Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskut: Bataclan, Stade de France ja seuraukset
Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskut: Bataclan, Stade de France ja seuraukset — analyysi iskuyön tapahtumista, uhrimääristä, vastuusta ja Ranskan julistamasta hätätilasta.
Marraskuun 13.–14. päivänä 2015 Pariisissa ja Saint-Denis'ssä tapahtui laaja-alainen, samanaikainen sarja terrori-iskuja: joukkoampuminen ja itsemurhapommi-isku kohdistuivat useisiin paikkoihin, muun muassa konserttikeskus Bataclanissa ja Stade de Francessa. Iskuissa kuoli yhteensä 130 ihmistä ja yli 400 loukkaantui, joista noin 99 vakavasti. Tapahtumat järkyttivät Ranskaa ja herättivät laajaa kansainvälistä huomiota.
Tapahtumien kulku
Hyökkäykset olivat koordinoituja ja tapahtuivat samana iltana. Suurimmat uhrit syntyivät Bataclan-konsertissa, jossa aseistetut hyökkääjät ampumalla ja panttivankitilanteella tappoivat suuren joukon ihmisiä. Samanaikaisesti useissa ravintoloissa ja kaduilla tehtiin joukkoampumisia. Stade de Francessa itsemurhapommittajat räjäyttivät pommit stadionin ulkopuolella juuri maaottelun aikana, mikä aiheutti paniikin ja lisäuhkia. Viranomaiset vastasivat paikan päällä poliisioperaatioin ja evakuoinnein.
Uhrimäärät ja varhaiset tiedot
Ensimmäisten tuntien aikana luvut vaihtelivat: Ranskan presidentti François Hollande julisti kansallisen hätätilan ja totesi 14. marraskuuta pitämässään puheessa alustavia kuolonuhrilukuja. Myöhemmin viralliset tiedot vahvistivat, että iskuissa menehtyi yhteensä 130 ihmistä ja loukkaantuneita oli yli 400. Alkuvaiheen tiedoissa raportoitiin myös noin 100 vakavasti loukkaantunutta, mikä myöhemmin tarkentui luvuiksi.
Tekijät ja vastuuväitteet
- Seuraavana päivänä, 14. marraskuuta, ISIS otti vastuun iskuista.
- Iskujen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta epäiltiin useiden henkilöiden osallisuutta; iskuihin osallistui ainakin seitsemän henkeä, joista useat olivat itsemurhapommittajia.
- Iskujen johtajaksi nimettiin jälkikäteen tutkinnassa belgialaiseksi luonnehdittu Abdelhamid Abaaoud. Hänet tapettiin poliisin ratsiassa Saint-Denis'ssä 18. marraskuuta 2015.
- Iskuissa yksi hyökkääjä ammuttiin poliisin toimesta samalla operaatiolla, jossa Abaaoud sai surmansa.
Viranomaistoimet ja seuraukset
- Ranska otti käyttöön poikkeusolot: hätätila, rajavalvonnan tiukennus ja laaja turvallisuusjoukkojen mobilisointi (mm. Operation Sentinelle).
- Poliisi suoritti suuria ratsioita ja pidätyksiä sekä Ranskassa että naapurimaissa yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa.
- Pitkällä aikavälillä hyökkäykset johtivat lainsäädännön ja toimintatapojen muutoksiin terrorismin torjunnassa sekä keskusteluun maahanmuutto-, turvapaikka- ja turvallisuuspolitiikasta Euroopassa.
Tutkinta, oikeudenkäynnit ja muisto
Seuranneissa tutkinnassa selvitettiin suunnittelun, rahoituksen ja yhteyksien verkostoja. Useita henkilöitä on myöhemmin asetettu syytteeseen ja tuomittu avunannosta ja osallistumisesta iskujen järjestelyihin. Hyökkäysten uhreja ja niiden muistoa on kunnioitettu lukuisin muistotilaisuuksin; tapahtuma vaikutti myös julkiseen keskusteluun turvallisuudesta, vapaudesta ja yhteiskunnallisesta eheydestä.
Kansainvälinen reaktio
Hyökkäykset saivat laajaa kansainvälistä tuomitsemista ja solidaarisuutta. Useat valtiot tarjosivat tukea Ranskalle, ja monissa maissa järjestettiin muistotilaisuuksia sekä vahvistettiin kotimaisia turvallisuustoimia. Iskut myös vahvistivat kansainvälistä yhteistyötä terrorismin vastaisessa tiedustelussa ja lainvalvonnassa.
