Paavi Franciscus | 266. paavi
Paavi Franciscus (Jorge Mario Bergoglio) (lat: Franciscus, ital: Francesco, espanj: Francisco; s. 17. joulukuuta 1936) on roomalaiskatolisen kirkon 266. ja nykyinen paavi. Hänet valittiin 13. maaliskuuta 2013. Hän valitsi nimen Franciscus kunnioittaakseen pyhää Franciscus Assisilaista.
Franciscus on ensimmäinen jesuiittapaavi. Hän on myös ensimmäinen paavi yli vuosituhanteen, joka ei ole eurooppalainen. Hän on ensimmäinen Amerikan mantereelta ja ensimmäinen eteläiseltä pallonpuoliskolta kotoisin oleva paavi.
Vuodesta 1998 siihen asti, kunnes hänet valittiin paaviksi, Franciscus toimi Buenos Airesin arkkipiispana. Koko elämänsä ajan sekä yksityishenkilönä että uskonnollisena johtajana hänet on tunnettu nöyryydestään, huolenpidostaan köyhistä ja sitoutumisestaan vuoropuheluun keinona rakentaa siltoja eri taustoista, uskomuksista ja uskonnoista tulevien ihmisten välille. Hän on ilmaissut huolensa ilmaston lämpenemisen (ilmastonmuutoksen) vaikutuksista. Vuonna 2015 julkaistussa Laudato si' -sykliikassaan hän kirjoitti muun muassa näistä asioista.
Paaviksi valintansa jälkeen hän on suhtautunut virkaansa yksinkertaisemmin ja vähemmän muodollisesti ja asunut Vatikaanin vierastalossa eikä paavin residenssissä.
Varhainen elämä
Paavi Franciscus syntyi Buenos Airesissa, Argentiinassa. Hän oli yksi italialaisen rautatieliikenteen kirjanpitäjän Mario Bergoglion ja kotiäiti Regina Maria Bergoglion (o.s. Sívori) lapsista.
Hän suoritti filosofian ja teologian maisterin tutkinnon Buenos Airesin yliopistossa. Sen jälkeen hän opiskeli Villa Devoton seminaarissa. Hän liittyi Jeesuksen seuraan (jesuiittoihin) 11. maaliskuuta 1958.
Ura ennen paaviksi tuloa
Jesuiitta
Bergogliosta tuli Jeesuksen seuran jäsen vuonna 1958. Hänestä tehtiin pappi vuonna 1969. Vuonna 1973 hänet nimitettiin Argentiinan jesuiittojen provinssiksi eli johtajaksi. 1980-luvun puolivälissä hän aloitti tohtorintutkinnon suorittamisen Sankt Georgenin filosofian ja teologian korkeakoulussa Frankfurtissa Saksassa.
Piispa
Paavi Johannes Paavali II nimitti Bergoglion Buenos Airesin arkkipiispaksi vuonna 1998. Vuoden 2001 konsistoriumissa paavi nimitti Bergoglion kardinaaliksi.
Al-Sistanin tapaaminen paavi Franciscuksen kanssa
Paavi Franciscus ja suurjaatollah Ali al-Sistani tapasivat 6. maaliskuuta 2021 korkeintaan 40 minuuttia, osan ajasta tulkkia lukuun ottamatta yksin, shiialaispapin vaatimattomassa kodissa Najafin kaupungissa. Jokaista yksityiskohtaa tarkasteltiin etukäteen huolellisissa kulissien takaisissa valmisteluissa, jotka koskivat kaikkea kengistä istumajärjestykseen. Paavi Franciscus sanoi lausunnossaan, että eri uskontojen kannattajien tulisi olla "yhtenäisiä".
