Saksin kuningaskunta | oli olemassa vuodesta 1806 vuoteen 1918 asti

Saksin kuningaskunta (saksaksi Königreich Sachsen) oli olemassa vuodesta 1806 vuoteen 1918.

Vuodesta 1871 se oli osa Saksan keisarikuntaa, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli osa Weimarin tasavaltaa. Sen pääkaupunki oli Dresden, ja sen nykyaikainen seuraajavaltio on Saksin vapaavaltio.

Ennen vuotta 1806 Saksi oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Saksin vaalipiiri. Tämä tarkoitti sitä, että Saksia hallitsevat ruhtinaat olivat vaaliruhtinaita ja saattoivat auttaa uuden Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin valinnassa.

Kun Napoleon kukisti keisari Frans II:n Austerlitzin taistelussa ja keisarikunta lakkautettiin, vaalipiiri muuttui itsenäiseksi kuningaskunnaksi. Viimeisestä Saksin kruununvalitsijasta tuli kuningas Fredrik Augustus I.

Jenan taistelun jälkeen vuonna 1806 Saksit liittyivät Reinin liittovaltioon, johon ne kuuluivat, kunnes se hajosi vuonna 1813, kun Napoleon kukistui Leipzigin taistelussa.

Saksin katolinen hallitsija oli yksi harvoista saksalaisista johtajista, jotka tukivat ranskalaisia. Saksi joutui venäläisten miehitykseen, ja Preussi valtasi 40 prosenttia kuningaskunnasta, mukaan lukien historiallisesti merkittävä Wittenberg, protestanttisen uskonpuhdistuksen kotikaupunki, mutta Fredrik Augustus sai palata hallitsemaan loput kuningaskunnastaan, johon kuuluivat edelleen suuret kaupungit Dresden ja Leipzig. Kuningaskunta liittyi myös Saksan liittovaltioon, joka oli Saksan valtioiden uusi organisaatio, joka korvasi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan.

Itävallan ja Preussin sota ja Saksan keisarikunta

Vuoden 1866 Itävallan ja Preussin sodan aikana Saksit asettuivat Itävallan puolelle. Saksin armeija oli ainoa suuri armeija, joka auttoi Itävaltaa. Rauhanneuvotteluissa Itävalta sanoi, että Saksia ei pitäisi rangaista. Muut Pohjois-Saksan osavaltiot, mukaan lukien suuri Hannoverin kuningaskunta, liitettiin (otettiin haltuun) Preussille sodan jälkeen. Nämä valtiot olivat luvanneet apua Itävallalle, mutta eivät tehneet juuri mitään, joten Itävalta ei yrittänyt auttaa niitä rauhanneuvotteluissa.

Saksit liittyivät Preussin johtamaan Pohjois-Saksan liittoon seuraavana vuonna 1867. Kun Preussi voitti Ranskan Ranskan ja Preussin välisessä sodassa vuonna 1871, Otto von Bismarck muutti Saksan liittovaltion Saksan keisarikunnaksi, jonka keisariksi tuli Vilhelm I. Saksin liittovaltion liittovaltion jäsenistä tuli Saksan keisarikunta.

Saksin kuninkaana Johannes I oli keisarin alapuolella, vaikka hänellä, kuten muillakin Saksan ruhtinailla, olikin joitakin suvereenin hallitsijan oikeuksia, kuten lähettämällä lähettiläitä muihin valtioihin.

Saksin kuningaskunta vuonna 1895

Valtakunnan loppu

Vilhelm I:n pojanpoika keisari Vilhelm II luopui vallasta vuonna 1918 Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Saksin kuningas Fredrik August III seurasi häntä luopumaan vallasta, ja Saksin kuningaskunnasta tuli Saksin vapaavaltio vastaperustetun Weimarin tasavallan sisällä. Saksin kuningaskunta oli kestänyt vain 112 vuotta.

Aiheeseen liittyvät sivut

Saksi

Saksan keisarikunnan valtiot (1871-1918)
Kingdoms	Preussi \| Baijeri \| Saksi \| Württemberg
Suurherttuakunnat	Baden \| Hessen \| Mecklenburg: Schwerin, Strelitz \| Oldenburg \| Saxe-Weimar-Eisenach \| Saxe-Weimar-Eisenach
Herttuakunnat	Anhalt \| Braunschweig \| Saksi: Altenburg, Coburg ja Gotha, Meiningen.
Ruhtinaskunnat	Schaumburg-Lippe \| Schwarzburg: Reuss: Rudolstadt, Sondershausen \| Lippe \| Reuss: Elder, Junior \| Waldeck-Pyrmont
Kaupunki-valtiot	Bremen \| Hampuri \| Lyypekki
Muut	Elsass-Lothringen \| Siirtomaa-alueet

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli vuosina 1806-1918 vallinneen kuningaskunnan nimi?

V: Saksin kuningaskunta.

K: Mihin Saksin kuningaskunta kuului ensimmäisen maailmansodan jälkeen?

A: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksista tuli osa Weimarin tasavaltaa.

K: Mikä oli Saksin pääkaupunki?

V: Saksin pääkaupunki oli Dresden.

K: Minkälainen valtio Saksi oli ennen vuotta 1806 Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa?

V: Ennen vuotta 1806 Saksi oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vaalipiiri.

K: Kenestä tuli kuningas, kun keisari Frans II hävisi Napoleonille Austerlitzissa ja valtakunta hajosi?

V: Kun keisari Fransiskus II hävisi Napoleonille Austerlitzissa ja keisarikunta hajosi, kuninkaaksi tuli Friedrich Augustus I. Hänestä tuli kuningas.

K: Mikä organisaatio korvasi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sen hajottua vuonna 1813?

V: Sen hajottua vuonna 1813 Saksan liittovaltio korvasi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan uutena Saksan valtioiden järjestönä.

K: Kuinka paljon aluetta Preussi otti Saksilta sen jälkeen, kun se joutui venäläisten miehityksen alaiseksi hävittyään Jenassa?

V: Jenan tappion jälkeen Preussi otti 40 prosenttia Saksin alueesta, mukaan lukien Wittenberg, joka on merkittävä protestanttisen uskonpuhdistuksen kotipaikka.