Pariisin marraskuun 2015 iskut jäävät yhdeksi 2000-luvun verisimmistä yksittäisistä terroriteoista Euroopassa. Ne muistuttavat sekä turvallisuushaasteista että tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle ja poliittiselle vastaukselle radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden uhan torjumiseksi.
Tausta
Ranska oli ollut korkeassa valmiustilassa terroriuhkien varalta tammikuun 2015 alussa tapahtuneen Charlie Hebdo -lehden ammuskelun ja muiden siihen liittyvien tammikuun 2015 Île-de-Francen iskujen jälkeen. Ranska oli myös lisännyt turvatoimia Pariisissa 30. marraskuuta - 11. joulukuuta 2015 pidettävän Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2015 ilmastonmuutoskonferenssin vuoksi, ja se oli palauttanut rajatarkastukset iskuja edeltävällä viikolla.
Charlie Hebdo -lehden tammikuun 2015 ammuskelu tapahtui kaupungin 11. kaupunginosassa, jossa Bataclan-teatteri sijaitsee. Ranskassa tapahtui myös muita iskuja, kuten juutalaista yhteisökeskusta vartioivien kolmen sotilaan puukotus Nizzassa, Saint-Quentinin Fallavierin isku ja Thalys-junan isku vuonna 2015.
Islamilainen valtio ja sen haarat ovat ottaneet vastuun lukuisista tappavista iskuista iskuja edeltäneiden viikkojen aikana. Marraskuun 12. päivänä 2015 Beirutissa Libanonissa tehtiin kaksi itsemurhaiskua, joissa kuoli 43 ihmistä. Lokakuun 31. päivänä 2015 pääosin venäläisiä matkustajia kuljettanut Metrojetin lento 9268 syöksyi maahan Siinailla Egyptissä, ja 224 ihmistä sai surmansa. Vastuulliseksi ilmoittautui Islamilaisen valtion Siinain haara.
Lisäksi ISILin johtavan teloittajan Jihadi Johnin kerrottiin saaneen iskujen aikana surmansa Yhdysvaltain lennokki-iskussa ja hävinneen Sinjarin taistelun kurdijoukoille.
Hyökkäykset
Hyökkäyksiä tehtiin seitsemän, joista kuusi oli ampumisia ja kolme räjähdyksiä. Räjähdykset tapahtuivat Stade de France -stadionin läheisyydessä, kun taas ammuskeluja ilmoitettiin Rue Alibertin, Rue de la Fontaine-au-Roin, Rue de Charonnen, Bataclan-teatterin läheisyydessä Boulevard Voltairella, Avenue de la Républiquella ja Boulevard Beaumarchais'lla.
On todennäköistä, että kolme ryhmää toteutti koordinoidun iskusarjan.
Kukkia yhdellä iskun tapahtumapaikoista, päivä sen tapahtumisen jälkeen
Poliisi vartioi teatterin paikkaa iskujen jälkeisenä päivänä.
Hyökkääjät
Islamilainen valtio otti virallisesti vastuun iskuista 14. marraskuuta aamulla, kehui Abdelhamid Abaaoudin johtamia "kahdeksaa veljeään" "ainakin 200 'ristiretkeläisen' kuolemasta" ja väitti, että "tämä oli vasta myrskyn alku".
Rikokseen syyllistyneet henkilöt olivat:
- Neljä mustiin vaatteisiin pukeutunutta ja AK-47-rynnäkkökivääreitä käyttänyttä miestä hyökkäsi Bataclan-teatteriin. Kolme tappoi itsensä itsemurhaliiveillään poliisin teatteriin tekemän ratsian aikana. Neljäs sai surmansa poliisin tulituksessa juuri ennen kuin hänen liivinsä räjähti.
- Kolme itsemurhapommittajaa räjäytti liivinsä Stade de Francen lähellä. Yhdeltä itsemurhapommittajista on Ranskan poliisin mukaan löytynyt Syyrian passi. Passin aitous asetettiin kyseenalaiseksi, ja monet analyytikot huomauttivat, että väärennettyjä Syyrian passeja on helppo hankkia. Kreikan kansalaisen suojelusta vastaava ministeri Nikos Toskas vahvisti, että yksi Syyrian passin haltijoista oli rekisteröity pakolaiseksi Leroksella lokakuussa. Lisäksi kerrottiin, että toisen pommittajan ruumiin läheisyydestä löytyi egyptiläinen passi.
