Natsi-Saksan miehitys Tšekkoslovakiassa 1939–1945: tausta, kulku ja seuraukset

Tausta

Syksyllä 1938 solmittu Münchenin sopimus pakotti Tšekkoslovakian luovuttamaan Sudeettialueet Saksalle. Sopimus heikensi valtion puolustusta ja yhtenäisyyttä. Maaliskuussa 1939 Saksa miehitti loputkin tšekkiläiset alueet ja perusti Böömin ja Määrin protektoraatin (Protektorat Böhmen und Mähren). Samoihin aikoihin Slovakia julistautui Saksan painostuksesta muodollisesti itsenäiseksi, mutta käytännössä siitä tuli Saksan satelliittivaltio. Karpaattien Ukraina (Transkarpatia) liitettiin Unkariin.

Hallinto ja sorto

• Protektoraatin nimellinen presitentti oli Emil Hácha, mutta todellinen valta oli Saksan nimittämillä viranomaisilla. Ensimmäinen Reichsprotektor oli Konstantin von Neurath (1939–1941).
• Syksystä 1941 alkaen protektoraatin käytännön johtoon nousi Reinhard Heydrich, joka kovensi miehityshallinnon otteita, tehosti pidätyksiä ja otti talouden tiukasti Saksan sotakoneen käyttöön.
• Jo marraskuussa 1939 saksalaiset sulkivat Prahan ja Brnon yliopistot opiskelijaprotestien jälkeen; tuhansia pidätettiin ja opiskelijajohtajia teloitettiin. Päivästä 17. marraskuuta tuli myöhemmin kansainvälinen opiskelijoiden päivä.

Vaino, talous ja arki

• Juutalaisväestö eristettiin, omaisuus takavarikoitiin ja ihmiset karkotettiin. Terezínin (Theresienstadt) leiri–getto toimi propagandavälineenä mutta oli ennen kaikkea läpikulkupaikka Itä-Euroopan tuhoamisleireille. Arviolta noin 78 000 Tšekin ja Määrin juutalaista murhattiin.
• Myös romaneja vainottiin; monet vietiin Letyyn ja Hodoníniin perustettuihin leireihin ja sieltä edelleen Auschwitzin tuhoamisleirille.
• Tšekin raskas teollisuus, kuten Škoda-asepajat, alistettiin Saksan sodanponnisteluihin. Työvoimapulaa paikattiin pakkotyöllä sekä kuljetuksilla Saksaan. Elintarvikkeet säännösteltiin, ja väestö kärsi puutteesta.

Vastarinta ja Operaatio Anthropoid

Vastarintaa tehtiin sekä maan alla että ulkomailla. Lontoossa maanpaossa toiminut Edvard Benešin johtama hallitus organisoi toimintaa, ja tšekkoslovakialaisia taisteli liittoutuneiden riveissä niin RAF:n hävittäjä- ja pommituslaivueissa (mm. 310., 311., 312. ja 313. laivue) kuin itärintamalla 1. tšekkoslovakialaisessa armeijakunnassa.

Heydrichin terroria vastaan suunnattiin rohkea iskunyrkki: Operaatio Anthropoid. Tšekkoslovakian maanpaossa oleva hallitus lähetti kaksi laskuvarjojääkäriä salamurhaamaan Heydrichin. Tehtävän suorittivat Jozef Gabčík ja Jan Kubiš. He iskivät 27. toukokuuta 1942 Prahassa mutkan kohdalla, jossa Heydrichin auton oli pakko hidastaa. Gabčíkin Sten-pistooli jumiutui, mutta Kubišin kranaatti räjähti auton vieressä ja haavoitti Heydrichiä vakavasti. Heydrich kuoli sairaalassa 4. kesäkuuta 1942 infektion seurauksiin.

• Saksan kosto oli brutaali: kylät Lidice ja Ležáky tuhottiin, satoja ihmisiä teloitettiin ja tuhansia vangittiin.
• Paraatropparit ja heidän auttajansa piiloutuivat Prahan Pyhien Kyrilloksen ja Metodioksen kirkkoon. He taistelivat ylivoimaa vastaan 18. kesäkuuta 1942, ja viimeiset tekivät itsemurhan välttääkseen vangitsemisen. Verkoston pettänyt Karel Čurda paljasti Gestapolle turvataloja, mikä johti lukuisiin pidätyksiin.

Sodan käänteet ja vapautus

• Slovakiassa puhkesi laaja kansannousu elokuussa 1944, jonka saksalaiset lopulta murskasivat.
• Keväällä 1945 miehityshallinto romahti. Prahan kansannousu alkoi 5. toukokuuta. Yhdysvaltain joukot vapauttivat muun muassa Plzeňin, mutta itse Prahan vapautti Neuvostoliiton 1. ja 2. Ukrainalainen rintama Prahan hyökkäyksessä, ja saksalaiset joukot antautuivat. Praha vapautui 9. toukokuuta 1945.

Seuraukset

• Tšekkoslovakia palautettiin sodan jälkeen, mutta Karpaattien Ukraina liitettiin Neuvostoliittoon (nyk. Ukraina).
• Sodan aikana koetut julmuudet, yhteistyö miehittäjien kanssa ja valtavat menetykset johtivat oikeudenkäynteihin ja puhdistuksiin. Benešin asetusten perusteella suurin osa Sudeettialueiden saksalaisista – arviolta 2,5–3 miljoonaa ihmistä – karkotettiin vuosina 1945–1947, ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin.
• Sodan kokemukset ja Neuvostoliiton vaikutus vallan kulisseissa vahvistivat kommunistien asemaa. Tšekkoslovakia ajautui vuonna 1948 kommunistiseen vallankaappaukseen, mikä määritti maan seuraavien vuosikymmenten poliittisen suunnan.
• Muistaminen on vahvaa: Lidicen ja Terezínin muistopaikat, 17. marraskuun merkkipäivä sekä lukuisat monumentit ja museot kertovat miehityksen hinnasta ja vastarinnan merkityksestä.

• Natsi-Saksan miehitys Tšekkoslovakiassa alkoi 15. maaliskuuta 1939, kun saksalaiset joukot miehittivät Böömin ja Määrin alueen Münchenin sopimuksen heikentämän valtion loppuosan. Böömi ja Määri liitettiin Saksan valtakunnan alaiseksi protektoraatiksi. Reichsprotektorina toimi ensin Konstantin von Neurath ja myöhemmin käytännön vallan otti Reinhard Heydrich. Tšekin maanpaossa oleva hallitus järjesti Operaatio Anthropoidin, jossa Jozef Gabčík ja Jan Kubiš haavoittivat Heydrichiä kuolettavasti 27.5.1942. Kostotoimet olivat raakoja: Lidice ja Ležáky tuhottiin. Miehitys päättyi keväällä 1945, kun Prahan kansannousun ja liittoutuneiden etenemisen jälkeen neuvostojoukot vapauttivat pääkaupungin ja muun tasavallan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Milloin natsi-Saksa miehitti Tšekkoslovakian?

K: Kuka korvasi Konstantin von Neurathin hallitsijana vuonna 1939?

K: Mikä oli operaatio Anthropoidin koodinimi?

K: Mitä aseita Jozef Gabčík ja Jan Kubiš käyttivät Reinhard Heydrichin salamurhaamiseen?

K: Miten he suunnittelivat murhaavansa hänet?

K: Ottiko Heinrich vastaan apua juutalaiselta lääkäriltä?

K: Milloin miehitys päättyi ja milloin Tšekkoslovakiasta tuli kommunistinen valtio?

Hae kirjaimella