Yhden yksikön politiikka
One-Unit oli Pakistanin liittovaltion hallituksen käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena oli yhdistää Länsi-Pakistanin neljä maakuntaa yhdeksi homogeeniseksi yksiköksi vastapainoksi Itä-Pakistanin (nykyisen Bangladeshin) etnisten bengalien määrälliselle ylivallalle. Pääministeri Muhammad Ali Bogra ilmoitti yhden yksikön politiikasta 22. marraskuuta 1954. Iskander Mirza (Pakistanin vt. kenraalikuvernööri) antoi 5. lokakuuta 1955 määräyksen koko Länsi-Pakistanin yhdistämisestä niin sanotun "One Unit Scheme" -järjestelmän mukaisesti.
Historia
Länsi-Pakistanin maakunta perustettiin 14. lokakuuta 1955 yhdistämällä läntisen siiven maakunnat, osavaltiot ja heimoalueet. Maakunta muodostui kahdestatoista divisioonasta, ja maakunnan pääkaupunki perustettiin Lahoreen. Itä-Bengalin maakunta (nykyinen Bangladesh) nimettiin uudelleen Itä-Pakistaniksi, ja maakunnan pääkaupunki oli Dacca. Liittovaltion hallitus siirsi maan pääkaupungin vuonna 1959 Karachista Rawalpindiin (joka toimi väliaikaisena pääkaupunkina, kunnes Islamabad valmistui), ja liittovaltion lainsäädäntöelin muutti Daccaan.
Länsi-Pakistan muodosti yhden yhtenäisen poliittisen kokonaisuuden, jossa oli kuitenkin selviä kielellisiä ja etnisiä eroja. Yhden yksikön politiikkaa pidettiin hallinnollisena uudistuksena, joka vähentäisi menoja ja auttaisi poistamaan etnisiä ja alueellisia ennakkoluuloja. Vuoden 1958 sotilasvallankaappauksen jälkeen maakuntaa uhkasivat kuitenkin vaikeudet, kun presidentti kenraali Agha Muhammad Yahya Khan lakkautti pääministerin viran 1. heinäkuuta 1970.
