Kongressilaki — miten Yhdysvaltain kongressi säätää lakeja
Kongressilaki: selkeä opas siitä, miten Yhdysvaltain kongressi säätää lakeja — vaiheet esityksestä hyväksyntään, presidentin rooli ja vetokäytännöt.
Kongressilaki on laki, jonka Yhdysvaltain kongressi on säätänyt Yhdysvaltain perustuslaissa sille annetun toimivallan mukaisesti. Termiä voidaan käyttää myös muissa maissa, joissa on "kongressiksi" kutsuttu lainsäätäjä, kuten Filippiinien kongressi. Useimmiten termi kuitenkin liitetään Yhdysvaltojen kongressiin. Yhdysvalloissa lakiehdotuksesta tai päätöslauselmasta tulee laki useiden vaiheiden kautta. Sen on ensin saatava kongressin molempien kamarien enemmistön hyväksyntä. Sitten lakiesitys tai päätöslauselma lähetetään presidentin allekirjoitettavaksi. Siitä tulee kongressin laki joko presidentin allekirjoituksella tai, jos presidentti ei palauta lakiesitystä tai päätöslauselmaa kymmenen päivän kuluessa.
Lakiprosessin päävaiheet
- Ehdotus: Laki alkaa yleensä lakiehdotuksena (bill) tai päätöslauselmana, jonka kongressin jäsen tuo esiin.
- Komiteatyö: Ehdotus ohjataan asiaa käsittelevään komiteaan, jossa järjestetään kuulemisia, tehdään selvityksiä ja muutosesityksiä (markups).
- Äänestykset kummassakin kamarissa: Komiteasta edennyt teksti äänestetään ensin sen kamarin lattiatasolla. Molempien kamareiden (Edustajainhuoneen ja senaatin) on hyväksyttävä sama tekstimuoto.
- Sovittelu: Jos kamarit hyväksyvät eri versiot, muodostetaan usein conference committee tai käytetään muuta sovittelua, jotta saadaan yhteinen versio, joka molempien on hyväksyttävä.
- Presidentin allekirjoitus tai veto: Hyväksytty lakiteksti lähetetään presidentille.
Presidentin allekirjoitus, veto ja pocket veto
- Jos presidentti allekirjoittaa laskun, se tulee laiksi.
- Jos presidentti palauttaa (vetoi) laskun 10 päivän kuluessa liitteineen ja perusteluineen, kongressi voi kumota veton kahden kolmasosan enemmistöllä kummassakin kamarissa.
- Jos presidentti ei palauta laskua eikä allekirjoita sitä 10 päivän kuluessa ja kongressi on kokoontuneena, lasku tulee laiksi ilman allekirjoitusta. Tämä on usein yksinkertaistettu muoto suomalaisessa kuvauksessa mainitusta periaatteesta.
- Pocket veto: Jos kongressi keskeyttää toimintansa (adjourns) siten, että palauttaminen estyy, ja presidentti ei allekirjoita laskua 10 päivän kuluessa, lasku ei tule laiksi — tätä kutsutaan pocket vetoiksi.
Komiteoiden, kuulemisten ja senaatin erityispiirteet
- Komiteoiden rooli: Suuri osa lainsäädännön sisällöstä muotoutuu komiteoissa. Komiteat tekevät yksityiskohtaisen työn, ottavat asiantuntijakuulemisia ja valmistelevat muutosesityksiä.
- Filibuster ja klottaa: Senaatissa pitkäkestoinen viivyttely (filibuster) voi estää äänestyksen. Klotuurin avulla filibuster voidaan lopettaa, mutta siihen vaaditaan yleensä 60 ääntä senaatissa.
- Tulo- ja budjettiesitykset: Perinteisesti tulo- ja asiaan liittyvät valtiontalouteen vaikuttavat lakiehdotukset aloitetaan Edustajainhuoneessa.
Muita käytäntöjä ja käsitteitä
- Julkaiseminen ja koodaus: Voimaantultuaan laki saa julkisen lain numeron (Public Law) ja se koodataan Yhdysvaltain laitokokoelmaan (United States Code).
- Yksityislait ja yleislait: Joistakin laeista tehdään private laws (esimerkiksi yksittäisten henkilöiden toimeen liittyvät), mutta useimmat ovat general public laws.
- Allekirjoituksen yhteydessä: Presidentti voi antaa myös signing statementin, jossa hän ilmaisee näkemyksensä lain tulkinnasta tai perustuslaillisista vaikutuksista.
- Soveltaminen ja täytäntöönpano: Monet lait antavat viranomaisille toimeenpanovaltuuksia: ne voivat säätää tarkempia asetuksia ja ohjeita lain käytännön toteuttamiseen.
