Alankomaiden politiikka | epäsuora demokratia

Alankomaiden politiikka on epäsuoraa demokratiaa. Sillä on perustuslaki ja monarkia, joka toimii perustuslain puitteissa. Demokraattisen rakenteen muodostavat parlamentti (lainsäädäntöelin) ja hallitus (toimeenpaneva elin). Hallitus on riippuvainen parlamentin luottamuksesta, mutta nämä kaksi haaraa eivät ole tiukasti erillään (parlamentaarinen järjestelmä).

Parlamentti on nimeltään valtiopäivät (hollanniksi Staten-Generaal), ja se koostuu kahdesta kamarista: alahuoneesta, niin sanotusta toisesta kamarista (hollanniksi Tweede Kamer), joka on verrattavissa muiden maiden edustajainhuoneeseen, ja ylähuoneesta, niin sanotusta ensimmäisestä kamarista (hollanniksi Eerste Kamer), joka on verrattavissa muiden maiden senaattiin ja jota usein kutsutaan myös senaatiksi.

Alemmalla tasolla ovat maakunnat, kunnat ja vesilaitokset.

Ylemmällä tasolla Alankomaat kuuluu Benelux-maihin, Euroopan neuvostoon, Euroopan unioniin, Natoon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin.

Alankomaiden virallinen nimi on Alankomaiden kuningaskunta. Se koostuu neljästä maasta: itse Alankomaista (Euroopan osa) ja kolmesta Karibianmeren saarivaltiosta: Arubasta, Curaçaosta ja Saint Martinista. Kolmella muulla Alankomaihin kuuluvalla Karibianmeren saarella on Alankomaiden erityisten kuntien asema, niin sanotut Karibian Alankomaat.

Pääministeri Mark Rutte

Hallitus

Nykyinen hallitus on Rutten neljäs kabinetti, johon kuuluvat Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD, konservatiivinen liberaalipuolue), Demokraatit 66 (D66, sosiaaliliberaali puolue), Kristillisdemokraattinen vetoomus (CDA, kristillisdemokraattinen puolue) ja Kristillinen unioni (CU, ortodoksinen kristillisdemokraattinen puolue).

Rutten neljäs kabinetti perustettiin 10. tammikuuta 2022. Pääministerinä on toiminut VVD-poliitikko Mark Rutte vuodesta 2010.

Poliittiset puolueet

Parlamentissa on seuraavat 18 poliittista puoluetta:

50+ - 50PLUS (hollanniksi 50PLUS) on puolue, joka on keskittynyt ikääntyneiden etujen ajamiseen.
BIJ1 - BIJ1 (hollanniksi BIJ1) on puolue, joka keskittyy rasismin ja sukupuolisyrjinnän torjuntaan.
BBB - FarmerCitizenMovement (hollanniksi: BoerBurgerBeweging), puolue, joka keskittyy maaseutuympäristön etuihin.
CDA - Christian Democratic Appeal (hollanniksi Christen-Democratisch Appèl), kristillisdemokraattinen puolue. Edellinen pääministeri Jan Peter Balkenende on CDA:n jäsen.
CU - ChristianUnion (hollanniksi ChristenUnie), ortodoksinen kristillisdemokraattinen puolue.
D66 - Demokraatit 66 (hollanniksi Democraten 66), sosiaaliliberaali puolue, joka perustettiin vuonna 1966.
DENK - DENK (hollanniksi: DENK), puolue, joka on suunnattu ei-länsimaisille kansalaisille.
FVD - Forum for Democracy (hollanniksi Forum voor Democratie), puolue, joka suhtautuu kriittisesti nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.
GL - Vihreä vasemmisto (hollanniksi GroenLinks), vasemmistopuolue, joka kiinnittää erityistä huomiota ympäristöön.
JA21 - JA21 (hollanniksi JA21), konservatiivinen liberaali ja nationalistinen puolue.
OSF - Itsenäinen senaattiryhmä (hollanniksi Onafhankelijke Senaatsfractie), kokoelma paikallisia puolueita, esimerkiksi Friisin kansallinen puolue (FNP).
PvdA - Työväenpuolue (hollanniksi Partij van de Arbeid), sosiaalidemokraattinen puolue.
PvdD - Eläinten puolue (hollanniksi Partij voor de Dieren), eläinten oikeuksia puolustava ja ilmaston lämpenemistä vastustava puolue.
PVV - Vapauspuolue (hollanniksi Partij voor de Vrijheid), populistinen puolue, jonka perusti Geert Wilders.
SGP - Reformoitu poliittinen puolue (hollanniksi Staatkundig Gereformeerde Partij), konservatiivinen kalvinistinen puolue.
SP - Sosialistinen puolue (hollanniksi Socialistische Partij), sosialistinen puolue.
Volt - Volt Netherlands (hollanniksi Volt Nederland), yleiseurooppalainen puolue.
VVD - Vapauden ja demokratian kansanpuolue (hollanniksi Volkspartij voor Vrijheid en Democratie), konservatiivinen liberaalipuolue. Nykyinen pääministeri Mark Rutte on VVD:n jäsen.

Ei enää parlamentissa:

AOV - yleinen senioriliitto (hollanniksi Algemeen Ouderen Verbond), entinen vanhusten etuihin keskittynyt puolue.
BP - Maanviljelijäpuolue (hollanniksi Boerenpartij), entinen maanviljelijöiden etuja ajava puolue.
CD - Keskustademokraatit (hollanniksi Centrum Democraten), entinen maahanmuuttovastainen puolue.
DS'70 - Demokraattiset sosialistit 1970 (hollanniksi Democratisch-Socialisten 1970), entinen maltillinen sosialidemokraattinen puolue, PvdA:sta eronnut puolue.
LN - Livable Netherlands (hollanniksi Leefbaar Nederland), entinen populistipuolue.
LPF - Pim Fortuyn List (hollanniksi Lijst Pim Fortuyn), entinen populistipuolue, jonka perusti vuonna 2002 murhattu poliitikko Pim Fortuyn.

