Terrorismi: määritelmä, historia, muodot ja vaikutukset

Terrorismi on pelon ja väkivallan käyttöä yhteiskuntien, hallitusten tai jonkin ideologian pelottelemiseksi. Monet erityyppiset yhteiskunnalliset tai poliittiset järjestöt voivat käyttää terrorismia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Terrorismia harjoittavia ihmisiä kutsutaan terroristeiksi. Nykyaikaisen terrorismin kehitykseen vaikutti 1800–1900-lukujen radikalismi: esimerkiksi Sergei Nechayev, venäläinen radikaali, toi esiin ajatuksia, joissa väkivaltaa ja salaliittoa käytettiin poliittisten tarkoitteiden edistämiseen. Terrorismiin liittyy aina myös poliittinen tai yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Määritelmä ja oikeudellinen haaste

Terrorismin täsmällinen määrittely on vaikeaa. Terrorismilla ei ole yhtenäistä rikosoikeudellista määritelmää kansainvälisellä tasolla, ja eri valtioissa ja organisaatioissa käytetään erilaisia määritelmiä. Yleisesti terrorismiksi ymmärretään sellaiset väkivaltaiset teot, joiden tarkoituksena on luoda pelkoa tai saada aikaan poliittista vaikutusta tai julkisuutta, usein uskonnollisen, poliittisen tai ideologisen motivaation pohjalta. Joissain määritelmissä mukana on myös sotatoimien kaltainen toiminta tai järjestäytynyt väkivalta.

Historia lyhyesti

Terrorismin juuret ovat moninaisia: 1800-luvun kansalliset ja sosialistiset liikkeet, anarchistinen toiminta, siirtyminen 1900-luvun totalitaarisiin liikkeisiin sekä dekolonisaatioaikaisten vapautusliikkeiden toimet ovat kaikki vaikuttaneet siihen, miten väkivallan käyttö poliittisena keinona ymmärretään. 1970-luvulla ja 1980-luvulla maailmalla nähtiin sekä vasemmistolaisia että kansallismielisiä ryhmiä, kun taas 1990-luvulta lähtien uskonnollisesti motivaatiolla toimivat järjestöt nousivat yhä merkittävämpään rooliin. 2000-luvun alun kansainväliset terrori-iskut ja niiden jälkeen seurannut globaali vastaisku muokkasivat myös kansainvälistä lainsäädäntöä ja turvallisuuspolitiikkaa.

Terrorismin muodot

• Yksityinen ja järjestäytynyt terrorismi: pienehköistä soluryhmistä suuriin globaaleihin verkostoihin.
• Valtion harjoittama terrori: kun valtio käyttää väkivaltaa ja pelottelua oman väestön tai vastustajien hallitsemiseksi.
• Poliittinen ja ideologinen terrorismi: tavoitteena poliittinen muutos tai ideologian edistäminen.
• Uskonnollisesti motivointi terrorismi: kun väkivalta perustellaan uskonnollisilla tulkinnoilla.
• Nationalistinen ja separatisteihin liittyvä terrorismi: itsenäistymisen tai alueellisen vallan tavoittelu.
• Lone-wolf (yksinäinen tekijä): yksittäisen henkilön suorittamat iskuyritykset, jotka voivat olla vaikeita ennalta havaita.

Taktikat ja keinot

• Pommi-iskut, itsemurhaiskut, ampumavälikohtaukset ja räjähteet
• Kaappaamiset (lentokoneet, laivat, panttivangit)
• Murhat ja salamurhat poliittisia vastustajia vastaan
• Sähköinen hyökkäys ja cyberterrorismi (infrastruktuurin, tiedon tai verkkojen lamauttaminen)
• Kemialliset, biologiset tai radiologiset aineet (CBR-neuvotteluissa korkea uhka)
• Propaganda, rekrytointi ja radikalisaatio verkossa

Motivaatio ja tavoitteet

Terroristitoimien takana voi olla halu saavuttaa poliittinen muutos, vastustaa vallitsevaa hallintoa, saada huomioiduksi tietty asia tai pelottaa väestöä ja päättäjiä. Hyökkäysten valinta ja kohderyhmä voivat kertoa tavoitteista: suuri julkinen isku hakee usein maksimaalista näkyvyyttä, kun taas kohdennettu assassinointi voi pyrkiä poliittisen johtajan poistamiseen.