Paavi
Kardinaali Bergoglio valittiin 13. maaliskuuta 2013. Hän valitsi nimen "Franciscus" Assisilaisen pyhän Franciscuksen kunniaksi. Heti valintansa jälkeen Franciscus kertoi sanomalehdessä, miten hän valitsi uuden nimen:
"Minäpä kerron sinulle tarinan", hän sanoi. Sitten hän [kertoi], kuinka hän oli konklaavin aikana istunut brasilialaisen kardinaali Cláudio Hummesin vieressä, jota hän kutsui "suureksi ystäväksi". Äänestyksen jälkeen kardinaali Hummes "halasi minua, suuteli minua ja sanoi: 'Älkää unohtako köyhiä'! Ja tuo sana tuli tänne", paavi sanoi osoittaen sydäntään. "Ajattelin sotia, kun äänestys jatkui, vaikka kaikki äänet", hän sanoi ... "Ja Franciscus on rauhan mies. Ja niin nimi syntyi, tuli sydämeeni: Franciscus Assisilainen."
Vaikka hänen molemmat vanhempansa ovat italialaisia, Franciscus on ensimmäinen ei-eurooppalainen paavi sitten 800-luvun paavi Gregorius III:n jälkeen.
Paavi Franciscus on ensimmäinen paavi, joka puhuu Yhdysvaltain kongressin istunnossa. Hän puhui siellä vierailullaan Yhdysvaltoihin 24. syyskuuta 2015.
Muut kiinnostuksen kohteet
Itse paavi Franciscus lukee mielellään Friedrich Hölderlinin, Jorge Luis Borgesin tai Fjodor Dostojevskin kaltaisten kirjailijoiden kirjoja. Hän katsoo mielellään italialaisen neorealismin elokuvia ja käy mielellään oopperassa.
Hän on myös kiinnostunut jalkapallosta. Hän on aktiivinen jäsen San Lorenzo de Almagrossa, joka on yksi Primera División -liigan joukkueista.
Vuonna 2015 Franciscus julkaisi progressiivisen rock-albumin nimeltä Wake Up!.
Opetukset
Pappien selibaatti
Kun Bergoglio oli kardinaalina, hänen näkemyksensä pappien selibaatista kirjattiin kirjaan Taivaasta ja maasta. Kirja on tallennus keskusteluista, joita hän kävi erään Buenos Airesin rabbin kanssa. Kirjassa hän sanoi, että selibaatti "on kurinpidon, ei uskon asia. Se voi muuttua". Hän kuitenkin lisäsi: "Tällä hetkellä kannatan selibaatin säilyttämistä kaikkine [positiivisine ja negatiivisine puolistaan], koska meillä on kymmenen vuosisataa hyviä kokemuksia pikemminkin kuin epäonnistumisia [...] Perinteellä on painoarvoa ja pätevyyttä."
Hän sanoi myös, että "Bysantin, Ukrainan, Venäjän ja Kreikan katolisissa kirkoissa [...] papit voivat olla naimisissa, mutta piispojen on oltava naimattomia". Hän sanoi, että monet niistä läntisen katolisuuden edustajista, jotka ajavat lisää keskustelua asiasta, tekevät sen "pragmaattisesta" kannasta käsin, joka perustuu työvoiman menetykseen. Hän toteaa, että "jos hypoteettisesti länsimainen katolilaisuus tarkastelisi selibaatin kysymystä uudelleen, luulen, että se tekisi sen kulttuurisista syistä (kuten idässä), ei niinkään yleismaailmallisena vaihtoehtona". Hän korostaa, että sillä välin sääntöä on noudatettava tiukasti, ja jokaisen papin, joka ei pysty sitä noudattamaan, "on jätettävä virka".
National Catholic Reporterin Vatikaanin analyytikko Thomas Reese, joka on myös jesuiitta, kutsui Bergoglion käyttämää "ehdollista kieltä" selibaatin säännön suhteen "huomattavaksi". Hän sanoi, että ilmaisut kuten "toistaiseksi" ja "toistaiseksi" eivät ole "sellaisia karsintoja, joita yleensä kuulee, kun piispat ja kardinaalit keskustelevat selibaatista".
