Saksi-Coburgin ja Gothan herttuakunta – historia ja dynastia
Tutustu Saksi‑Coburgin ja Gothan herttuakunnan historiaan: Wettinin dynastian vallasta, Albertin liitosta kuningatar Victoriaan ja herttuakunnan vaikutuksesta Euroopan monarkioihin.
Sachsen-Coburgin ja Gothan herttuakunta (saksaksi Sachsen-Coburg und Gotha) oli historiallinen Saksan herttuakunta, joka syntyi kahden pienen herttuakunnan, Coburgin ja Gothan, yhteishallintona. Kyse ei ollut yhdestä yhtenäisestä valtiosta vaan niin sanotusta henkilöunionista: sama hallitsija johti kahta erillistä herttuakuntaa. Nimi Sachsen viittaa Saksiin (Saxony) ja kuvaa yhteistä alkuperää; Saksassa oli lukuisia pieniä herttuakuntia ja ruhtinaskuntia, joista monet olivat perheellisesti sidoksissa Wettinin sukuun. Wettinit jakautuivat eri haaroihin, ja Saxe‑Coburg und Gotha kuului Ernestinen haaraan.
Saksi‑Coburgin ja Gothan kuningashuone muodostettiin virallisesti vuonna 1826, kun yksi Wettinin haaroista — Saxe‑Gotha‑Altenburgin herttuasuku — kuoli miehenpuolisesti sukupuuttoon. Jäljelle jääneet perheenjäsenet sopivat herttuakuntien uudelleenjärjestelystä ja jakoivat perinnön keskenään. Tästä syystä herttuuksien rajat ja hallinnollinen järjestys muuttuivat.
Järjestelyn seurauksena Saxe‑Coburg‑Saalfeldin herttua luopui Saalfeldin hallinnasta ja sai korvaukseksi Gothan herttuakunnan. Saalfeld liitettiin osaksi Saxe‑Meiningeniä, ja samalla muiden pienten Saksi‑herttuakuntien rajoja sekä nimiä sovitettiin uudelleen.
Marraskuun 12. päivänä 1826 Saxe‑Coburg‑Saalfeldin herttua Saksi-Coburg-Saalfeldin Ernst III otti uuden virallisen arvonimen ja hallitsi vuodesta 1826 alkaen Saksi‑Coburgin ja Gothan herttuana nimellä Ernst I. Ernst I toimi herttuana vuosina 1826–1844 ja hänen aikanaan uusi yhdistelmävalta-asetelma vakiintui.
Ernstillä oli kaksi poikaa, vanhempi oli Ernst II ja nuorempi oli prinssi Albert. Albert meni myöhemmin naimisiin serkkunsa, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Victorian kanssa, mikä sitoi coburgilaisen suvun läheisesti Britannian kuninkaalliseen perheeseen. Tämän liiton seurauksena Saxe‑Coburg ja Gothan nimi liittyi myös Britannian kuninkaalliseen dynastiaan: vuonna 1901, kun kuningas Edward VII (Victorian ja Albertin poika) peri kruunun, hallitseva kuninkaallinen suku käytti alkuun nimeä Saxe‑Coburg and Gotha. Vuoden 1917 aikana, ensimmäisen maailmansodan aikana syntyneen laajan saksalaisvihamielisyyden takia nimi vaihdettiin Windsoriksi.
Herttuakunnan kansainvälinen vaikutus ja dynastian haarat
Saxe‑Coburg ja Gothan suku kasvoi voimakkaasti vaikutusvaltaiseksi kansainvälisillä liitoilla: sukuun kuuluivat tai sukuun liittyivät monia Euroopan merkittäviä hallitsijoita ja prinssiperheitä. Esimerkiksi Leopold I, joka oli Saxe‑Coburg‑Saalfeldin prinssejä, tuli vuonna 1831 Belgian kuninkaaksi ja perusti Belgian kuningasperheen Coburgilaisen haaran. Portugalissa nimi Saxe‑Coburg ja Gotha näkyi puolestaan prinssi Ferdinandin kautta (Ferdinand II), ja Bulgarian kuningas Ferdinand I oli myös Saxe‑Coburgin sukuhaarasta (myöhemmin tunnettu Saxe‑Coburg‑Koháryn haarana). Näin suku vaikutti useissa Euroopan kuningaskunnissa ja monarkioissa 1800‑ ja 1900‑luvulla.
