Yhdysvaltain politiikka: perustuslaki, vallanjako ja hallinnon rakenne
Syväluotaava katsaus Yhdysvaltain perustuslakiin, vallanjaon mekaniikkaan ja hallinnon rakenteeseen, jossa presidentti, kongressi ja oikeuslaitos selitetään selkeästi.
Yhdysvallat on perustuslaillinen liittotasavalta, jossa Yhdysvaltain presidentti (valtionpäämies ja hallituksen päämies), kongressi ja oikeuslaitos jakavat kansalliselle hallitukselle varatut valtuudet ja liittovaltion hallitus jakaa suvereniteetin osavaltioiden hallitusten kanssa. Tämä rakenne yhdistää keskushallinnon tehtävät ja osavaltioiden itsehallinnon tavanomaisiksi ratkaisuiksi liittovaltion tasolla.
Perustuslaki ja vallanjaon periaatteet
Yhdysvaltojen perustuslaissa on määritelty vallanjaon periaate kolmen hallinnonhaaran välillä: lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja oikeuslaitos. Tavoitteena on estää vallan keskittyminen yhteen elimeen ja turvata vastuuvelvollisuus sekä tarkastusmekanismit.
Täytäntöönpanovalta
Täytäntöönpanovalta kohdistuu pääasiassa presidenttiin ja hallintoon. Presidentti johtaa toimeenpanovaltaa, on asevoimien ylipäällikkö ja edustaa maata kansainvälisissä suhteissa. Presidentillä on toimeenpanokäskyjen (executive orders), nimitysoikeuksien (esimerkiksi korkeimpiin virkoihin ja tuomioistuimiin) sekä armahdusoikeuden muodot. Monet liittovaltion virastot ja virkamiehet toteuttavat lakeja ja hallinnoivat julkisia palveluja.
Kongressi ja lainsäädäntövalta
Lainsäädäntövalta kuuluu kongressille, joka on kaksikamarinen: senaatti ja edustajainhuone. Senaatissa on 100 jäsentä (kaksi kustakin osavaltiosta) ja yleensä 6 vuoden kaudet, edustajainhuoneessa 435 jäsentä ja 2 vuoden kaudet. Kongressi säätää liittovaltion lait, määrää budjetin, valvoo toimeenpanoa ja käyttää tärkeitä valtuuksia kuten sodan julistaminen ja verotus. Lisäksi senaatti hyväksyy presidentin nimitykset korkeisiin virkoihin ja ratifioi ulkomaansopimukset.
Oikeuslaitos ja perustuslain tulkinta
Korkeimmasta oikeudesta ja alemmista liittovaltion tuomioistuimista koostuva oikeuslaitos keskittyy oikeusvaltaan (tai oikeuslaitokseen). Oikeuslaitoksen päätehtävänä on tulkita Yhdysvaltojen perustuslain ja liittovaltion lakien ja sääntöjen merkitystä sekä ratkaista erimielisyyksiä lain soveltamisesta. Korkein oikeus käyttää myös oikeuskäytännön kautta muodostuvaa tarkastusvaltaa (judicial review), jonka avulla se voi kumota perustuslain vastaiset lait. Liittotuomareilla on elinikäinen virka, ja heidät nimittää presidentti senaatin vahvistuksella.
Tarkastus- ja tasapainomekanismit
- Veto ja sen ylitys: presidentillä on oikeus vetää takaisin kongressin hyväksymä laki, mutta kongressi voi ylittää presidentin veton 2/3 enemmistöllä kummassakin kamarissa.
- Impeachment: edustajainhuone voi panna virkamiehiä, mukaan lukien presidentti, syytteeseen (impeachment); senaatti puolestaan toimii tuomioistuimena ja voi erottaa virkamiehen kahden kolmasosan enemmistöllä.
- Senatin neuvo ja suostumus: senaatti vahvistaa presidentin tekemät korkeiden nimitysten ja kansainvälisten sopimusten hyväksynnät.
- Oikeudellinen valvonta: tuomioistuimet voivat arvioida lain perustuslainmukaisuutta ja ratkaista valtaoikeuteen liittyviä kiistoja.
Liittovaltio ja osavaltiot
Yhdysvaltain järjestelmä perustuu liittovaltiomalliin, jossa liittovaltion ja osavaltioiden vallat on jaettu. 10. lisäys (10th Amendment) varaa osavaltioille ja kansalle kaikki ne valtuudet, joita perustuslaki ei nimenomaisesti anna liittovaltiolle. Samalla supremacy clause takaa, että liittovaltion lait ja perustuslaki ensisijaisesti ohjaavat, jos osavaltion lait ovat ristiriidassa niiden kanssa. Osavaltiot säätävät omia lakejaan, ylläpitävät koulujärjestelmiä ja hoitavat monia julkisia palveluja, ja niillä on omat perustuslait ja tuomioistuimet.
Hallintokoneisto ja politiikan käytännön toimeenpano
Presidentin alaiseen toimeenpanoon kuuluu laaja liittovaltion byrokratia: ministeriöt, virastot ja sääntelyelimet, jotka laativat määräyksiä, valvovat ja toteuttavat lakeja arjessa. Kongressi valvoo tätä toimintaa budjetin, kuulemisten ja lainvalmistelun kautta. Käytännössä liittovaltion ja osavaltioiden välille syntyy myös yhteistyötä rahoituksen, liikenneyhteyksien ja sosiaalipolitiikan kautta (ns. cooperative federalism).
