Alankomaiden politiikka on pääosin epäsuoraa demokratiaa, jossa valta kuuluu kansalaisille vaalien kautta. Maa toimii perustuslain puitteissa ja on monarkia, jossa kuningas toimii perustuslaillisen järjestelmän osana. Demokraattisen järjestelmän perusrakenteeseen kuuluvat parlamentti (lainsäädäntöelin) ja hallitus (toimeenpaneva elin). Hallitus tarvitsee parlamentin luottamuksen pysyäkseen vallassa, ja näiden toimintaa säätelee vahva parlamentaarinen käytäntö — haarat eivät ole jäykästi erillään (parlamentaarinen järjestelmä).

Parlamentti ja vaalit

Ylin lainsäädäntöelin on valtiopäivät (hollanniksi Staten-Generaal), joka on kaksikamarinen. Alempi kamari on niin sanottu toisesta kamarista (hollanniksi Tweede Kamer), ja se on verrattavissa monien maiden edustajainhuoneeseen. Toinen kamari koostuu 150 edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla suhteellisella vaalitavalla (avaimetonta suhteellista edustusta käyttäen). Toisella kamarilla on keskeinen rooli lainsäädännössä, hallituksen valvonnassa ja budjettiasioissa; se voi esimerkiksi hyväksyä tai hylätä hallituksen esityksiä ja herättää luottamuskysymyksiä.

Ylempi kamari on niin sanottu ensimmäinen kamari (hollanniksi Eerste Kamer), johon kuuluu 75 jäsentä. Ensimmäinen kamari valitaan epäsuorasti: sen jäsenet valitaan provinssien valtuustojen (provinciale staten) kautta. Ensimmäinen kamari ei yleensä aloita lakialoitteita vaan tarkastelee ja hyväksyy tai hylkää toisen kamerin hyväksymiä lakeja; sen rooli on enemmän tarkastava ja harkitseva.

Alueellinen vaalijärjestelmä ja monipuoluejärjestelmä johtavat usein koalitiohallituksiin. Erilaisten poliittisten puolueiden neuvottelut koalition muodostamiseksi ovat keskeinen osa hallinnon muodostusprosessia.

Hallitus, pääministeri ja hallituksen muodostus

Hallitus koostuu ministereistä ja sitä johtaa pääministeri. Ministerit ovat vastuussa toimeenpanosta ja lainsäädännön ehdotusten valmistelusta. Valta perustuu enemmistöön toisessa kamarissa, minkä vuoksi hallituksen on säilytettävä parlamentin luottamus.

Hallituksen muodostus tapahtuu yleensä vaalien jälkeen poliittisten neuvottelujen kautta. Perinteisesti käytössä ovat viralliset epäviralliset roolit kuten informateur ja formateur, jotka selvittävät mahdollisuudet koalioon ja muodostavat uuden hallituksen. Kuningas on perustuslaillinen valtiojohtaja ja formalistisesti osallistuu hallituksen nimittämiseen, mutta kuningasperheen suoran roolin käytännön merkitys hallituksen muodostuksessa on vähentynyt viime vuosikymmeninä ja päätöksenteko on siirtynyt yhä enemmän parlamentin ja poliittisten toimijoiden vastuulle.

Oikeuslaitos ja perusoikeudet

Alankomaissa on riippumaton oikeuslaitos, jonka korkeimpia elimia ovat muun muassa korkein oikeus (Hoge Raad) ja hallintoasioissa toimiva Raad van State (valtioneuvosto), joka antaa myös lausuntoja esityksistä ennen niiden käsittelyä parlamentissa. Perustuslaki turvaa perusoikeudet ja valtion toiminnan lainmukaisuuden.

Huomionarvoista on, että Alankomaiden järjestelmässä ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, joka voisi kumota parlamentin hyväksymiä lakeja perustuslain vastaisina; yleiset tuomioistuimet eivät yleensä saa tutkia hyväksyttyjen lakien perustuslain mukaisuutta. Sen sijaan hallinnollisia määräyksiä ja alemman tasoisia säädöksiä voidaan kontrolloida oikeudessa.

Aluehallinto: maakunnat, kunnat ja vesiviranomaiset

Alueellisesti maa on jaettu maakuntiin (maakunnat) ja edelleen kuntiin. Kunnat vastaavat monista paikallisista palveluista, kuten peruspalveluista, koulutuksesta, sosiaalihuollosta, kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta. Maakunnat hoitavat laajempia alueellisia tehtäviä, esimerkiksi elinkeino- ja aluekehitystä sekä ympäristöasioita. Aluehallinnon ohella toimivat paikalliset vesiviranomaiset, joita linkissä kutsutaan vesilaitoksiksi — hollanniksi nämä vastaavat vedenhallinnasta, tulvasuojelusta ja vesien laadun valvonnasta ja niillä on verotusoikeus rahoittaakseen tehtävänsä.

Alankomaiden kuningaskunta ja Karibia

Alankomaiden virallinen nimi on Alankomaiden kuningaskunta. Kuningaskunta koostuu neljästä maasta: itse Euroopan puoleisesta Alankomaista sekä kolmesta Karibianmeren saarivaltiosta: Arubasta, Curaçaosta ja Saint Martinista (hollannin kielellä Sint Maarten). Lisäksi kolmella muulla Karibian saarella — Bonairella, Sint Eustatiuksella ja Saballa — on erityinen asema osana Alankomaita, ja ne tunnetaan Alankomaiden erityisinä kuntina eli niin sanottuina Karibian Alankomaina.

Kingdom-tasolla on määrättyjä yhteisiä vastuualueita, kuten puolustus, kansainvälinen edustaminen ja kansalaisuuspolitiikka, kun taas muut alueet hoidetaan pääsääntöisesti kunkin maan omien elinten toimesta. Karibian maiden itsehallinto on laaja, mutta ne ovat osa kuningaskuntaa ja niihin sovelletaan erillisiä järjestelyjä ja sopimuksia.

Kansainvälinen asema

Alankomaat on aktiivinen kansainvälinen toimija. Se kuuluu muun muassa Benelux-maihin, Euroopan neuvostoon, Euroopan unioniin, Natoon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Lisäksi maa on osa Schengenin aluetta ja osallistuu lukuisiin kansainvälisiin järjestöihin ja aloitteisiin, mikä heijastaa sen avointa, kauppapainotteista ja kansainvälistä poliittista profiilia.

Virallinen pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallituksen istunnot ja monien keskeisten valtionelinten pääpaikka on Haagissa (Den Haag), jossa myös kuninkaallinen perhe asuu ja jossa sijaitsee valtiohallinnon ydin.