Vaikutukset

Terrorismin vaikutukset ovat laaja-alaisia:

• Inhimilliset: kuolemat, vammat ja pitkäaikaiset traumaattiset vaikutukset uhreille ja yhteisöille.
• Talous: suorat taloudelliset vahingot, investointien väheneminen, turismitappiot ja lisääntyneet turvallisuuskustannukset.
• Poliittiset: lainvalmistelun kiristyminen, poliittinen polarisaatio ja ajoittainen demokratian heikkeneminen turvallisuustoimien varjolla.
• Sosio-kulttuuriset ja psykologiset: yleinen pelon, epäluulon ja stigmatisoinnin lisääntyminen tiettyjä ryhmiä kohtaan.

Esimerkiksi Memorial Institute for Prevention of Terrorism -instituutin mukaan terroristit tappoivat 20 498 ihmistä vuonna 2006; tällaiset luvut osoittavat tappioiden inhimillisen mittakaavan, mutta myös sen, että vaikutukset ulottuvat paljon tätä laajemmalle yhteiskuntaan.

Oikeudelliset ja eettiset kysymykset

Terrorismin torjunta herättää usein ristiriitaisia kysymyksiä: kuinka tasapainottaa turvallisuus ja ihmisoikeudet, milloin poikkeuslait ovat hyväksyttäviä, ja miten varmistaa oikeusvaltion periaatteet hätätiloissa. Lisäksi termiä "terrorismi" käytetään poliittisesti: samasta toiminnasta voidaan puhua eri tavoin eri tahojen näkökulmasta — yksi osapuoli voi kutsua toimijaa "vapaustaistelijaksi" ja toinen "terroristiksi".

Vasteet ja ehkäisy

Vasteita terrorismiin ovat muun muassa:

• Intelligence- ja tiedusteluyhteistyö kansainvälisesti
• Poliisi- ja sotilaalliset toimet iskun estämiseksi ja tekijöiden saamiseksi vastuuseen
• Lainsäädännölliset muutokset terrorismirikosten määrittelyksi ja rangaistuksiksi
• Deradikalisaatio- ja integraatio-ohjelmat, jotka pyrkivät ehkäisemään rekrytointia ja radikalisoitumista
• Yhteisöperusteinen ennaltaehkäisy, vaikuttaminen koulutuksen ja sosiaalisten palveluiden kautta

Kiistanalaiset näkökohdat

On tärkeää huomioida, että samankaltaisia taktiikoita käyttävät myös rikollisjengit, mutta niitä ei yleensä kutsuta terrorismiksi, ellei toiminta ole poliittisesti motivoitunutta. Lisäksi terroristiksi leimaaminen voi jo itsessään olla poliittinen ase: valtiot ja muut toimijat saattavat käyttää käsitettä diskreditointiin tai oikeuttaakseen kovia toimia.

Yhteenveto

Terrorismi on monimuotoinen ilmiö, joka yhdistää väkivallan ja pelon poliittisten tai ideologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen torjuminen vaatii sekä turvallisuusvalmiuksia että pitkäjänteisiä yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka vähentävät radikalisaation syitä ja suojelevat samalla perusoikeuksia.

Terrorismin torjunta

Terrorismin torjunta on laaja-alaista. Terrorismin torjunnan erityismuotoja ovat:

• Ennaltaehkäisevä tai reaktiivinen sotilaallinen toiminta.
• Vahvistaminen ja muut tekniset keinot.
• Tiedustelu- ja valvontatoimien lisääminen.
• Ennaltaehkäisevä humanitaarinen toiminta.
• Sallivammat kuulustelu- ja säilöönottopolitiikat epäiltyjen terroristien osalta.

ROC:n sotilaspoliisin erikoisjoukot terrorismin vastaisessa harjoituksessa

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on terrorismi?

K: Keitä ovat terroristit?

K: Mikä on nykyaikaisen terrorismin perusta?

K: Onko terrorismille olemassa virallinen rikosoikeudellinen määritelmä kansainvälisellä tasolla?

K: Katsotaanko rikollisjengien käyttämät samanlaiset taktiikat terrorismiksi?

K: Kuinka monta ihmistä kuoli vuonna 2006 terrori-iskuissa?

K: Mitä vaikutuksia terrorismilla on?

Hae kirjaimella