Perikles (n. 495–429 eaa.) — Ateenan valtiomies ja kulttuurin edistäjä

Perikles (n. 495–429 eaa., kreik. Περικλῆς, loiston ympäröimä) oli merkittävä ja vaikutusvaltainen valtiomies, puhujana tunnettu ja toistuvasti valittu Ateenan kenraali. Hän vaikutti Ateenan politiikkaan Persian ja Peloponnesoksen sotien välisenä aikana ja polveutui äitinsä kautta Alkimäonidien suvusta.

Elämä ja ura

Perikles nousi vaikutusvaltaan 460-luvuilla eaa. ja johti Ateenaa noin vuosina 461–429 eaa. Aikalaishistorioitsija Thukydides kutsui häntä "Ateenan ensimmäiseksi kansalaiseksi". Perikles toimi pitkäjänteisesti sekä sisä- että ulkopolitiikassa ja oli keskeinen henkilö, kun Delian liitosta muodostui käytännössä Ateenan johtama laajentunut valtapiiri.

Poliittiset uudistukset ja valta

Perikles työskenteli demokratian vahvistamiseksi. Hän kannatti palkkiojärjestelmää (misthos) tuomareille ja muille julkisille tehtävissä toimiville, mikä mahdollisti myös köyhemmille kansalaisille osallistumisen valtiolliseen toimintaan. Perikles teki yhteistyötä reformistien, esimerkiksi Ephialteksen, kanssa, joiden uudistukset heikensivät aateliston perinteisiä instituutioita, kuten Areiopagin valtaa. Ephialtes salamurhattiin, mutta hänen reforminsa edistivät demokratian laajentumista, ja Periklesestä tuli sen näkyvin johtaja.

Kulttuuri, rakentaminen ja julkinen elämä

Perikles oli merkittävä taiteen ja kulttuurin tukija. Hän myötävaikutti siihen, että antiikin Kreikan maailman kulttuurinen keskusasema vahvistui Ateenassa: teatteri, runous, filosofinen keskustelu ja visuaaliset taiteet kukoistivat. Nuorena hän rahoitti teos- ja näytelmätuotantoja Dionysoksen juhliin, ja hänen tukensa vaikutti esimerkiksi teatterin ja draaman kehitykseen — aikakauden säveltäjiä ja näytelmäkirjailijoita olivat mm. Sofokles ja Euripides.

Periklesin hallintokaudella käynnistettiin myös laaja rakennusohjelma, joka antoi työtä ja korosti kaupungin vaurautta. Tämän hankkeen seurauksena Akropolille rakennettiin suurin osa säilyneistä monumenteista (mukaan lukien Parthenon)). Rakennushankkeet olivat sekä julkisen kunnianosoituksen että poliittisen näkyvyyden muoto: ne osoittivat Ateenan loistoa ja vahvistivat kaupungin imagoa.

Ulko- ja sotapolitiikka

Perikles oli Delian liiton johtaja, ja hänen politiikkansa myötä liitosta tuli yhä enemmän Ateenan johtama liittovaltio, jossa jäsenkaupunkien varoja käytettiin myös Ateenan etujen tukemiseen. Sotilaallisesti hän johti Ateenaa Peloponnesoksen sodan alkuvaiheissa ja suositteli strategiaa, jossa maaseudun asukkaita kuvernöitiin Ateenan suojien sisälle ja rahoitettiin merivoimien toimintaa. Thukydideen kuvaus Perikleen strategisesta ajattelusta korostaa hänen luottamustaan laivastoon ja taloudelliseen ylivoimaan.

Henkilökohtainen elämä ja kuolema

Periklesin henkilökohtaisista suhteista tunnettuin on hänen yhteiselonsa kurtisaani Aspasian kanssa; Aspasia vaikutti miehensä lähipiirissä ja mainitaan useissa antiikin lähteissä. Perikles oli myös naimisissa; vaimon nimi ei ole säilynyt varmuudella lähteisiin. Hän sai kaksi poikaa, jotka kuolivat nuorina ruttoon vuoden 429 eaa. aikana, jolloin itse Perikles menehtyi samassa ruttoepidemiassa, joka iski Ateenaan. Thukydides kuvaa ruttoa yksityiskohtaisesti ja Perikleen kuolemaa osana sota-aikaa.

Perintö

Periklesin aika on jäänyt historiassa usein nimellä "Perikleen aikakausi": se yhdistää demokraattisten uudistusten, taiteellisen kukoistuksen ja monumentaalisten rakennushankkeiden piirteet. Häntä on pidetty sekä taitavana poliitikkona että kaupungin kulttuurielämän suojelijana. Toisaalta hänen politiikkansa — esimerkiksi Delian liiton muutos Ateenan hegemoniaa tukevaksi järjestelmäksi — on herättänyt myös kritiikkiä; jotkut tutkijat näkevät hänessä sekä demokratian laajentajan että voimakkaan, ajoittain populistiseksi kutsutun johtajan.