Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015

Tausta

Ranska oli ollut korkeassa valmiustilassa terroriuhkien varalta tammikuun 2015 alussa tapahtuneen Charlie Hebdo -lehden ammuskelun ja muiden siihen liittyvien tammikuun 2015 Île-de-Francen iskujen jälkeen. Ranska oli myös lisännyt turvatoimia Pariisissa 30. marraskuuta - 11. joulukuuta 2015 pidettävän Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2015 ilmastonmuutoskonferenssin vuoksi, ja se oli palauttanut rajatarkastukset iskuja edeltävällä viikolla.

Charlie Hebdo -lehden tammikuun 2015 ammuskelu tapahtui kaupungin 11. kaupunginosassa, jossa Bataclan-teatteri sijaitsee. Ranskassa tapahtui myös muita iskuja, kuten juutalaista yhteisökeskusta vartioivien kolmen sotilaan puukotus Nizzassa, Saint-Quentinin Fallavierin isku ja Thalys-junan isku vuonna 2015.

Islamilainen valtio ja sen haarat ovat ottaneet vastuun lukuisista tappavista iskuista iskuja edeltäneiden viikkojen aikana. Marraskuun 12. päivänä 2015 Beirutissa Libanonissa tehtiin kaksi itsemurhaiskua, joissa kuoli 43 ihmistä. Lokakuun 31. päivänä 2015 pääosin venäläisiä matkustajia kuljettanut Metrojetin lento 9268 syöksyi maahan Siinailla Egyptissä, ja 224 ihmistä sai surmansa. Vastuulliseksi ilmoittautui Islamilaisen valtion Siinain haara.

Lisäksi ISILin johtavan teloittajan Jihadi Johnin kerrottiin saaneen iskujen aikana surmansa Yhdysvaltain lennokki-iskussa ja hävinneen Sinjarin taistelun kurdijoukoille.

Hyökkäykset

Hyökkäyksiä tehtiin seitsemän, joista kuusi oli ampumisia ja kolme räjähdyksiä. Räjähdykset tapahtuivat Stade de France -stadionin läheisyydessä, kun taas ammuskeluja ilmoitettiin Rue Alibertin, Rue de la Fontaine-au-Roin, Rue de Charonnen, Bataclan-teatterin läheisyydessä Boulevard Voltairella, Avenue de la Républiquella ja Boulevard Beaumarchais'lla.

On todennäköistä, että kolme ryhmää toteutti koordinoidun iskusarjan.

Kukkia yhdellä iskun tapahtumapaikoista, päivä sen tapahtumisen jälkeen


Poliisi vartioi teatterin paikkaa iskujen jälkeisenä päivänä.

Hyökkääjät

Islamilainen valtio otti virallisesti vastuun iskuista 14. marraskuuta aamulla, kehui Abdelhamid Abaaoudin johtamia "kahdeksaa veljeään" "ainakin 200 'ristiretkeläisen' kuolemasta" ja väitti, että "tämä oli vasta myrskyn alku".

Rikokseen syyllistyneet henkilöt olivat:

• Neljä mustiin vaatteisiin pukeutunutta ja AK-47-rynnäkkökivääreitä käyttänyttä miestä hyökkäsi Bataclan-teatteriin. Kolme tappoi itsensä itsemurhaliiveillään poliisin teatteriin tekemän ratsian aikana. Neljäs sai surmansa poliisin tulituksessa juuri ennen kuin hänen liivinsä räjähti.
• Kolme itsemurhapommittajaa räjäytti liivinsä Stade de Francen lähellä. Yhdeltä itsemurhapommittajista on Ranskan poliisin mukaan löytynyt Syyrian passi. Passin aitous asetettiin kyseenalaiseksi, ja monet analyytikot huomauttivat, että väärennettyjä Syyrian passeja on helppo hankkia. Kreikan kansalaisen suojelusta vastaava ministeri Nikos Toskas vahvisti, että yksi Syyrian passin haltijoista oli rekisteröity pakolaiseksi Leroksella lokakuussa. Lisäksi kerrottiin, että toisen pommittajan ruumiin läheisyydestä löytyi egyptiläinen passi.
• Kahdeksas hyökkääjä räjäytti liivinsä Boulevard Voltairella lähellä Bataclan-teatteria.

Hyökkääjien tarkka lukumäärä on tällä hetkellä epäselvä; eräät tiedotusvälineet puhuvat seitsemästä, toiset kahdeksasta hyökkääjästä. Poliisi uskoo, että 3-5 hyökkääjää on saattanut selvitä hengissä ja on pakosalla. Noin kymmenen ihmistä on otettu poliisin huostaan Brysselissä, koska heillä saattaa olla yhteyksiä iskuihin. Iskun johtaja Abdelhamid Abaaoud tapettiin poliisin ratsiassa Ranskassa 18. marraskuuta.

Aftermath

Presidentti François Hollande antoi julkilausuman, jossa hän pyysi Ranskan kansaa pysymään vahvana tällaisten tapahtumien edessä. Hollande vieraili myös Bataclan-teatterissa ja vannoi taistelevansa "armottomasti" terrorismia vastaan. Hollande johti myös Ranskan kabinetin hätäkokousta samana iltana ja järjesti kansallisen turvallisuusneuvostonsa kokouksen seuraavana aamuna. Viranomaiset kehottivat Pariisin asukkaita pysymään sisätiloissa oman turvallisuutensa vuoksi. Hollande perui iskujen vuoksi myös matkansa vuoden 2015 G-20-maiden Antalyan huippukokoukseen ja lähetti sen sijaan edustajikseen ulkoministeri Laurent Fabiuksen ja valtiovarainministeri Michel Sapinin.

Presidentti Hollande julisti 14. marraskuuta kolme kansallista surupäivää. Myöhemmin samana päivänä julkaistiin osa kuolleiden nimistä:

• Thomas Ayad, musiikkijohtaja (Mercury Records France).
• Guillaume B. Decherf, 43, musiikkikriitikko ja toimittaja (Les Inrockuptibles).
• Alban Denuit, 32, kuvataiteilija.
• Matthieu Giroud, 39, maantieteilijä (Marne-la-Valléen yliopisto).

Reaktiot

Paavi Franciscus on tuominnut iskut. Hän sanoi, että väkivallalla ei ratkaista ongelmia ja että iskuja ei voida perustella uskonnollisesta tai humanitaarisesta näkökulmasta. Myös Ranskan islamin edustajat ovat tuominneet iskut, samoin juutalaisyhteisön edustajat. Iranin presidentti Hassan Rouhani perui matkansa Ranskaan ja kutsui iskuja rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

On raportoitu yksittäisistä muslimilaitoksiin kohdistuneista teoista: Créteilissä, Pariisin lähellä sijaitsevasta moskeijasta löytyi punaisia ristejä iskujen jälkeisenä päivänä. Pohjoisafrikkalaista syntyperää olevan miehen kimppuun hyökättiin laittoman maahanmuuton vastaisen oikeistoryhmän mielenosoitusten aikana.