohjois-Saksan kansan edustajaksi valittiin elin, konstituierender Reichstag. Vaalit pidettiin helmikuussa 1867. Ehdotukseen tehtyjen muutosten jälkeen osavaltioiden hallitukset ja parlamentit hyväksyivät lopullisen luonnoksen. Perustuslaki tuli voimaan 1. heinäkuuta.
Perustuslain mukaan lainsäädäntö kuului kahdelle elimelle. Reichstag oli parlamentti, jonka valitsivat kaikki yli 25-vuotiaat miehet. Liittoneuvosto oli osavaltioiden hallituksia edustava elin. Bundespräsidiumin haltija oli Preussin kuningas ("tasavaltaista" termiä "presidentti" oli tarkoituksella vältetty). Bundespräsidiumin haltija asetti liittokanslerin. Ei nimeltä, mutta tosiasiallisesti tämä oli (ainoa) liittovaltion ministeri, toimeenpanovallan johtaja.
Vuonna 1870, Ranskan ja Preussin sodan aikana, Etelä-Saksan osavaltiot liittyivät Pohjois-Saksan liittoon. Tammikuun 1. päivänä 1871 annettu uusi perustuslaki muutti maan nimen Pohjois-Saksan liittovaltiosta Saksan keisarikunnaksi. Bundespräsidiumin haltija sai lisäksi keisarin arvonimen. Perustuslaissa kuvattu poliittinen järjestelmä ja lippu pysyivät ennallaan. (Keisarikunnan lopullinen perustuslaki on peräisin huhti-toukokuulta 1871; sen seurauksena lähes kaikki termit, joihin sisältyi "liittovaltio", muutettiin "keisarikunnaksi").
Saksan nykyaikainen kansallisvaltio on kansainvälisenä subjektina ja oikeushenkilönä identtinen Pohjois-Saksan liittovaltion kanssa. Vuosien 1867-1870 lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset ovat periaatteessa edelleen voimassa. Vuosina 1867-1878 kestäneessä konservatiivis-liberaalissa yhteistyössä Saksa koki merkittävän modernisaation ja yhdistymisen. Pohjois-Saksan liitto otti käyttöön metrijärjestelmän, nykyaikaisen rikoslain (Strafgesetzbuch), samat oikeudet kaikille uskontokunnille, postiliiton jne.
Postimerkit
Liitto hoiti postin ja antoi postimerkkejä 1. tammikuuta 1868 jälkeen. Liitto ei kuitenkaan laskenut liikkeelle omaa rahaa, joten sen oli laskettava liikkeelle erilaisia postimerkkejä. Pohjoisessa käytettiin groschenin arvoisia postimerkkejä ja eteläisessä piirissä kreuzerin arvoisia postimerkkejä. Kaikissa näissä postimerkeissä oli merkintä NORDDEUTSCHER POSTBEZIRK (Pohjois-Saksan postialue).
Hampuriin painettiin kolmas postimerkkisarja. Näihin merkittiin myös STADTPOSTBRIEF HAMBURG.
Luettelo jäsenvaltioista
| Valtio | Pääoma | |
| Kuningaskunnat (Königreiche) | ||
|
| Preussi (Preußen) | |
|
| Sachsen (Sachsen) | |
| Suurherttuakunnat (Großherzogtümer) | ||
|
| Hessen (Hessen) | |
|
| Mecklenburg-Schwerin | Schwerin |
|
| Mecklenburg-Strelitz | Neustrelitz |
|
| Oldenburg | Oldenburg |
|
| Saxe-Weimar-Eisenach (Sachsen-Weimar-Eisenach) | Weimar |
| Herttuakunnat (Herzogtümer) | ||
|
| Anhalt | |
|
| Brunswick (Braunschweig) | Braunschweig |
|
| Sachsen-Altenburg (Sachsen-Altenburg) | Altenburg |
|
| Sachsen-Coburg ja Gotha (Sachsen-Coburg und Gotha) | |
|
| Sachsen-Meiningen (Sachsen-Meiningen) | Meiningen |
| Ruhtinaskunnat (Fürstentümer) | ||
|
| Lippe | Detmold |
|
| Reuss, nuorempi linja | Gera |
|
| Reuss, vanhempi linja | Greiz |
|
| Schaumburg-Lippe | Bückeburg |
|
| Schwarzburg-Rudolstadt | Rudolstadt |
|
| Schwarzburg-Sondershausen | Sondershausen |
|
| Waldeck-Pyrmont | Arolsen |
| Vapaat hansakaupungit (Freie Hansestädte) | ||
|
| Bremen | |
|
| Hampuri | |
|
| ||
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Pohjois-Saksan liitto?
A: Pohjois-Saksan liitto oli 22 Pohjois-Saksan osavaltion muodostama sotilasliitto, josta tuli myöhemmin liittovaltio.
K: Mikä edelsi Pohjois-Saksan liittovaltiota?
V: Pohjois-Saksan liittovaltiota edelsi Zollverein, joka oli tulliliitto, joka mahdollisti vapaakaupan useimpien Saksan osavaltioiden välillä.
K: Milloin Pohjois-Saksan perustuslaki tuli voimaan?
V: Pohjois-Saksan perustuslaki tuli voimaan 1. heinäkuuta 1867.
Kysymys: Mikä johti Itävallan ja Preussin sotaan vuonna 1866?
V: Itävallan ja Preussin välinen kilpailu, joka oli jatkunut 1700-luvulta lähtien, johti Itävallan ja Preussin sotaan heinä-elokuussa 1866. Sodan välittömät syyt liittyivät Slesvig-Holsteiniin (jonka Preussi aikoi liittää itselleen) ja Saksan liittovaltion uudistukseen.
Kysymys: Kuka johti Preussia tänä ajanjaksona?
V: Ministeripresidentti Otto von Bismarck johti Preussia tänä ajanjaksona ja toimi kuningas Vilhelm I:n alaisuudessa.
K: Milloin Preussi ja useimmat Pohjois-Saksan valtiot allekirjoittivat sopimuksen?
V: Elokuun 18. päivänä 1866 Preussi ja useimmat Pohjois-Saksan valtiot allekirjoittivat sopimuksen, joka tunnetaan nimellä elokuun sopimus. Tällä sopimuksella perustettiin sotilasliitto ja ilmoitettiin aikomuksesta luoda liittovaltio.
K: Miten liittovaltio eroaa muista hallitusmuodoista?
V: Liittovaltio eroaa liittovaltiosta, koska sillä on oma liittovaltion hallitus ja lainsäädäntö, mutta se eroaa myös yhtenäisvaltiosta, koska liittovaltion tason alapuolella on edelleen voimakkaita osavaltioita.