Perustuslaillinen valvonta ja oikeusjärjestelmä
Tuomioistuinvalvonta: Yhdysvaltojen tuomioistuimet, mukaan lukien korkein oikeus, voivat arvioida, onko kongressin säätämä laki perustuslain mukainen. Jos laki todetaan perustuslain vastaiseksi, se voidaan kumota tai osittain julistaa mitättömäksi.
Lyhyt historiallisuus ja käytännön esimerkkejä
Käytännössä suuret ja vaikutuksiltaan merkittävät lait syntyvät usein pitkäaikaisen poliittisen neuvottelun kautta, ja niiden läpimenoon vaikuttavat puolueiden enemmistösuhteet, komiteiden asettamat painotukset, hallinnon prioriteetit ja julkinen mielipide. Budjettineuvottelut, terveydenhuolto-, vero- ja ulkopolitiikkaa koskevat lait ovat tyypillisesti niitä, joissa kompromissit ja sovittelut näkyvät voimakkaimmin.
Yhteenvetona: kongressilaki syntyy monivaiheisessa prosessissa, jossa komiteat, kummankin kamarien äänestykset, presidentin toiminta sekä tarvittaessa tuomioistuinvalvonta ratkaisevat lopputuloksen.
Yhdysvaltain kongressin sinetti
Yhdysvaltain perustuslaki, 7 §
| " | Jokainen lakiehdotus, joka on läpäissyt edustajainhuoneen ja senaatin, on, ennen kuin siitä tulee laki, esitettävä Yhdysvaltain presidentille; jos hän hyväksyy sen, hän allekirjoittaa sen, mutta jos ei, hän palauttaa sen vastalauseineen siihen edustajainhuoneeseen, jossa se on syntynyt, joka kirjaa vastalauseet kokonaisuudessaan päiväkirjaansa ja käsittelee sen uudelleen. Jos kaksi kolmasosaa kyseisestä edustajainhuoneesta hyväksyy lakiehdotuksen, se lähetetään väitteineen toiseen edustajainhuoneeseen, jossa se niin ikään käsitellään uudelleen, ja jos kaksi kolmasosaa kyseisestä edustajainhuoneesta hyväksyy sen, siitä tulee laki. Kaikissa tällaisissa tapauksissa molempien huoneiden äänet määräytyvät jaa- ja ei-äänten mukaan, ja lakiehdotuksen puolesta ja vastaan äänestäneiden henkilöiden nimet merkitään kummankin huoneen päiväkirjaan. Jos presidentti ei palauta mitään lakiehdotusta kymmenen päivän kuluessa (sunnuntaita lukuun ottamatta) siitä, kun se on esitetty hänelle, siitä tulee laki, samalla tavoin kuin jos hän olisi allekirjoittanut sen, ellei kongressi lykkäyksellään estä sen palauttamista, jolloin siitä ei tule lakia. | " |
Laskut
Senaattorit ja edustajat laativat vuosittain tuhansia kirjallisia ehdotuksia uusiksi laeiksi. Vain harvat lakiehdotuksista pääsevät läpi koko prosessin ja muuttuvat laeiksi. Perustuslaki edellyttää vain kolmea vaihetta: edustajainhuoneen ja senaatin läpimenoa sekä presidentin hyväksyntää. Varsinainen prosessi on muuttunut paljon monimutkaisemmaksi.
Kuka tahansa voi tehdä lakiehdotuksen, mutta vain kongressin jäsen, jota kutsutaan lakiehdotuksen esittäjäksi, voi esitellä lakiehdotuksen jommankumman kongressitalon istuntosalissa. Lakiehdotus voidaan esittää samanaikaisesti sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Teoriassa tämä säästää aikaa verrattuna siihen, että lakiesitys lähetettäisiin ensin toiseen edustajainhuoneeseen ja sitten toiseen. Kummassakin kongressin huoneessa lakiehdotus lähetetään valiokuntaan. Komitea tutkii lakiehdotuksen ja suosittelee muutoksia. Jos valiokunta ei tee mitään, lakiehdotusta pidetään "kuolleena". Valiokunta voi myös lisätä lakiehdotukseen muita asiaan liittymättömiä säännöksiä, joita kutsutaan tarkistuksiksi. Valiokunnat jakautuvat yleensä pienempiin ryhmiin, joita kutsutaan alivaliokunniksi. Lakiehdotuksen esittäjät yrittävät sitten saada alivaliokunnat hyväksymään lakiehdotuksen. Tämä tapahtuu kuulemisten avulla. Jos lakiehdotus hyväksytään valiokunnassa, se lähetetään keskusteltavaksi ja äänestettäväksi. Lakiehdotus voidaan joko hyväksyä tai hylätä. Jos lakiesitys hyväksytään, se lähetetään kongressin toiseen edustajainhuoneeseen, jossa noudatetaan samoja menettelyjä.
