Polymyalgia rheumatica (PMR): oireet, syyt, diagnoosi ja hoito

Polymyalgia rheumatica ("PMR", joskus vain polymyalgia) on yleisluontoinen tulehduksellinen oireyhtymä, joka aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä pääasiassa ylävartalon alueen nivelissä ja lihaksissa. Oireet ovat tyypillisesti voimakkaimmat aamuisin ja liikkeelle lähtiessä, mutta joillakin potilailla kipu ja jäykkyys voivat olla pahimmillaan iltapäivällä tai illalla. Noin 10–20 %:lla PMR:ää sairastavista esiintyy samanaikaisesti ohimoarteriittia (giant cell arteritis), joka voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita kuten näköhäiriöitä ja vaatii nopeaa hoitoa.

Oireet

Voimakas jäykkyys ja kipu hartioiden, kaulan, hartioiden seudun ja reiden yläosan lihaksissa, erityisesti aamuisin tai pitkään paikallaan istumisen jälkeen.
Liikerajoitus ja vaikeus pukeutua tai nousta ylös ilman kipua.
Yleistila: väsymys, lievä kuume, ruokahaluttomuus ja laihtuminen voivat liittyä tulehdukseen.
Jos ilmenee päänsärkyä, ohimoalueen kipua, nielemisvaikeutta, yläkasvojen herkkyyttä tai näköhäiriöitä, kyseessä voi olla ohimoarteriitti (arteritis temporalis), joka vaatii kiireellistä arviointia.

Syyt ja riskitekijät

PMR:n tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen katsotaan olevan immuunivälitteinen tulehdustila, jossa ympäristö- ja perinnölliset tekijät voivat vaikuttaa. Riskitekijöitä ovat:

Ikä: sairaus esiintyy pääosin yli 50-vuotiailla ja yleisimmin 70–80-vuotiailla.
Sukupuoli: PMR on yleisempää naisilla kuin miehillä.
Joissakin tutkimuksissa on ehdotettu infektioiden tai tiettyjen geenivarianttien yhteyttä, mutta todennäköinen syy on monitekijäinen.

Diagnoosi ja tutkimukset

Diagnoosi perustuu yleensä potilaan kertomiin tyypillisiin oireisiin ja tulehdusarvojen nousuun, mutta erityistä testiä ei ole. Tyypillisiä tutkimuksia ovat:

Verikokeet: erityisesti erytrosyyttien laskeutumisnopeus (ESR) ja C‑reaktiivinen proteiini (CRP) ovat usein selvästi koholla. ESR-mittauksesta mainitaan, että mitä nopeammin verisolut laskeutuvat, sitä korkeampi ESR-arvo on, mikä viittaa tulehdukseen.
Muut verikokeet: täysi verenkuva ja maksa‑ ja munuaistutkimukset, jotta suljetaan pois toiset syyt ja arvioidaan lääkityksen turvallisuutta.
Kuvantaminen: ultraäänitutkimus (esim. nivelten ja olkapään ympäristö) voi osoittaa tulehduksen merkkejä. Joissain tapauksissa käytetään magneettikuvausta tai PET‑CT:tä epäselvissä tilanteissa.
Biopsia: Ohimoarteriitin epäilyssä voidaan tarvita ohimoarterian biopsia tai muut tutkimukset.

Diagnoosi on kliininen, ja lääkkeen aloittaminen voi joskus olla myös diagnostinen: jos prednisoni (glukokortikoidi) lievittää oireita nopeasti, se tukee PMR-diagnoosia. Jos potilaan tila ei parane dramaattisesti kolmen päivän kuluttua 10–20 mg:n päivittäisestä suun kautta otetusta prednisonihoidosta, diagnoosia on harkittava uudelleen. Joillakin oireet voivat lievittyä jo muutamassa tunnissa.

Hoito

Ensisijainen hoito on glukokortikoidit, yleensä prednisoni. Tyypillinen aloitusannos PMR:ssä on 10–20 mg päivässä, mutta annos säädetään yksilöllisesti oireiden ja tulehdusarvojen perusteella. Jos ohimoarteriitti epäillään, aloitetaan yleensä huomattavasti korkeammat annokset (usein 40–60 mg/vrk) ja kiireellinen lisäselvittely, jotta komplikaatioista kuten näköhäviöstä voidaan välttyä.