Vaalijärjestelmä ja puolueet
Presidentin valinta tapahtuu epäsuorasti Electoral College -järjestelmän kautta: kansan äänet osavaltioissa ratkaisevat, ketkä valitsijamiehet sitoutuvat äänestämään presidentin valinnassa. Kongressin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Yhdysvalloille tyypillinen kaksipuoluejärjestelmä (demokraatit ja republikaanit) muokkaa lainsäädäntöä ja politiikkaa, ja puolueet toimivat keskeisinä organisaatioina ehdokasvalinnoissa, vaalikampanjoinnissa ja lainsäädännössä.
Yhteenvetona: Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä rakentuu perustuslailliselle vallanjaolle, vahvoille tarkastusmekanismeille ja liittovaltiomallille, jossa keskushallinto ja osavaltiot jakavat tehtäviä. Käytännössä järjestelmä on dynaaminen: lakien tulkinta, poliittinen kilpailu ja hallinnollinen yhteistyö muovaavat jatkuvasti valtatasapainoa.
Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä Yhdysvaltojen perustuslain mukaan.
Poliittiset puolueet
Kaksi poliittista puoluetta, demokraattinen puolue ja republikaaninen puolue, ovat olleet Yhdysvaltain politiikan tärkeimmät toimijat Yhdysvaltain sisällissodasta lähtien. On myös pienempiä puolueita, kuten Libertarian Party, Green Party ja Constitution Party. Whig-puolue, Federalistinen puolue ja Demokraattis-tasavaltalainen puolue olivat tärkeitä vuosia sitten.
Poliittiset erot
Yhdysvaltojen ja useimpien muiden kehittyneiden demokratioiden poliittisen järjestelmän välillä on suuria eroja. Näitä ovat muun muassa lainsäätäjän ylähuoneen suurempi valta, korkeimman oikeuden laajempi valta, lainsäätäjän ja toimeenpanovallan välinen vallanjako ja vain kahden pääpuolueen valta-asema. Kolmannilla puolueilla on Yhdysvalloissa vähemmän poliittista vaikutusvaltaa kuin muissa kehittyneissä demokratioissa.
Yhdysvaltain perustuslailla luotu liittovaltion kohde on Yhdysvaltain hallintojärjestelmän tärkein piirre. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin myös osavaltion hallituksen alaisia, ja kaikki ovat erilaisten paikallishallinnon yksiköiden alaisia. Viimeksi mainittuihin kuuluvat piirikunnat, kunnat ja erityisalueet.
Liittovaltion hallituksen perustivat osavaltiot, jotka siirtokuntina perustettiin erikseen ja jotka hallitsivat itseään muista riippumatta. Siirtokunnat perustivat paikallishallinnon yksiköitä suorittamaan valtion eri tehtäviä. Kun maa laajeni, se hyväksyi uusia osavaltioita olemassa olevien malliin.
Valtion johtajat
Yhdysvallat on viidenkymmenen osavaltion liittovaltio. Niillä on kuvernöörit ja lainsäätäjät, jotka hallitsevat ja säätävät lakejaan. Kullakin osavaltiolla on myös kaksi senaattoria, jotka edustavat osavaltiotaan Yhdysvaltain senaatissa. Lisäksi on edustajia, jotka edustavat omaa aluettaan Yhdysvaltain edustajainhuoneessa.
Yhdysvaltain presidentti
Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltojen valtionpäämies. Yhdysvaltain kansalaiset valitsevat hänet joka neljäs vuosi demokraattisissa vaaleissa. Hän myös nimittää ihmisiä, jotka työskentelevät eri osastoilla, jotka keskittyvät maan erityisaloihin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Minkälainen hallitus Yhdysvalloissa on?
V: Yhdysvallat on liittovaltiomainen perustuslaillinen tasavalta.
K: Kuka on valtionpäämies ja hallituksen päämies Yhdysvalloissa?
V: Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen päämies.
K: Mitkä ovat Yhdysvaltojen perustuslain kolme valtioalaa?
V: Yhdysvaltain perustuslain kolme hallinnonhaaraa ovat toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta ja oikeuslaitos.
K: Mihin toimeenpaneva elin keskittyy?
V: Toimeenpaneva elin keskittyy lähinnä presidenttiin, ja se on riippumaton lainsäätäjistä.
K: Ketkä muodostavat kongressin?
V: Kongressi koostuu kahdesta kamarista - senaatista ja edustajainhuoneesta.
K: Mihin oikeuslaitos keskittyy?
V: Oikeuslaitoksen päätehtävänä on tulkita Yhdysvaltain perustuslain ja liittovaltion lakien ja sääntöjen merkitystä sekä ratkaista toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan välisiä ongelmia.
K: Kuinka monta alempaa tuomioistuinta on korkeimman oikeuden alaisuudessa?
V: Korkeimman oikeuden alaisuudessa on alempia liittovaltion tuomioistuimia.
Etsiä