Pakistanin liike (Tehrik-e-Pakistan) – synty, johtajat ja vaikutus

Pakistanin liike (Tehrik-e-Pakistan): liikkeen synty, Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin ja muiden johtajien roolit sekä liikkeen vaikutus Intian jakautumiseen.

Pakistan-liike (myös Tehrik-e-Pakistan, urdu: تحریکِ پاکستان) oli poliittinen liike, joka toimi 1900-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin Brittiläinen Intia kuului Isoon-Britanniaan. Brittiläisessä Intiassa suurin osa ihmisistä oli hinduja tai muslimeja. Ihmiset, jotka tekivät liikkeen, pelkäsivät menettävänsä vapautensa, kun englantilaiset lähtisivät. Siksi he halusivat luoda erillisen valtion. Tämän taistelun järjesti All India Muslim League -puolue, ja se johti Brittiläisen imperiumin jakamiseen Intiassa. Liikkeen johtajana toimi Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnah. Muita tärkeitä johtajia olivat Nawab Muhammad Ismail Khan, Mahmudabadin Raja Amir Ahmed Khan, Sir Sikandar Hayat Khan, Nawabzada Liaquat Ali Khan, Fatimah Jinnah, Amjadi Bano Begum, Sir Abdullah Haroon, Khawaja Nazimuddin, Huseyn Shaheed Suhrawardy, Sardar Shaukat Hayat Khan, Chaudhry Khaliquzzaman, A.K. Fazlul Huq, Aurangzeb Khan, Qazi Muhammad Isa ja Abdur Rab Nishtar.

Synty ja taustatekijät

Liike syntyi pitkän poliittisen prosessin tuloksena. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muslimien poliittinen itsetunto kasvoi Brittiläisessä Intiassa. Monet muslimit kokivat, että he jäisivät vähemmistöasemaan demokraattisessa Intiassa, jossa hindunemmistö hallitsisi. Tätä huolta vahvistivat sosiaaliset, taloudelliset ja uskonnolliset erot eri yhteisöjen välillä.

All India Muslim League (perustettu 1906) toimi muslimien poliittisena järjestäytymänä ja kasvatti vaikutusvaltaansa seuraavien vuosikymmenten aikana. Puolue vaati aluksi muslimien oikeuksien turvaamista uudessa Intiassa, mutta 1930–1940-luvuilla vaatimus erillisestä valtiosta voimistui.

Tavoitteet ja ideologia

Liikkeen keskeinen ajatus oli, että muslimiyhteisön etu toteutuisi parhaiten omassa valtiossa, jossa sen uskonnollinen ja kulttuurinen identiteetti voitaisiin turvata. Tähän liittyi niin kutsuttu "Two-Nation Theory" eli ajatus kahdesta erillisestä kansakunnasta, jonka mukaan hindut ja muslimit muodostavat erilaisia kansallisia kokonaisuuksia.

Keskeiset tapahtumat ja vaiheistus

• 1930-luvun poliittinen liikehdintä: Muslim League laajensi kannatustaan erityisesti Pohjois-Intiassa ja Punjabin sekä Bengalissa vaikutusvaltaisten johtajiensa kautta.
• Lahoren resoluutio 1940: Muslim Leaguen vuosikokouksessa hyväksyttiin resoluutio, jossa vaadittiin muslimien asuttamille alueille itsemääräämisoikeutta — tulkittu myöhemmin itsenäisen Pakistanin vaatimukseksi.
• Toinen maailmansota ja Britannian vetäytyminen: Sodan jälkeen britit valmistautuivat luopumaan imperiumistaan, mikä nopeutti jakoprosessia.
• Itsenäisyys ja jako 1947: Britannian hallinto päätti jakaa Intian kahdeksi itsenäiseksi osaksi. Pakistan syntyi elokuussa 1947 (Pohjois- ja Itä-Pakistan, jälkimmäinen myöhemmin Bangladesh).

Johtajat ja heidän roolinsa

Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnah tunnettiin liikkeen pääasiallisena johtajana ja strategina. Alun perin lakimies ja poliitikko, Jinnah siirtyi äänestäjien keskuudessa keskeiseksi muslimien edunvalvojaksi ja Neuvotteluissa Britannian kanssa hän oli keskeinen osapuoli. Fatimah Jinnah, hänen sisarensa, tuki häntä ja toimi myöhemmin symbolisena hahmona. All India Muslim League ja muut mainitut johtajat toimivat sekä poliittisesti että paikallisesti organisoiden kannatusta, kampanjoita ja neuvotteluja.

