Oviraptor on dinosaurusten suku, jonka fossiileja tunnetaan nykyisen Mongolian alueelta. Nimen alkuperä liittyy löytötilanteeseen: ensimmäinen fossiili löydettiin munien päältä, minkä seurauksena laji sai kuvan “munavarkaasta”. Sittemmin on selvinnyt, että fossiili kuvasi todennäköisemmin pesässä olevaa yksilöä eli vanhempaa, ei varasta.

Löytö ja nimi

Ensimmäinen Oviraptor-fossiili kuvattiin vuonna 1924, ja se löytyi munien päältä Mongoliasta. Löydön yhteydessä syntyi tulkinta, että eläin olisi syönyt munia, minkä vuoksi se sai nimen Oviraptor (lat. ”munavarkas” tai ”munien ryöstäjä”). Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että fossiiliksi jäänyt yksilö oli todennäköisesti pesässä ja hoiti munia, eli alkuperäinen tulkinta oli virheellinen.

Aika ja levittäytyminen

Oviraptor eli ylempänä liitukaudella, noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Varmoja todisteita siitä tunnetaan vain yksi tunnistettu yksilö Mongoliasta sekä siihen liittyvät munat. Mahdollinen toinen yksilö, myös munien kanssa, on kuvattu Sisä-Mongolian koillisalueelta, Kiinasta, mutta sen luokittelu samaan sukuun on epävarmaa.

Ulkonäkö ja höyhenet

Oviraptor oli pieni–keskikokoinen teropodi, arviolta noin 1–2 metriä pitkä. Sen kallossa oli tunnusomainen harjamainen rakenne, mutta ainoan varman yksilön kallon kasvot ovat osin murskaantuneet, joten harjan tarkka koko ja muoto eivät ole tiedossa. Useiden oviraptoridien uudelleentarkastelun perusteella on selvää, että monilla sukulaislajeilla — kuten Citipati — oli näyttäviä pääharjoja; tämä on tuonut epävarmuutta yksilöiden sukulaisuussuhteisiin ja taksonomiaan.

Sukulaisten ja muiden oviraptoridien löydösten perusteella on hyvin todennäköistä, että Oviraptorilla oli höyheniä. Höyhenpeite liittyy myös useisiin muihin liitukauden theropodeihin ja kertoo läheisestä yhteydestä lintujen kanssa.

Munat, pesintä ja käyttäytyminen

Merkittävin löydös liittyen Oviraptoriin on sen fossiili, joka löytyi munien päältä. Tämä antaa vahvaa näyttöä pesinnästä ja vanhempainhuollosta: yksilö näyttäisi olevan hautova tai suojannut munia samalla tavoin kuin nykylinnut. Löydöt ovat olleet tärkeitä esimerkkejä siitä, että monilla mesozoisilla theropodeilla saattoi olla kehittynyttä pesintäkäyttäytymistä.

Ravinto ja sisäelinten jäänteet

Oviraptorilla oli hampaaton nokka, mikä viittaa siihen, että sen ruokavalio ei ollut pelkästään lihaa syövä. Ravintotottumukset ovat edelleen osin epäselvät: ehdotettuja vaihtoehtoja ovat munien syöminen, kasvien syöminen, pienten selkärankaisten saalistaminen tai sekasyöminen. Ainoassa tunnistetussa Oviraptorin fossiilissa on mainittu liskon jäänteitä vatsaontelon alueella, mikä viittaa siihen, että laji oli ainakin osittain lihansyöjä tai että se söi satunnaisesti pieniä selkärankaisia.

Taksonomia ja epävarmuudet

Oviraptor kuuluu oviraptoridien ryhmään, mutta sukujen ja lajien välisten rajojen määrittely on vaikeaa, koska fossiiliaineisto on usein sirpaleista ja osin tuhoutunutta. Usein aiemmin Oviraptoriin liitettyjä näytteitä on uudelleen luokiteltu esimerkiksi Citipati-sukuun. Tämän vuoksi on tärkeää erottaa selkeästi varmat näytteet ja mahdolliset samankaltaiset, mutta erilliset lajit.

Merkitys paleontologiassa

Oviraptor on tieteellisesti merkittävä siksi, että sen löytö auttoi muuttamaan käsityksiä dinosaurusten käyttäytymisestä: alkuaikainen tulkinta munien syömisestä korvautui ymmärryksellä pesimisestä ja vanhempainhuollosta. Lisäksi oviraptoridien höyhenpeitteisyys ja lintumaiset piirteet ovat tärkeä linkki theropodien ja nykylintujen välisessä evoluutiossa.