Prednisonin käyttö kestää usein yli vuoden; hoidon lopullinen pituus vaihtelee (yleensä 12–24 kuukautta tai pidempään, jos relapsit ilmenevät).
Hälytysmerkit hoidon aikana: oireiden uusiutuminen tai kohonneet ESR/CRP-arvot voivat merkitä relapsia ja vaativat hoidon uudelleenarviointia.
Steroidien haittojen ehkäisy: pitkäaikaiskäytön vuoksi arvioidaan luuntiheys ja tarvittaessa aloitetaan kalsium‑ ja D‑vitamiinilisä sekä luuntiheyttä suojaava hoito (bisfosfonaatit) riskin mukaan.
Steroidin säästötavoitteet: vaikeissa tai usein uusiutuvissa tapauksissa voidaan harkita steroidia säästäviä lääkkeitä, kuten metotreksaattia. Joissakin tilanteissa IL‑6‑estäjiä (esim. tosilitsumabi) on tutkittu ja käytetty hoidossa, mutta niiden käyttö tulee suunnitella reumatologin kanssa.
Kipua ja toimintakyvyn tukeminen: matala‑asteiset kipulääkkeet ja fysioterapia tai ohjattu liikunta auttavat ylläpitämään lihasvoimaa ja toimintakykyä. Tulehduskipulääkkeet (NSAID) yleensä tehoavat vähän PMR:n perusoireisiin.

Seuranta ja ennuste

Seurannassa arvioidaan oireita ja tulehdusarvoja säännöllisesti. Useimmat potilaat reagoivat hyvin hoitoon mutta voivat tarvita annoksen hitaampaa asteittaista laskua uusien relapsien välttämiseksi. Osa potilaista toipuu täysin muutamassa vuodessa, mutta joillakin oireet voivat jatkua pidempään tai uusiutua.

Milloin hakeutua hoitoon kiireellisesti

Jos ilmenee äkillisesti paheneva päänsärky, ohimoalueen kipu, suun tai nielemisen alueen kipu, kasvohermo‑oireet tai näköhäiriöt — nämä voivat olla merkki ohimoarteriitista, joka voi johtaa pysyvään näkövammaan ja vaatii välitöntä hoitoa.
Jos yleisvointi heikkenee nopeasti tai steroidien haittavaikutukset huolestuttavat, ota yhteys hoitavaan lääkäriin.

Jos epäilet PMR:ää tai oireesi vastaavat kuvattuja, sovi lääkäriaika‑arvioon. Reumatologi tai yleislääkäri voi ohjata oikeisiin tutkimuksiin ja hoitoon.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on polymyalgia reumatica?

V: Polymyalgia rheumatica on oireyhtymä tai tila, joka aiheuttaa kipua ylävartalon nivelissä ja lihaksissa ja voi vaikuttaa käsien ja jalkojen normaaleihin liikkeisiin.

K: Milloin useimmat PMR:ää sairastavat kokevat kipua?

V: Useimmilla PMR:ää sairastavilla kipu on aamupäivällä, vaikka joskus sitä voi esiintyä myöhään iltapäivällä tai illalla.

K: Mikä on ohimovaltimotulehdus?

V: Ohimovaltimotulehdus on sairaus, jota voi esiintyä noin 15 prosentilla PMR-tautia sairastavista, ja siihen liittyy pään ja kaulan verisuonten tulehdus.

K: Keitä PMR koskee eniten?

V: PMR vaikuttaa useammin naisiin kuin miehiin, ja sitä esiintyy yleensä vähintään viisikymppisillä. Se voi vaikuttaa myös alle 50-vuotiaisiin, mutta se on harvinaista.

K: Mikä on erytrosyyttien laskeutumisnopeuden (ESR) verikoe?

V: Erytrosyyttien laskeutumisnopeus (ESR) on verikoe, joka mittaa, kuinka nopeasti punasolut laskeutuvat koeputkeen, ja sitä käytetään osoittamaan tulehduksen esiintymistä.

K: Mikä on paras lääke PMR:n hoitoon?

V: PMR:n hoitoon käytettävä lääke on prednisoni.

K: Kuinka kauan potilaiden on yleensä otettava prednisonia PMR:n hoitoon?

V: PMR:n hoidon kesto on usein yli vuosi, ja potilaiden on tyypillisesti käytettävä prednisonia pitkään. Jos kolmen päivän prednisonin käytön jälkeen ei tapahdu dramaattista paranemista, diagnoosia on harkittava uudelleen. Joskus oireet lievittyvät jo muutamassa tunnissa.