Äänilevysylinteri
Äänilevysylinterit olivat varhaisin kaupallinen tapa tallentaa ja toistaa ääntä.
Suurimman suosionsa aikakaudella (noin 1896-1915) ne tunnettiin yksinkertaisesti nimellä "levyt". Ne olivat onttoja sylinterimäisiä esineitä, joiden ulkopintaan oli kaiverrettu äänitallenne. Ääni voidaan toistaa, kun niitä soitetaan mekaanisella sylinterifonografilla. 1910-luvulla kilpailevasta levykejärjestelmästä tuli suositumpi kaupallinen ääniväline.
Osa sylintereistä ja niiden polttoaineen tallennuskappaleista on paikallisissa museoissa.
Edisonin vahasylinterinen fonografi noin 1899.