Herttuakunnan loppu ja perintö Suomessa ja Saksassa
Ensimmäinen maailmansota ja Europan poliittiset mullistukset johtivat monarkioiden horjumiseen. Vuoden 1918 lopussa Saksan vallankumoukset pakottivat useimmat pienet herttuat ja kuninkaat luopumaan valtaoikeuksistaan; Saksi‑Coburg ja Gothan herttua luopui hallinnosta ja herttuakunta lakkasi olemasta perinteisenä hallinnollisena yksikkönä. Coburgista tuli lyhytaikaisesti itsenäinen vapaa osavaltio, joka vuonna 1920 liitettiin Bavariaan, ja Gothan alueet yhdistettiin muiden Thüringenin pienvaltioiden kanssa muodostaen uuden Thüringenin vapaavaltion.
Merkittävät henkilöt ja perinnön näkyvyys
- Ernst I (Ernst III Saxe‑Coburg‑Saalfeldina): herttua, joka loi Saxe‑Coburg ja Gothan yhteenkuulumisen vuosina 1826–1844.
- Ernst II: Ernst I:n vanhempi poika, jatkoi herttuana isänsä jälkeen.
- Prinssi Albert (Albert): Victoria-rouvan puoliso, jonka vaikutus näkyi laajalti Britannian kulttuuriin ja politiikkaan.
- Leopold I: Saxe‑Coburgin prinssi, josta tuli Belgian kuningas ja joka perusti Belgian kuninkaallisen talon.
- Ferdinand I (Bulgaria): Saxe‑Coburg‑Koháryn haarasta tullut Bulgarian hallitsija.
Saxe‑Coburg und Gothan herttuakunnan suku jätti laajan jäljen Euroopan dynastisiin verkostoihin. Vaikka herttuakunta itsessään katosi 1900‑luvun alun poliittisissa muutoksissa, sukunimen ja verisiteitten vaikutus näkyi vielä pitkään monissa kuningaskunnissa ja tasavalloissa.
Saksin-Coburgin ja Gothan talon vaakuna
Herttuakunta Saksassa
Ernst I kuoli vuonna 1844, ja hänen vanhempi poikansa ja seuraajansa Ernst II hallitsi, kunnes kuoli vuonna 1893. Koska hänellä ei ollut lapsettomia lapsia, herttuakunnan valtaistuin siirtyi Ernstin edesmenneen veljen, kuningatar Victorian aviomiehen, prinssi Albertin miespuolisille jälkeläisille. Herttuakunnat eivät kuitenkaan halunneet liittyä Isoon-Britanniaan, joten niiden perustuslait estivät Ison-Britannian kuningasta ja kruununperijää tulemasta herttuaksi, jos muita kelvollisia miespuolisia perillisiä on olemassa. Siksi Walesin prinssi Edwardin jälkeen tuli hänen seuraava veljensä, Edinburghin herttua Alfred. Alfredin ainoa poika, jonka nimi oli myös Alfred, teki itsemurhan vuonna 1899, joten kun Alfredin herttua kuoli vuonna 1900, hänen seuraajakseen tuli hänen veljenpoikansa Charles Edward Albanyn herttua, kuningatar Victorian nuorimman pojan Leopoldin 16-vuotias poika. (Connaughtin herttua Arthur ja hänen poikansa eivät halunneet tulla herttuoiksi, joten he luopuivat (luopuivat) oikeudestaan perimykseen). Uusi herttua alkoi käyttää nimensä saksankielistä versiota ja hallitsi herttua Carl Eduardina. Carl Eduard säilytti brittiläisen arvonimensä Albanyn herttua, mutta koska hän taisteli Saksan puolesta ensimmäisessä maailmansodassa, häneltä riistettiin brittiläiset arvonimet vuonna 1919.
Carl Eduard hallitsi 18. marraskuuta 1918 asti, jolloin Gothan työläis- ja sotilasneuvosto syrjäytti hänet Saksan vallankumouksen aikana. Molemmista herttuakunnista tuli erillisiä valtioita, mutta ne yhdistyivät pian suurempiin valtioihin. Sachsen-Coburgista tuli osa Baijeriaa, ja Sachsen-Gotha yhdistyi muiden pienten osavaltioiden kanssa uudeksi Thüringenin osavaltioksi vuonna 1920 Weimarin tasavallassa.
