Pepin Lyhyt (Pepin III) – frankkien kuningas 751–768, Kaarle Suuren isä

Tutustu Pepin Lyhyeen (Pepin III): frankkien kuningas 751–768, Kaarle Suuren isä — elämä, hallinto ja perintö keskiajan Euroopassa.

Pepin Lyhyt tai Pippin (noin 714 – 24. syyskuuta 768), joka tunnetaan myös nimellä Pepin nuorempi tai Pepin III, oli frankkien kuningas vuosina 751–768. Hänet tunnetaan Carolingien (karolingien) dynastian perustajana ja valta-aseman vakiinnuttajana, joka korvasi vanhan merovingihallitsijasuvun. Liikanimi "Lyhyt" viittaa ilmeisesti hänen lyhyeen kasvuunsa.

Pepin oli Kaarle Martelin poika; hänen äitinsä on yleensä mainittu nimellä Chrotrud (Chrotrude). Hän syntyi Jupillessa (Jupille), nykyisen Belgian alueella. Isänsä tavoin Pepin palveli aluksi majordomuksena (kanslerina/voimakkaana hovivaltiaana), ennen kuin hänestä tuli varsinainen kuningas.

Vuonna 740 Pepin avioitui Laonin Bertradan kanssa. Bertrada oli Laonin Caribertin tytär. Pariskunta sai useita lapsia; ainakin kolme heistä kasvoi aikuisiksi ja nimitettiin myöhemmin merkittäviksi hallitsijoiksi tai hovihenkilöiksi:

• Charlemagne (Kaarle Suuri)
• Carloman
• Gisela

Pepinin nousu kuninkaaksi tapahtui vuonna 751, kun hän syrjäytti viimeisen merovingikuninkaan ja sai papiston tuen valtaannousulle. Paavi Zachariaksen (Pope Zachary) hyväksyntä oli keskeinen oikeutusvaihe; myöhemmin Paavi Stefanus II (Pope Stephen II) antoi myös hengellisen siunauksen ja antoi Pepinille sekä tämän pojille anointauksen vuosina 753–754. Pepinin valtakaudella frankkien kuningaskunta vahvistui sekä sisäisesti että sotilaallisesti.

Merkittävä osa Pepinin hallinnosta oli hänen sotilaalliset toimintansa, erityisesti avunanto paaville lombardeja vastaan. Näiden sotaretket johtivat niin sanottuun Pepinin lahjaan (Donation of Pepin) noin vuosina 754–756: Pepin luovutti valloitettuja alueita keskitaliaassa paaville, mikä muodosti papillisvaltioiden ytimen ja vahvisti Rooman paavin poliittista asemaa.

Pepin työsti myös kuninkaan auktoriteettia: hän jakoi virkoja ja maaomaisuutta uskollisille kannattajille, uudelleenjärjesti hallinnon paikallistasolla ja tuki kirkollisia uudistuksia, jotka loivat pohjaa myöhemmälle karolingiselle valtakunnalle. Hänen valtakautensa aikana syntyi entistä yhtenäisempi hallintorakenne, josta hänen poikansa jatkoivat kehittämistä.

Pepin kuoli Saint Denis'ssä 24. syyskuuta 768. Hänet on haudattu basilikaan yhdessä vaimonsa Bertrada Laonin kanssa. Pepinin kuoleman jälkeen valtakunta jaettiin hänen kahden elossa olleen poikansa kesken: Kaarle Suuri (Charlemagne) ja Carloman jakoivat alkujaan valta-alueet, kunnes Kaarle Suuri myöhemmin yhdisti suuren osan frankkien alueesta ja nousi Euroopan vaikutusvaltaisimmaksi hallitsijaksi.

Pepinin merkitys on historiallisesti suuri: hän varmisti karolingien vallan siirtymän Merovingien tilalle, turvasi paavin asemaa poliittisesti ja loi edellytykset keskiajan varhaisen loppukauden suurille muutoksille Euroopan poliittisessa kartassa. Hänen hallintokäytäntönsä ja suhteensa kirkkoon vaikuttivat ratkaisevasti läntisen Euroopan kehitykseen.

Hae kirjaimella