Pakistanin liike
Pakistan-liike (myös Tehrik-e-Pakistan, urdu: تحریکِ پاکستان) oli poliittinen liike, joka toimi 1900-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin Brittiläinen Intia kuului Isoon-Britanniaan. Brittiläisessä Intiassa suurin osa ihmisistä oli hinduja tai muslimeja. Ihmiset, jotka tekivät liikkeen, pelkäsivät menettävänsä vapautensa, kun englantilaiset lähtisivät. Siksi he halusivat luoda erillisen valtion. Tämän taistelun järjesti All India Muslim League -puolue, ja se johti Brittiläisen imperiumin jakamiseen Intiassa. Liikkeen johtajana toimi Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnah. Muita tärkeitä johtajia olivat Nawab Muhammad Ismail Khan, Mahmudabadin Raja Amir Ahmed Khan, Sir Sikandar Hayat Khan, Nawabzada Liaquat Ali Khan, Fatimah Jinnah, Amjadi Bano Begum, Sir Abdullah Haroon, Khawaja Nazimuddin, Huseyn Shaheed Suhrawardy, Sardar Shaukat Hayat Khan, Chaudhry Khaliquzzaman, A.K. Fazlul Huq, Aurangzeb Khan, Qazi Muhammad Isa ja Abdur Rab Nishtar.
Liikkeen historia
Allama Iqbal ei ollut ensimmäinen henkilö, jolla oli ajatus erillisestä valtiosta, kuten yleisesti luullaan. Hän esitti teorian vasta vuonna 1930 pitämässään puheessa. Se oli vallitseva ajatus, joka sai alkunsa Intian yhdistyneistä maakunnista. Sir Syed Ahmed Khanin ja muiden kaltaiset henkilöt olivat ajatelleet erillistä valtiota siellä paljon aikaisemmin. Vuodesta 1901 lähtien myös monet muut muslimioppineet olivat esittäneet ajatusta erillisestä muslimivaltiosta mantereella. Choudhary Rahmat Ali ehdotti myöhemmin Pakistanin nimeä Pakistanin julistuksessaan vuonna 1933. Muhammad Ali Jinnahin kaltaiset ihmiset säilyttivät uskonsa uskonnolliseen yhtenäisyyteen. Hindujen ja muslimien väliset uskonnolliset vihamielisyydet antoivat liikkeelle vahvemman tuen.
Vuonna 1940 Muslimiliitto hyväksyi Lahoressa pitämässään kokouksessa Lahoren päätöslauselman (tunnetaan myös nimellä Pakistanin päätöslauselma), jossa vaadittiin itsenäisen Pakistanin valtion perustamista. Pian toisen maailmansodan jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta tuli vakuuttuneeksi siitä, että se ei pystyisi pitämään siirtomaitaan Etelä-Aasiassa, sillä Britannian imperiumi kärsi sodasta erittäin pahoin. Vuoteen 1947 mennessä Brittiläinen Intia oli jaettu kahteen valtioon, muslimienemmistöiseen Pakistaniin ja hindujenemmistöiseen Intiaan. Myöhemmin Bangladesh erosi Pakistanista vuonna 1971.
Muslimiliiton työvaliokunta Lahoren istunnossa
Aikajana
|
|
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Pakistanin liike?
V: Pakistan-liike (myös Tehrik-e-Pakistan, urdu: تحریکِ پاکستان) oli poliittinen liike, joka toimi 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen tavoitteena oli luoda erillinen valtio Brittiläisen Intian muslimeille, jotka pelkäsivät menettävänsä vapautensa, kun englantilaiset lähtisivät.
Kysymys: Kuka johti liikettä?
A: Liikkeen johtajana toimi Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnah, ja muita tärkeitä johtajia olivat muun muassa Nawab Muhammad Ismail Khan, Mahmudabadin Raja Amir Ahmed Khan ja Sir Sikandar Hayat Khan, Nawabzada Liaquat Ali Khan, Fatimah Jinnah, Amjadi Bano Begum, Sir Abdullah Haroon, Khawaja Nazimuddin, Huseyn Shaheed Suhrawardy, Sardar Shaukat Hayat Khan, Chaudhry Khaliquzzaman, A. K. Fazlul Huq , Aurangzeb Khan , Qazi Muhammad Isa ja Abdur Rab Nishtar .
Kysymys: Miksi ihmiset halusivat luoda erillisen valtion?
V: Ihmiset halusivat luoda erillisen valtion, koska he pelkäsivät menettävänsä vapautensa, kun englantilaiset lähtisivät Brittiläisestä Intiasta, jossa oli tuolloin enimmäkseen hinduja ja muslimeja.
K: Mikä puolue järjesti tämän taistelun?
V: Tämän taistelun järjesti All India Muslim League -puolue.
K: Mitä tämän liikkeen tuloksena syntyi?
V: Tämä liike johti Intian brittiläisen imperiumin jakamiseen.
K: Keitä muita tärkeitä johtajia tähän liikkeeseen osallistui Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin lisäksi?
A: Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin lisäksi tähän liikkeeseen osallistuivat Nawab Muhammad Ismail Khan , Mahmudabadin Raja Amir Ahmed Khan ja Sir Sikandar Hayat Khan , Nawabzada Liaquat Ali Khan , Fatimah Jinnah , Amjadi Bano Begum , Sir Abdullah Haroon , Khawaja Nazimuddin , Huseyn Shaheed Suhrawardy , Huseyn Shaukat Hayat Khan , Sardar Shaukat Hayat Khan , Chaudhry Khaliquzzaman , A. K. Fazlul Huq , Aurangzeb Khan , Qazi Muhammad Isa ja Abdur Rab Nishtar .