Seuraavassa taulukossa on esitetty Kansasin osavaltion vaaleilla valittujen virkamiesten puolueet:
- Kuvernööri
- Kuvernööriluutnantti
- Valtiosihteeri
- Valtakunnansyyttäjä
- Valtiovarainministeri
- Vakuutuskomissaari
Taulukosta käy myös ilmi puoluekokoonpanon historiallinen kehitys:
- Osavaltion senaatti
- Osavaltion edustajainhuone
- Osavaltion valtuuskunta Yhdysvaltain senaatissa
- Osavaltion valtuuskunta Yhdysvaltain edustajainhuoneessa
Niiden vuosien osalta, jolloin pidettiin presidentinvaalit, taulukossa ilmoitetaan, minkä puolueen ehdokkaat saivat osavaltion valitsijamiesäänet.
Osapuolet ovat seuraavat: Populistinen (Farm. All./P), republikaaninen (R) ja tasapeli tai koalitio vaaleilla valittujen virkamiesten ryhmässä.
Mitä taulukko esittää ja miksi se on hyödyllinen
Taulukko on kronologinen yhteenveto Kansasin osavaltion tärkeimpien vaaleilla valittujen virkamiesten puoluejäsenyyksistä ja lainsäädäntöelinten kokoonpanosta. Se auttaa hahmottamaan, miten valta on vaihdellut eri aikakausina, mitkä puolueet ovat hallinneet toimeenpanovaltaa (kuvernööri ja muut valtion johtavat virat), ja miten edustajuus on jakautunut osavaltion lainsäätäjissä sekä liittovaltion edustuksissa.
Lyhyt selitys kunkin viran merkityksestä
- Kuvernööri: Osavaltion pääjohtaja, vastaa toimeenpanovallan toimeenpanosta, budjetista ja osavaltion politiikan suuntaviivoista.
- Kuvernööriluutnantti: Kuvernöörin varahenkilö ja usein seuraaja kuvernöörin poissa ollessa tai viran vapautuessa.
- Valtiosihteeri: Vastaa osavaltion äänioikeusrekisteristä, virallisista rekistereistä ja usein vaalien järjestämisestä.
- Valtakunnansyyttäjä: Osavaltion pääsyyttäjä, johtaa rikosoikeudellista käytäntöä ja osavaltion lakiasiainasioita.
- Valtiovarainministeri (State Treasurer): Hoitaa osavaltion varoja, kassanhallintaa ja sijoituksia.
- Vakuutuskomissaari: Valvoo vakuutusalaa ja kuluttajansuojaa vakuutuksiin liittyen.
Puoluehistorian pääpiirteet Kansasissa
Kansas tunnetaan historiallisesti vahvana republikaanien tukialueena, erityisesti Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisenä aikana. Kuitenkin poliittinen maisema on kokenut vaihtelua:
- 1890-luvulla populistinen liike (Farmers' Alliance / People's Party) saavutti merkittävää tukea maaseudulla ja vaikutti osavaltion politiikkaan.
- 20. vuosisadan aikana republikaanit ovat useimmiten hallinneet osavaltion lainsäädäntöä ja suurempaa osaa toimeenpanoviroista, mutta demokraatit ovat ajoittain voittaneet kuvernöörinviran ja muita valintoja etenkin kansallisten suhdanteiden ja yksittäisten vaalikiertojen seurauksena.
- Nykyisin Kansasin poliittinen kilpailu voi vaihdella osavaltion sisällä: kaupunkialueilla demokraatit ovat usein vahvempia, kun taas maaseudulla ja esikaupunkialueilla republikaanit ovat yleensä vahvoilla.
Miten taulukkoa tulkitaan
Kun tarkastellaan taulukkoa:
- Jokainen sarake edustaa tiettyä vuotta tai vaalikautta; rivit kuvaavat eri virkoja ja elimiä.
- Presidentinvaalivuosina taulukko näyttää, kumman puolueen presidenttiehdokas sai osavaltion valitsijamiesäänet — tämä kertoo osavaltion kansallisesta poliittisesta suuntaviivasta kyseisenä vuonna.
- Tasapeli tai koalitio merkitsee, että vaaleilla valittujen virkamiesten ryhmässä ei ollut yksiselitteistä puolueen enemmistöä, tai että eri puolueet tekivät hallinnollisen yhteistyön.
- On hyvä huomioida, että välivaalit, eroaminen, erikoisvalinnat ja muut tapahtumat voivat muuttaa kokoonpanoa vaalikauden aikana; taulukko yleensä kuvaa tilannetta vaalien jälkeisinä kausina tai tilannehetkinä, joita datan lähde on käyttänyt.
Puolueiden merkinnät ja erityistapaukset
- Populistinen (Farm. All./P) viittaa historialliseen populistiseen liikkeeseen 1800-luvun lopussa, joka edusti maanviljelijöiden ja pienten tuottajien intressejä.
- republikaaninen (R) on yksi Yhdysvaltain suurista kansallisista puolueista ja on perinteisesti ollut vahva Kansasissa.
- Taulukossa saattaa esiintyä myös merkintöjä tasapelistä tai koalitiosta, mikä tarkoittaa jakautunutta valtaa vaaleilla valittujen virkamiesten kesken.
Lisätietoja ja käyttöohjeet
Taulukkoa käytettäessä kannattaa vertailla eri vaalivuosia ja huomioida kansallisten tapahtumien (esim. talouskriisit, sodan- ja rauhanajanjaksot) vaikutus osavaltion äänestäjäkäyttäytymiseen. Lisät tarkennuksia voi löytää osavaltion virallisista arkistoista ja vaalitietokannoista.