Jakautumisen seuraukset

Pakistanin ja Intian jako 1947 aiheutti laajan väestönsiirron ja vakavia yhteiskunnallisia seurauksia. Arviolta miljoonat ihmiset muuttivat rajan yli ja miljoonat altistuivat väkivallalle. Pakolaisuus, omaisuuden menetys ja yhteisöjen väliset traumat muovasivat molempien maiden kehitystä vuosikymmeniksi.

Jakoon liittyi myös alueellinen kiista, erityisesti Kashmirin asema, joka johti useisiin sotiin Intian ja Pakistanin välillä ja on edelleen ratkaisematta monin tavoin.

Vaikutus ja perintö

• Poliittinen muutos: Pakistanin synty merkitsi uutta geopoliittista asetelmaa Etelä-Aasiassa ja lopulta myös kylmän sodan aikaista liittoutumista ja alueellista politiikkaa.
• Kansallinen identiteetti: Pakistanin perustaminen vaikutti muslimien identiteetin muotoutumiseen ja keskusteluun uskonnon roolista valtion politiikassa.
• Sosioekonomiset ja humanitaariset seuraukset: Laajat pakolaisvirrat ja väkivalta jättivät pitkän jäljen väestön rakenteisiin ja talouteen.

Lyhyt arvio

Pakistan-liike oli monisyinen ja historiallisesti merkittävä ilmiö, jolla oli sekä poliittisia tavoitteita että syviä sosiaalisia vaikutuksia. Liikkeen perimmäiset syyt liittyivät vähemmistöasemaan, pelkoon tulevasta vallanjaosta ja haluun turvata oman yhteisön oikeudet. Sen seuraukset näkyvät edelleen alueellisessa politiikassa, yhteiskunnallisissa jännitteissä ja historiankirjoituksessa.

Liikkeen historia

Allama Iqbal ei ollut ensimmäinen henkilö, jolla oli ajatus erillisestä valtiosta, kuten yleisesti luullaan. Hän esitti teorian vasta vuonna 1930 pitämässään puheessa. Se oli vallitseva ajatus, joka sai alkunsa Intian yhdistyneistä maakunnista. Sir Syed Ahmed Khanin ja muiden kaltaiset henkilöt olivat ajatelleet erillistä valtiota siellä paljon aikaisemmin. Vuodesta 1901 lähtien myös monet muut muslimioppineet olivat esittäneet ajatusta erillisestä muslimivaltiosta mantereella. Choudhary Rahmat Ali ehdotti myöhemmin Pakistanin nimeä Pakistanin julistuksessaan vuonna 1933. Muhammad Ali Jinnahin kaltaiset ihmiset säilyttivät uskonsa uskonnolliseen yhtenäisyyteen. Hindujen ja muslimien väliset uskonnolliset vihamielisyydet antoivat liikkeelle vahvemman tuen.

Vuonna 1940 Muslimiliitto hyväksyi Lahoressa pitämässään kokouksessa Lahoren päätöslauselman (tunnetaan myös nimellä Pakistanin päätöslauselma), jossa vaadittiin itsenäisen Pakistanin valtion perustamista. Pian toisen maailmansodan jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta tuli vakuuttuneeksi siitä, että se ei pystyisi pitämään siirtomaitaan Etelä-Aasiassa, sillä Britannian imperiumi kärsi sodasta erittäin pahoin. Vuoteen 1947 mennessä Brittiläinen Intia oli jaettu kahteen valtioon, muslimienemmistöiseen Pakistaniin ja hindujenemmistöiseen Intiaan. Myöhemmin Bangladesh erosi Pakistanista vuonna 1971.

Muslimiliiton työvaliokunta Lahoren istunnossa

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Pakistanin liike?

Kysymys: Kuka johti liikettä?

Kysymys: Miksi ihmiset halusivat luoda erillisen valtion?

K: Mikä puolue järjesti tämän taistelun?

K: Mitä tämän liikkeen tuloksena syntyi?

K: Keitä muita tärkeitä johtajia tähän liikkeeseen osallistui Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin lisäksi?

Hae kirjaimella