Poliittiset johtajat

Poliittiset johtajat maaliskuusta 2021 lähtien, lajiteltu edustajainhuoneen paikkojen määrän mukaan.

· Mark Rutte - People's Party for Freedom and Democracy (VVD)

Mark Rutte -
Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD)

· Sigrid Kaag - Democrats 66 (D66)

Sigrid Kaag -
Demokraatit 66 (D66)

· Geert Wilders - Party for Freedom (PVV)

Geert Wilders -
Vapauspuolue (PVV)

· Wopke Hoekstra - Christian Democratic Appeal (CDA)

Wopke Hoekstra -
Kristillisdemokraattinen vetoomus (CDA)

· Lilian Marijnissen - Socialist Party (SP)

Lilian Marijnissen -
Sosialistinen puolue (SP)

· Attje Kuiken Labour Party (PvdA)

Attje Kuiken
Työväenpuolue (PvdA)

· Jesse Klaver - GreenLeft (GL)

Jesse Klaver -
Vihervasemmisto (GL)

· Esther Ouwehand - Party for the Animals (PvdD)

Esther Ouwehand -
Puolue eläinten puolesta (PvdD)

· Gert-Jan Segers - ChristianUnion (CU)

Gert-Jan Segers -
ChristianUnion (CU)

· Thierry Baudet - Forum for Democracy (FVD)

Thierry Baudet -
Demokratiafoorumi (FVD)

· Laurens Dassen - Volt Netherlands (Volt)

Laurens Dassen -
Volt Alankomaat (Volt)

· Joost Eerdmans - JA21

Joost Eerdmans -
JA21

· Kees van der Staaij - Reformed Political Party (SGP)

Kees van der Staaij -
Uudistettu poliittinen puolue (SGP)

· Farid Azarkan - DENK

Farid Azarkan -
DENK

· Caroline van der Plas - FarmerCitizenMovement (BBB)

Caroline van der Plas -
Maanviljelijäkansalaisliike (BBB)

· Sylvana Simons - BIJ1

Sylvana Simons -
BIJ1

· Wybren van Haga - Group Van Haga [1]

Wybren van Haga -
Ryhmä Van Haga

· Liane den Haan - Member Den Haan [2]

Liane den Haan -
jäsen Den Haan

· Pieter Omtzigt - Member Omtzigt [3]

Pieter Omtzigt -
Jäsen Omtzigt

· Nilüfer Gündoğan - Member Gündoğan [4]

Nilüfer Gündoğan -
jäsen Gündoğan

Puolueet edustettuina vain senaatissa.

Martin van Rooijen -
50PLUS (50+)

· Ton Raven - Independent Senate Group (OSF)

Ton Raven -
Riippumaton senaattiryhmä (OSF)

· Annabel Nanninga - Group Nanninga [1][5]

Annabel Nanninga -
Ryhmä Nanninga

Henk Otten -
Ryhmä Otten (GO)

· Paul Frentrop - Group Frentrop [1]

Paul Frentrop -
Frentrop-ryhmä

Aiheeseen liittyvät sivut

Luettelo hollantilaisista kaapeista
Edustajainhuone (Alankomaat)
Senaatti (Alankomaat)

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Alankomaiden poliittinen järjestelmä?

V: Alankomaiden politiikka on epäsuoraa demokratiaa. Sillä on perustuslaki ja monarkia, joka toimii perustuslain puitteissa. Demokraattisen rakenteen määräävät parlamentti (lainsäädäntöelin) ja hallitus (toimeenpaneva elin).

Kysymys: Mitkä ovat Alankomaiden parlamentin kaksi kamaria?

V: Alankomaiden parlamentti on nimeltään valtiopäivät (hollanniksi Staten-Generaal), ja se koostuu kahdesta kamarista: alahuoneesta, niin sanotusta toisesta kamarista (hollanniksi Tweede Kamer), joka on verrattavissa muiden maiden edustajainhuoneeseen, ja ylähuoneesta, niin sanotusta ensimmäisestä kamarista (hollanniksi Eerste Kamer), joka on verrattavissa muiden maiden senaattiin ja jota usein kutsutaan myös niin sanotuksi senaatiksi.

Kysymys: Kuinka monta maata muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan?

V: Alankomaiden kuningaskunta koostuu neljästä maasta: Alankomaista (Euroopan osa) sekä kolmesta Karibianmeren saarivaltiosta: Arubasta, Curaçaosta ja Saint Martinista. Karibialla on myös kolme muuta saarta, jotka ovat Alankomaiden erityiskuntia, jotka tunnetaan nimellä Karibian Alankomaat.

Kysymys: Onko lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta erotettu toisistaan?

V: Ei, lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välillä ei ole tiukkaa erottelua, vaan ne ovat riippuvaisia toistensa luottamuksesta toimiakseen asianmukaisesti. Tämäntyyppinen parlamentaarinen järjestelmä antaa molemmille haaroille mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yhdessä säilyttäen samalla omat roolinsa.

K: Onko kansallisen tason alapuolella aluehallituksia?

V: Kyllä, kansallisen tason alapuolella on maakuntia, kuntia ja vesilaitoksia, jotka muodostavat aluehallituksia.

K: Kuuluuko Alankomaiden hallitus johonkin kansainväliseen järjestöön? V: Kyllä, Alankomaiden hallitus kuuluu Benelux-maihin, Euroopan neuvostoon, Euroopan unioniin, Natoon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin.