Oviraptor – Mongolia, munat ja fossiilit: kuvaus liitukautisesta dinosauruksesta
Oviraptor on dinosaurusten suku, jonka fossiileja tunnetaan nykyisen Mongolian alueelta. Nimen alkuperä liittyy löytötilanteeseen: ensimmäinen fossiili löydettiin munien päältä, minkä seurauksena laji sai kuvan “munavarkaasta”. Sittemmin on selvinnyt, että fossiili kuvasi todennäköisemmin pesässä olevaa yksilöä eli vanhempaa, ei varasta.
Löytö ja nimi
Ensimmäinen Oviraptor-fossiili kuvattiin vuonna 1924, ja se löytyi munien päältä Mongoliasta. Löydön yhteydessä syntyi tulkinta, että eläin olisi syönyt munia, minkä vuoksi se sai nimen Oviraptor (lat. ”munavarkas” tai ”munien ryöstäjä”). Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että fossiiliksi jäänyt yksilö oli todennäköisesti pesässä ja hoiti munia, eli alkuperäinen tulkinta oli virheellinen.
Aika ja levittäytyminen
Oviraptor eli ylempänä liitukaudella, noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Varmoja todisteita siitä tunnetaan vain yksi tunnistettu yksilö Mongoliasta sekä siihen liittyvät munat. Mahdollinen toinen yksilö, myös munien kanssa, on kuvattu Sisä-Mongolian koillisalueelta, Kiinasta, mutta sen luokittelu samaan sukuun on epävarmaa.
Ulkonäkö ja höyhenet
Oviraptor oli pieni–keskikokoinen teropodi, arviolta noin 1–2 metriä pitkä. Sen kallossa oli tunnusomainen harjamainen rakenne, mutta ainoan varman yksilön kallon kasvot ovat osin murskaantuneet, joten harjan tarkka koko ja muoto eivät ole tiedossa. Useiden oviraptoridien uudelleentarkastelun perusteella on selvää, että monilla sukulaislajeilla — kuten Citipati — oli näyttäviä pääharjoja; tämä on tuonut epävarmuutta yksilöiden sukulaisuussuhteisiin ja taksonomiaan.
Sukulaisten ja muiden oviraptoridien löydösten perusteella on hyvin todennäköistä, että Oviraptorilla oli höyheniä. Höyhenpeite liittyy myös useisiin muihin liitukauden theropodeihin ja kertoo läheisestä yhteydestä lintujen kanssa.
Munat, pesintä ja käyttäytyminen
Merkittävin löydös liittyen Oviraptoriin on sen fossiili, joka löytyi munien päältä. Tämä antaa vahvaa näyttöä pesinnästä ja vanhempainhuollosta: yksilö näyttäisi olevan hautova tai suojannut munia samalla tavoin kuin nykylinnut. Löydöt ovat olleet tärkeitä esimerkkejä siitä, että monilla mesozoisilla theropodeilla saattoi olla kehittynyttä pesintäkäyttäytymistä.
Ravinto ja sisäelinten jäänteet
Oviraptorilla oli hampaaton nokka, mikä viittaa siihen, että sen ruokavalio ei ollut pelkästään lihaa syövä. Ravintotottumukset ovat edelleen osin epäselvät: ehdotettuja vaihtoehtoja ovat munien syöminen, kasvien syöminen, pienten selkärankaisten saalistaminen tai sekasyöminen. Ainoassa tunnistetussa Oviraptorin fossiilissa on mainittu liskon jäänteitä vatsaontelon alueella, mikä viittaa siihen, että laji oli ainakin osittain lihansyöjä tai että se söi satunnaisesti pieniä selkärankaisia.
Taksonomia ja epävarmuudet
Oviraptor kuuluu oviraptoridien ryhmään, mutta sukujen ja lajien välisten rajojen määrittely on vaikeaa, koska fossiiliaineisto on usein sirpaleista ja osin tuhoutunutta. Usein aiemmin Oviraptoriin liitettyjä näytteitä on uudelleen luokiteltu esimerkiksi Citipati-sukuun. Tämän vuoksi on tärkeää erottaa selkeästi varmat näytteet ja mahdolliset samankaltaiset, mutta erilliset lajit.
Merkitys paleontologiassa
Oviraptor on tieteellisesti merkittävä siksi, että sen löytö auttoi muuttamaan käsityksiä dinosaurusten käyttäytymisestä: alkuaikainen tulkinta munien syömisestä korvautui ymmärryksellä pesimisestä ja vanhempainhuollosta. Lisäksi oviraptoridien höyhenpeitteisyys ja lintumaiset piirteet ovat tärkeä linkki theropodien ja nykylintujen välisessä evoluutiossa.
Sukulaiset
Vuonna 1976 Barsbold luokitteli kuusi muuta pesivää (pesässä istuvaa) yksilöä Oviraptor-sukuun, mutta ne luokiteltiin myöhemmin uudelleen uuteen Conchoraptor-sukuun. Toinen yksilö, IGN 100/42, on ehkä tunnetuin sen hyvin säilyneen kokonaisen kallon ja suuren koon vuoksi. Barsbold siirsi tämän yksilön Oviraptor-sukuun vuonna 1981, ja sitä esiteltiin Oviraptorina suosituissa lehdissä ja tieteellisissä tutkimuksissa. Pesiviä oviraptorideja kuvailleet tutkijat tutkivat kuitenkin uudelleen tätä yksilöä, jolla oli tunnusomainen korkea, kasvaimen kaltainen harja, ja havaitsivat sen muistuttavan niitä enemmän kuin alkuperäiset Oviraptor-nimiset yksilöt. Tästä syystä he poistivat IGN 100/42:n Oviraptor-suvusta ja ehdottivat, että se olisi Citipati-lajia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Oviraptor?
V: Oviraptor on dinosauruslaji, joka eli Mongoliassa yläkreidekaudella, noin 75 miljoonaa vuotta sitten.
K: Mitä Oviraptor-fossiilista löydettiin vuonna 1924?
V: Vuonna 1924 Oviraptor-fossiili löydettiin joidenkin munien päältä.
K: Söikö Oviraptor munia vai suojeliko se niitä?
V: Jotkut ajattelivat, että se oli syönyt munia, kun taas toiset ajattelivat, että fossiiliksi muuttunut Oviraptor oli todennäköisesti pesässä olevien munien vanhempi eikä munavaras.
K: Oliko Oviraptorilla vaakuna?
V: On todennäköistä, että Oviraptorilla oli harja, mutta sen tarkkaa kokoa ja muotoa ei tunneta, koska se on murskaantunut ainoan tunnistetun yksilön kallossa. Sen sukulaisten perusteella sillä oli todennäköisesti höyheniä.
K: Oliko Oviraptorilla hampaita?
V: Ei, sillä oli hampaaton nokka.
K: Mitkä olivat sen ravintotottumukset?
V: Sen ruokailutottumuksia ei tunneta, mutta on todisteita, jotka viittaavat siihen, että se saattoi olla ainakin osittain lihansyöjä, sillä sen vatsaontelon alueelta löytyi liskon jäänteitä.
K: Missä tämä laji asui? V: Oviraptor eli Mongoliassa ylemmän liitukauden aikana, noin 75 miljoonaa vuotta sitten.