Homoseksuaalisuutta koskevat uskomukset
Paavi Franciscus tukee katolista opetusta, jonka mukaan homoseksuaaliset teot ovat moraalittomia. Hän on kuitenkin sanonut, että homoja tulisi kohdella kunnioittavasti. Bergoglio vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Vuonna 2011 hän kutsui sitä "paholaisen teoksi".
Argentiina harkitsi samaa sukupuolta olevien avioliiton laillistamista vuonna 2010. Tuolloin Bergoglio vastusti tätä lainsäädäntöä. Hän kutsui sitä "todelliseksi ja kauheaksi antropologiseksi heitteillejättöksi". Heinäkuussa 2010, kun lakia harkittiin, hän kirjoitti Argentiinan luostarissa asuville nunnille kirjeen, jossa hän sanoi:
Tulevina viikkoina Argentiinan kansa kohtaa tilanteen, jonka lopputulos voi vahingoittaa vakavasti perhettä... Vaakalaudalla on perheen - isän, äidin ja lasten - identiteetti ja selviytyminen. Vaakalaudalla on monien lasten henki, joita syrjitään etukäteen ja joudutaan riistämään isän ja äidin antama ja Jumalan tahdosta saatu inhimillinen kehitys. Vaakalaudalla on sydämiimme kaiverretun Jumalan lain täydellinen hylkääminen.
Ei olla naiiveja: Tämä ei ole pelkkä poliittinen taistelu, vaan tuhoisa ehdotus Jumalan suunnitelmalle. Tämä ei ole pelkkä lainsäädäntöehdotus (se on vain sen muoto), vaan valheiden isän liike, joka pyrkii hämmentämään ja pettämään Jumalan lapsia... Katsokaamme Pyhään Joosefiin, Mariaan ja lapseen ja pyytäkäämme hartaasti, että he puolustaisivat Argentiinan perhettä tällä hetkellä... Tukekoot, puolustakoot ja saattakoot meitä tässä Jumalan sodassa.
Kun L'Osservatore Romano uutisoi asiasta, useat papit ilmaisivat tukensa laille. Homoseksuaalit uskovat, että kirkon vastustus ja Bergoglion kielenkäyttö itse asiassa auttoivat lain läpimenoa. He uskovat myös, että katoliset virkamiehet reagoivat siihen ottamalla vähemmän ankaran sävyn myöhemmissä keskusteluissa sosiaalisista kysymyksistä, kuten vanhempien sijaissynnytyksestä.
Paavi Franciscus antoi 29. heinäkuuta 2013 haastattelun muutamalle toimittajalle, jotka olivat hänen kanssaan matkalla. Kun häneltä kysyttiin, pitäisikö olla homopappeja, Franciscus vastasi:
Jos joku on homo ja etsii Herraa ja hänellä on hyvä tahto, kuka minä olen tuomitsemaan?
Kun häneltä myöhemmin kysyttiin, pitäisikö naisista tulla pappeja, Franciscus vastasi:
Kirkko on puhunut ja sanonut ei ... se ovi on suljettu.
Uskomukset ei-katolilaisista
Kolme päivää sen jälkeen, kun hänet oli valittu paaviksi, Franciscus kertoi tuhansille uutistoimittajille:
[Koska] monet teistä eivät kuulu katoliseen kirkkoon ja toiset eivät ole uskovia, annan tämän siunauksen sydämestäni, hiljaisuudessa, jokaiselle teistä, kunnioittaen jokaisen omaatuntoa, mutta tietäen, että jokainen teistä on Jumalan lapsi. Jumala siunatkoon teitä.
