Sachsen-Coburgin ja Gothan herttuakunta (saksaksi Sachsen-Coburg und Gotha) oli historiallinen Saksan herttuakunta, joka syntyi kahden pienen herttuakunnan, Coburgin ja Gothan, yhteishallintona. Kyse ei ollut yhdestä yhtenäisestä valtiosta vaan niin sanotusta henkilöunionista: sama hallitsija johti kahta erillistä herttuakuntaa. Nimi Sachsen viittaa Saksiin (Saxony) ja kuvaa yhteistä alkuperää; Saksassa oli lukuisia pieniä herttuakuntia ja ruhtinaskuntia, joista monet olivat perheellisesti sidoksissa Wettinin sukuun. Wettinit jakautuivat eri haaroihin, ja Saxe‑Coburg und Gotha kuului Ernestinen haaraan.

Saksi‑Coburgin ja Gothan kuningashuone muodostettiin virallisesti vuonna 1826, kun yksi Wettinin haaroista — Saxe‑Gotha‑Altenburgin herttuasuku — kuoli miehenpuolisesti sukupuuttoon. Jäljelle jääneet perheenjäsenet sopivat herttuakuntien uudelleenjärjestelystä ja jakoivat perinnön keskenään. Tästä syystä herttuuksien rajat ja hallinnollinen järjestys muuttuivat.

Järjestelyn seurauksena Saxe‑Coburg‑Saalfeldin herttua luopui Saalfeldin hallinnasta ja sai korvaukseksi Gothan herttuakunnan. Saalfeld liitettiin osaksi Saxe‑Meiningeniä, ja samalla muiden pienten Saksi‑herttuakuntien rajoja sekä nimiä sovitettiin uudelleen.

Marraskuun 12. päivänä 1826 Saxe‑Coburg‑Saalfeldin herttua Saksi-Coburg-Saalfeldin Ernst III otti uuden virallisen arvonimen ja hallitsi vuodesta 1826 alkaen Saksi‑Coburgin ja Gothan herttuana nimellä Ernst I. Ernst I toimi herttuana vuosina 1826–1844 ja hänen aikanaan uusi yhdistelmävalta-asetelma vakiintui.

Ernstillä oli kaksi poikaa, vanhempi oli Ernst II ja nuorempi oli prinssi Albert. Albert meni myöhemmin naimisiin serkkunsa, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Victorian kanssa, mikä sitoi coburgilaisen suvun läheisesti Britannian kuninkaalliseen perheeseen. Tämän liiton seurauksena Saxe‑Coburg ja Gothan nimi liittyi myös Britannian kuninkaalliseen dynastiaan: vuonna 1901, kun kuningas Edward VII (Victorian ja Albertin poika) peri kruunun, hallitseva kuninkaallinen suku käytti alkuun nimeä Saxe‑Coburg and Gotha. Vuoden 1917 aikana, ensimmäisen maailmansodan aikana syntyneen laajan saksalaisvihamielisyyden takia nimi vaihdettiin Windsoriksi.

Herttuakunnan kansainvälinen vaikutus ja dynastian haarat

Saxe‑Coburg ja Gothan suku kasvoi voimakkaasti vaikutusvaltaiseksi kansainvälisillä liitoilla: sukuun kuuluivat tai sukuun liittyivät monia Euroopan merkittäviä hallitsijoita ja prinssiperheitä. Esimerkiksi Leopold I, joka oli Saxe‑Coburg‑Saalfeldin prinssejä, tuli vuonna 1831 Belgian kuninkaaksi ja perusti Belgian kuningasperheen Coburgilaisen haaran. Portugalissa nimi Saxe‑Coburg ja Gotha näkyi puolestaan prinssi Ferdinandin kautta (Ferdinand II), ja Bulgarian kuningas Ferdinand I oli myös Saxe‑Coburgin sukuhaarasta (myöhemmin tunnettu Saxe‑Coburg‑Koháryn haarana). Näin suku vaikutti useissa Euroopan kuningaskunnissa ja monarkioissa 1800‑ ja 1900‑luvulla.

Herttuakunnan loppu ja perintö Suomessa ja Saksassa

Ensimmäinen maailmansota ja Europan poliittiset mullistukset johtivat monarkioiden horjumiseen. Vuoden 1918 lopussa Saksan vallankumoukset pakottivat useimmat pienet herttuat ja kuninkaat luopumaan valtaoikeuksistaan; Saksi‑Coburg ja Gothan herttua luopui hallinnosta ja herttuakunta lakkasi olemasta perinteisenä hallinnollisena yksikkönä. Coburgista tuli lyhytaikaisesti itsenäinen vapaa osavaltio, joka vuonna 1920 liitettiin Bavariaan, ja Gothan alueet yhdistettiin muiden Thüringenin pienvaltioiden kanssa muodostaen uuden Thüringenin vapaavaltion.

Merkittävät henkilöt ja perinnön näkyvyys

  • Ernst I (Ernst III Saxe‑Coburg‑Saalfeldina): herttua, joka loi Saxe‑Coburg ja Gothan yhteenkuulumisen vuosina 1826–1844.
  • Ernst II: Ernst I:n vanhempi poika, jatkoi herttuana isänsä jälkeen.
  • Prinssi Albert (Albert): Victoria-rouvan puoliso, jonka vaikutus näkyi laajalti Britannian kulttuuriin ja politiikkaan.
  • Leopold I: Saxe‑Coburgin prinssi, josta tuli Belgian kuningas ja joka perusti Belgian kuninkaallisen talon.
  • Ferdinand I (Bulgaria): Saxe‑Coburg‑Koháryn haarasta tullut Bulgarian hallitsija.

Saxe‑Coburg und Gothan herttuakunnan suku jätti laajan jäljen Euroopan dynastisiin verkostoihin. Vaikka herttuakunta itsessään katosi 1900‑luvun alun poliittisissa muutoksissa, sukunimen ja verisiteitten vaikutus näkyi vielä pitkään monissa kuningaskunnissa ja tasavalloissa.