Saksi-Coburgin ja Götan pääkaupungit olivat Coburg ja Gotha. Vuoteen 1914 mennessä näiden kahden herttuakunnan pinta-ala ja väkiluku olivat:
| Herttuakunta | Alue | Väestö |
| Sachsen-Coburg | 1,415 km2 (546.3 sq mi) | 74818 |
| Sachsen-Gotha | 562 km2 (217.0 sq mi) | 182359 |
| Yhteensä | 1,977 km2 (763.3 sq mi) | 257177 |
Sachsen-Coburg ja Gotha oli ainoa Euroopan maa, joka nimitti diplomaattikonsulin Amerikan liittovaltioihin. Konsulin nimi oli Ernst Raven, konsuli Texasin osavaltiossa. Kun Raven pyysi 20. heinäkuuta 1861 Konfederaation hallitukselta diplomaattista eksekvatuuria (lupaa toimia konsulina), hänet hyväksyttiin.
House
Suvun muista jäsenistä tuli Belgian ja Bulgarian kuninkaita, ja he avioituivat lähes kaikkien muiden Euroopan kuninkaallisten perheiden kanssa. Yli 50 vuotta sen jälkeen, kun Bulgariasta tuli tasavalta, kuningas Simeon palasi Bulgariaan ja hänet valittiin pääministeriksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Belgian kuninkaat lakkasivat käyttämästä Saxe-Coburg ja Gotha -nimeä, mutta eivät koskaan muuttaneet virallisesti nimeään. Bulgarian Simeonin virallinen nimi on Simeon Borisov Sakskoburggotski.
Sachsen-Coburgin ja Götan herttuakunta lakkasi olemasta itsenäinen vuonna 1918, kun Saksasta tuli tasavalta. Carl Eduardilta, viimeiseltä hallitsevalta herttualta, otettiin pois brittiläiset arvonimet, koska hän oli tukenut Saksaa ensimmäisessä maailmansodassa. Hän kuoli vuonna 1954.
Gothasta tuli osa uutta Thüringenin osavaltiota, ja Coburg liittyi Baijeriin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Sachsen-Coburgin ja Götan herttuakunta?
V: Saksin-Coburgin ja Götan herttuakunta oli Saksassa sijaitseva kaksoismonarkia, mikä tarkoittaa, että yksi hallitsija hallitsi kahta maata - Coburgin ja Götan herttuakuntia.
K: Mitä "Saxe" tarkoittaa?
V: "Saxe" tarkoittaa Saksinmaata, koska Saksissa oli monia pieniä maita, mutta kaikkia hallitsivat Saksin kuningashuoneen jäsenet. Yleensä tällä tarkoitetaan Saksin kuningaskunnan hallitsijoita.
K: Kuka oli Ernst I Saksin-Coburgin ja Götan herttua?
V: Ernst I Saksi-Coburgin ja Götan herttua oli Wettinin suvun (Saksi-Götan-Altenburgin herttuat) Ernst III. Hänestä tuli herttua 12. marraskuuta 1826, ja hänellä oli muun muassa seuraavat arvonimet: herttua Jülich (Juelich), Cleves ja Berg, Engern ja Westfalen, prinssi Lichtenberg, Landgrave Thuringia, Markgrave Meißen (Meissen), kreivi Hennerberg, kreivi Mark Ravensburg, lordi Ravenstein Tonna.
Kysymys: Kenet hänen poikansa Albert nai?
V: Hänen poikansa Albert meni naimisiin serkkunsa Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Victorian kanssa.
K: Miten nimi muuttui Windsoriksi ensimmäisen maailmansodan aikana?
V: Nimi muuttui Windsoriksi ensimmäisen maailmansodan aikana, koska tuona aikana vihattiin kaikkea saksalaista.
K: Miksi Saalfeldistä tuli osa toista maata?
V: Saalfeldista tuli osa toista maata, koska sen edellisellä hallitsijalla ei ollut enää miespuolisia lapsia perimässä sitä, joten se siirtyi toiselle jäsenperheelle, joka jakoi maansa keskenään - näin Saalfeldista tuli osa Saksi-Meiningeniä, joka sai myös Hildburghausenin, kun sen edellisestä hallitsijasta tuli herttua tai Saksi-Altenburg.
Etsiä