Ratkaisut
Lakiehdotusten lisäksi kongressi hyväksyy myös kongressilakeja, joita kutsutaan päätöslauselmiksi. Niitä on kolmenlaisia: yksinkertaisia päätöslauselmia, yhteisiä päätöslauselmia ja samanaikaisia päätöslauselmia.
Yksinkertaiset päätöslauselmat
Nämä ovat päätöslauselmia, jotka koskevat kongressin jommankumman edustajainhuoneen toimintaa. Niitä ei lähetetä presidentille hyväksyttäväksi. Edustajainhuoneen päätöslauselmat, jotka koskevat kyseistä edustajainhuonetta, merkitään nimellä "H.Res.", jota seuraa numero. Senaatin yksinkertaiset päätöslauselmat merkitään "S. Res.", jota seuraa numero.
Yhteiset päätöslauselmat
Yhteinen päätöslauselma voi alkaa joko edustajainhuoneessa tai senaatissa. Ne ovat periaatteessa samoja kuin lakiehdotus. Ainoa ero on, että yhteisessä päätöslauselmassa ehdotetaan muutosta Yhdysvaltain perustuslakiin. Ne edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöäänestystä kummassakin edustajainhuoneessa. Kuten yksinkertaista päätöslauselmaa, niitä ei lähetetä presidentille allekirjoitettavaksi. Ne tulevat voimaan, kun kolme neljäsosaa osavaltioista on ratifioinut ne. Edustajainhuoneessa alkunsa saanut yhteinen päätöslauselma merkitään "H.J.Res.", jota seuraa numero. Senaatissa alkunsa saanut yhteinen päätöslauselma merkitään "S.J.Res.", jota seuraa numero. Yhteisistä päätöslauselmista tulee laki samalla tavalla kuin lakiehdotuksista.
Samanaikaiset päätöslauselmat
Samanaikaiset päätöslauselmat alkavat joko "S.Con.Res." tai "S.Con.Res." (senaatti) tai "H.Con.Res." (senaatti). (edustajainhuone). Ne numeroidaan juoksevasti sitä mukaa, kun ne esitellään. Samanaikaiset päätöslauselmat vaikuttavat sekä edustajainhuoneen että senaatin toimintaan. Niitä voidaan käyttää myös väliaikaisen sekakomitean perustamiseen. Samanaikaisia päätöslauselmia ei lähetetä presidentille allekirjoitettavaksi, eikä niillä ole lainvoimaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kongressilaki?
A: Kongressilaki on laki, jonka Yhdysvaltain kongressi on säätänyt Yhdysvaltain perustuslaissa sille annetun toimivallan nojalla.
K: Missä muualla käytetään termiä "kongressilaki"?
V: Termiä "kongressilaki" voidaan käyttää muissa maissa, joissa on "kongressiksi" kutsuttu lainsäätäjä, kuten Filippiinien kongressi.
K: Missä vaiheissa lakiehdotuksesta tai päätöslauselmasta tulee laki Yhdysvalloissa?
V: Lakiehdotuksen tai päätöslauselman muuttuminen laiksi Yhdysvalloissa tapahtuu useissa eri vaiheissa. Ensinnäkin sen on saatava kongressin molempien kamarien enemmistön hyväksyntä. Sitten lakiesitys tai päätöslauselma lähetetään presidentin allekirjoitettavaksi. Siitä tulee kongressin laki joko presidentin allekirjoituksella tai, jos presidentti ei palauta lakiesitystä tai päätöslauselmaa kymmenen päivän kuluessa.
Kysymys: Mitä tapahtuu, jos presidentti ei allekirjoita lakiesitystä tai päätöslauselmaa kymmenen päivän kuluessa?
V: Jos presidentti ei allekirjoita lakiehdotusta tai päätöslauselmaa kymmenen päivän kuluessa, siitä tulee kongressin säädös ilman hänen allekirjoitustaan.
K: Kuka antaa Yhdysvaltojen kongressille valtuudet säätää lakeja?
V: Yhdysvaltain kongressi saa valtuudet säätää lakeja Yhdysvaltain perustuslaissa.
Kysymys: Mikä on presidentin rooli kongressilain säätämisessä?
V: Presidentin tehtävänä kongressilain säätämisessä on allekirjoittaa lakiesitys tai päätöslauselma laiksi. Jos hän ei allekirjoita sitä kymmenen päivän kuluessa, siitä tulee laki ilman hänen allekirjoitustaan.
K: Miten termi "kongressilaki" eroaa lakiesityksestä tai päätöslauselmasta?
V: Termi "kongressilaki" viittaa lakiin, jonka kongressin molemmat kamarit ovat hyväksyneet ja jonka presidentti on joko allekirjoittanut tai jonka on annettu tulla laiksi ilman presidentin allekirjoitusta. Lakiehdotus tai päätöslauselma on lakiehdotus, jota ei ole vielä hyväksytty.
Etsiä