Ñublen maakunta (1974–2018), Chile — historia, Chillán ja hallinto

Ñublen maakunta (1974–2018): historiallisen Chillánin, hallinnon ja alueuudistuksen tarina Chilessä — perustamisesta Pinochetin aikaan aina 2018 aluejakoon. Lue tausta ja keskeiset faktat.

Ñublen maakunta (espanjaksi Provincia de Ñuble) oli yksi Chilen Bío Bíon alueen (VIII) maakunnista. Maakunnan pääkaupunki oli Chillánin kaupunki.

Se oli Bío Bíon alueen pinta-alaltaan toinen maakunta Bío Bíon maakunnan jälkeen ja Concepciónin maakunnan jälkeen toinen maakunta, jossa asui enemmän ihmisiä.

Maakunta perustettiin vuonna 1974, kun Augusto Pinochetin sotilasdiktatuuri tukahdutti historiallisen Ñublen maakunnan. Vuonna 2018 maakunta muutettiin osaksi Ñublen aluetta.

Historia

Ñublen maakunnan synty liittyy Chilen 1970–1980-luvun hallinnollisiin uudistuksiin, joita toteutettiin sotilasvallan aikana. Vuonna 1974 aiempi hallinnollinen järjestelmä uudistettiin ja alueet järjestettiin uudelleen; tällöin nykyisestä alueesta muodostettu maakunta liitettiin osaksi laajempaa Bío Bíon aluetta. Hallinnollinen asema pysyi muuttumattomana koko ajan aina 2010-luvulle saakka, kunnes kansallisen politiikan ja paikallisen vaikuttamisen seurauksena päätettiin palauttaa alueelle oma suurempi hallinnollinen yksikkö.

Vuonna 2018 toteutettu muutos palautti Ñublen aseman korkeammalla tasolla: maakunnan alueesta muodostettiin itsenäinen Ñublen alue (región), jolloin vanha maakunta lopetti olemasta itsenäinen hallinnollinen yksikkö ja sen tehtäviä uudelleenjärjesteltiin osana alueuudistusta.

Chillán — pääkaupunki ja kulttuuri

Chillán on alueen tärkein kaupunki ja toimi maakunnan hallinnollisena keskuksena. Kaupunki on tunnettu maatalousalueen palvelukeskuksena, ja siellä on ollut merkittävä rooli alueen kaupallisessa, koulutuksellisessa ja kulttuurisessa elämässä. Chillán on myös historiallisesti merkittävä syntymäkaupunki useille kansallisille henkilöille ja tapahtumille.

Kaupunki on kokenut voimakkaita maanjäristyksiä; tunnetuin on vuoden 1939 maanjäristys, joka tuhosi suuren osan kaupunkia ja vaikutti pitkäkestoisesti alueen jälleenrakennukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Chillánissä on nykyään museoita, kirkkoja ja kaupunkikeskusta, jotka kertovat alueen historiasta ja kulttuuriperinnöstä.

Hallinto ja talous

Maakuntaa johti presidentin nimeämä kuvernööri (gobernador), joka vastasi alueellisesta hallinnosta sovellettavien lakien ja keskusvaltion ohjeiden mukaisesti. Maakunnan sisällä toimivat paikallishallinnon yksiköt olivat kunnallisia comuna-yksiköitä, joita johtivat valitut kaupunginjohtajat (alcaldes) ja kunnalliset valtuustot.

Taloudellisesti entinen Ñublen maakunta perustui vahvasti maatalouteen ja siihen liittyviin elinkeinoihin: maatalous, karjatalous, elintarviketeollisuus ja metsätalous olivat keskeisiä työllistäjiä. Alueella viljeltiin viljaa, hedelmiä ja muita maataloustuotteita, ja Chillán toimi markkina- ja palvelukeskuksena näille tuotteille.

Maakunnan lakkauttamisen jälkeen 2018 tapahtunut alueuudistus pyrki vahvistamaan paikallista päätöksentekoa ja kehitystoimia muuttamalla maakunnan asemasta laajemmaksi alueelliseksi yksiköksi, jolla on omat alueelliset viranomaisensa ja laajemmat toimivaltuudet verrattuna aikaisempaan maakuntatasoon.

Perintö ja nykytila

Vaikka virallinen maakunta nimikkeenä lakattiin käyttämästä muuttuneen hallinnollisen rakenteen myötä, alueen historiallinen, taloudellinen ja kulttuurinen identiteetti säilyy. Entisen maakunnan alue muodostaa nyt osan uudesta Ñublen alueesta, jonka tavoitteena on kehittää paikallistaloutta, parantaa infrastruktuuria ja vahvistaa alueellista hallintoa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä oli رublen maakunnan pääkaupunki?

K: Kuinka suuri رublen maakunta oli verrattuna muihin Bيo Bيon alueen maakuntiin?

Kysymys: Milloin رublen maakunnasta tuli osa Chileä?

K: Kuka lakkautti historiallisen رublen maakunnan?

K: Kuinka monta ihmistä asui رublen maakunnassa?

K: Mitä رublen maakunnassa tapahtui vuonna 2018?

Hae kirjaimella