- Kahdeksas hyökkääjä räjäytti liivinsä Boulevard Voltairella lähellä Bataclan-teatteria.
Hyökkääjien tarkka lukumäärä on tällä hetkellä epäselvä; eräät tiedotusvälineet puhuvat seitsemästä, toiset kahdeksasta hyökkääjästä. Poliisi uskoo, että 3-5 hyökkääjää on saattanut selvitä hengissä ja on pakosalla. Noin kymmenen ihmistä on otettu poliisin huostaan Brysselissä, koska heillä saattaa olla yhteyksiä iskuihin. Iskun johtaja Abdelhamid Abaaoud tapettiin poliisin ratsiassa Ranskassa 18. marraskuuta.
Aftermath
Presidentti François Hollande antoi julkilausuman, jossa hän pyysi Ranskan kansaa pysymään vahvana tällaisten tapahtumien edessä. Hollande vieraili myös Bataclan-teatterissa ja vannoi taistelevansa "armottomasti" terrorismia vastaan. Hollande johti myös Ranskan kabinetin hätäkokousta samana iltana ja järjesti kansallisen turvallisuusneuvostonsa kokouksen seuraavana aamuna. Viranomaiset kehottivat Pariisin asukkaita pysymään sisätiloissa oman turvallisuutensa vuoksi. Hollande perui iskujen vuoksi myös matkansa vuoden 2015 G-20-maiden Antalyan huippukokoukseen ja lähetti sen sijaan edustajikseen ulkoministeri Laurent Fabiuksen ja valtiovarainministeri Michel Sapinin.
Presidentti Hollande julisti 14. marraskuuta kolme kansallista surupäivää. Myöhemmin samana päivänä julkaistiin osa kuolleiden nimistä:
- Thomas Ayad, musiikkijohtaja (Mercury Records France).
- Guillaume B. Decherf, 43, musiikkikriitikko ja toimittaja (Les Inrockuptibles).
- Alban Denuit, 32, kuvataiteilija.
- Matthieu Giroud, 39, maantieteilijä (Marne-la-Valléen yliopisto).
Reaktiot
Paavi Franciscus on tuominnut iskut. Hän sanoi, että väkivallalla ei ratkaista ongelmia ja että iskuja ei voida perustella uskonnollisesta tai humanitaarisesta näkökulmasta. Myös Ranskan islamin edustajat ovat tuominneet iskut, samoin juutalaisyhteisön edustajat. Iranin presidentti Hassan Rouhani perui matkansa Ranskaan ja kutsui iskuja rikokseksi ihmisyyttä vastaan.
On raportoitu yksittäisistä muslimilaitoksiin kohdistuneista teoista: Créteilissä, Pariisin lähellä sijaitsevasta moskeijasta löytyi punaisia ristejä iskujen jälkeisenä päivänä. Pohjoisafrikkalaista syntyperää olevan miehen kimppuun hyökättiin laittoman maahanmuuton vastaisen oikeistoryhmän mielenosoitusten aikana.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä tapahtui 13.-14. marraskuuta 2015 Pariisissa?
A: Pariisissa ja Stade de Francessa tapahtui joukkoampuminen ja itsemurhapommi-isku, jossa kuoli 130 ihmistä ja loukkaantui yli 350 ihmistä.
Q: Mitä Ranskan presidentti François Hollande ilmoitti iskujen jälkeen?
V: François Hollande julisti kansallisen hätätilan.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä kuoli ja loukkaantui Hollanden 14. marraskuuta pitämän puheen mukaan?
V: Hollanden 14. marraskuuta pitämän puheen mukaan 128 ihmistä sai surmansa ja 128 loukkaantui vakavasti.
Kysymys: Kuinka moni loukkaantuneista loukkaantui vakavasti?
V: Noin 100 heistä loukkaantui vakavasti.
K: Missä iskut tapahtuivat?
V: Iskut tapahtuivat Bataclan-konserttipaikassa, Pariisin stadionilla, teatterissa ja kuudessa muussa tunnetussa paikassa kaupungissa.
K: Kuinka monta itsemurhapommittajaa iskuissa oli mukana?
V: Iskuihin osallistui seitsemän itsemurhapommittajaa, ja poliisi ampui yhden.
K: Kuka oli iskujen johtaja ja mitä hänelle tapahtui?
V: Iskujen johtaja oli belgialainen terroristi Abdelhamid Abaaoud, joka sai surmansa poliisin ratsiassa 18. marraskuuta.
Etsiä