Justinianuksen rutto
Justinianuksen rutto oli pandemia Bysantin valtakunnassa vuosina 541-542. Se oli ensimmäinen kirjattu ruttopandemia. On arvioitu, että Justinianuksen rutto tappoi jopa 100 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa, koska se palasi noin kahdentoista vuoden välein vuoteen 770 asti, jolloin se lakkasi noin 500 vuodeksi.
Se aiheutti Euroopan väestön vähenemisen noin 50 prosentilla vuosina 541-700. Se saattoi myös vaikuttaa muslimien valloitusten menestykseen. Sen sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset ovat verrattavissa mustan surman vaikutuksiin.
Alkuperä ja vaikutus
Rutto on saattanut tulla Etiopiasta tai Egyptistä, ja se kulkeutui lopulta pohjoiseen Konstantinopolin suurkaupunkiin. Kaupunkiin tuotua viljaa kuljettaneissa laivoissa oli paljon rottia, jotka kuljettivat ruttoa.
Suurimmillaan rutto tappoi Konstantinopolissa päivittäin 10 000 ihmistä. Se tappoi lopulta 40 prosenttia kaupungin väestöstä. Kaikkiaan noin 25 miljoonaa ihmistä kuoli ruttoon. Sen sanotaan vaikuttaneen Bysantin valtakunnan tuhoon, koska se tappoi maanviljelijöitä ja aiheutti nälänhätää. Imperiumi oli riippuvainen verorahoista, ja rutto tappoi monia veronmaksajia.