On hyvin harvinaista, että paavi siunaa ihmisiä, jotka eivät ole katolilaisia. Näin paavi osoitti, että hän hyväksyy eri uskontoihin kuuluvat ihmiset.
| " | Meidän on tavattava toinen toisemme tekemässä hyvää. "Mutta minä en usko, isä, minä olen ateisti! Mutta tehkää hyvää: me tapaamme toisemme siellä. | " |
Paavi Franciscus sanoi 20. maaliskuuta pitämässään puheessa, että jotkut ihmiset eivät noudata mitään uskontoa, mutta etsivät silti "totuutta, hyvyyttä ja kauneutta". Hän sanoi, että nämä ihmiset ovat tärkeitä liittolaisia ihmisarvon suojelemisessa, rauhan luomisessa ja maapallosta huolehtimisessa. Tämä tarkoitti sitä, että paavi sanoi ateistien voivan olla katolisen kirkon liittolaisia eikä vihollisia.
Samassa puheessa paavi sanoi, että katolisia ja juutalaisia yhdistää "mitä erikoisin hengellinen side". Muslimijohtajille puheessa hän sanoi: "[Muslimeille], jotka palvovat Jumalaa yhtenä, elävänä ja armollisena ja [kutsuvat] häntä rukouksessa...". Arvostan suuresti läsnäoloanne ... [Siinä] näen ... merkin tahdosta kasvaa keskinäisessä arvostuksessa ja yhteistyössä ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi"."
Syyskuussa 2013 Franciscus kirjoitti kirjeen, joka julkaistiin La Repubblica -sanomalehdessä. Kirjeessä sanottiin, että Jumala antaisi ateisteille anteeksi, jos he seuraisivat omaatuntoaan ja tekisivät sitä, mikä heidän mielestään on oikein. Sanomalehden päätoimittaja, joka ei ole katolilainen, kirjoitti takaisin ja esitti listan kysymyksiä. Francis kirjoitti takaisin:
Kysyt minulta, antaako kristittyjen Jumala anteeksi niille, jotka eivät usko ja jotka eivät etsi uskoa. Aloitan sanomalla - ja tämä on [tärkein] asia - että Jumalan armolla ei ole rajoja, jos menet hänen luokseen vilpittömin ja [todella pahoillasi] sydämin. Niiden, jotka eivät usko Jumalaan, on toteltava omaatuntoaan. Syntiä, myös niille, jotka eivät usko, on olemassa silloin, kun ihmiset eivät tottele omaatuntoaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka on paavi Franciscus?
V: Paavi Franciscus on roomalaiskatolisen kirkon 266. ja nykyinen paavi. Hänet valittiin 13. maaliskuuta 2013 ja hän valitsi nimen Franciscus Assisilaisen pyhän Franciscuksen kunniaksi.
K: Mikä paavi Franciscuksessa on ainutlaatuista?
V: Franciscus on ensimmäinen jesuiittapaavi, ensimmäinen Amerikasta ja ensimmäinen eteläiseltä pallonpuoliskolta yli vuosituhanteen, joka ei ole eurooppalainen.
K: Mitä hän teki ennen kuin hänet valittiin paaviksi?
V: Ennen kuin hänet valittiin paaviksi, hän toimi Buenos Airesin arkkipiispana vuodesta 1998 paaviksi valitsemiseensa saakka.
K: Miten hänet on tunnettu koko elämänsä ajan?
V: Koko elämänsä ajan, sekä yksityishenkilönä että uskonnollisena johtajana, hänet on tunnettu nöyryydestään, huolenpidostaan köyhistä ja sitoutumisestaan vuoropuheluun keinona rakentaa siltoja kaikenlaisista taustoista, vakaumuksista ja uskontokunnista tulevien ihmisten välille.
Kysymys: Mistä ympäristöasioista hän välittää?
V: Hän on ilmaissut huolensa ilmaston lämpenemisestä (ilmastonmuutoksesta). Vuonna 2015 hän kirjoitti Laudato si' -nimisen enkyrikan, jossa käsiteltiin muun muassa tätä kysymystä.
K: Miten paavi Franciscus suhtautuu virkaansa eri tavalla kuin muut paavit?
V: Tultuaan paaviksi hän on omaksunut yksinkertaisemman ja vähemmän muodollisen lähestymistavan virkaansa valitsemalla paavin residenssin sijaan asua Vatikaanin vierastalossa.
