Ammus – määritelmä, historia ja nykyaikaiset projektiiliaseet

Ammus on jokin, joka lähetetään lentämään ilmassa, yleensä aseena. Mikä tahansa kiinteä esine, joka heitetään tai ammutaan jostain, on ammus. Esimerkiksi jousesta ammuttu nuoli, luoti tai jopa kivi ritsasta ovat kaikki ammuksia. Termillä voidaan viitata sekä irtonaisiin projekteihin (esim. luoti, nuoli, kivi) että kokonaisiin patruunoihin ja tankeille varustettuihin ammuksiin, joissa on oma työntövoima tai kotelo.

Mikä on ammus ja mihin sitä käytetään

Ammus on suunniteltu kuljettamaan energiaa kohteeseen. Käyttötarkoituksia ovat muun muassa:

• sotilaallinen taistelu (tappo- tai tuhoamistarkoitus),
• metsästys ja eläinten pyynti,
• urheiluammunta ja kilpailut,
• työkalumaiset sovellukset (esim. rakennusten purku, kallioperän irrotus),
• järjestyksenvalvonta ja ei-tappavat operaatiot (esim. kumiluodit, kyynelkaasusäiliöt).

Lyhyt historia

Ammuksia on käytetty jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäiset tunnetut ampumismuodot olivat heittoaseet, ritsat ja jouset, joilla lähetettiin esimerkiksi kiviä ja nuolia. Ruudin keksimisen jälkeen syntyivät varhaiset tykit ja käsin kannettavat tuliaseet, jotka johtivat patruunoiden ja luotien kehitykseen. Teollistumisen ja metallurgian kehittymisen myötä ammukset monipuolistuivat: syntyivät raskaat tykit, kranaatit, raketit ja ohjukset. Nykymaailmassa käytössä on sekä perinteisiä keskiaikaisia ampumahistoriallisia muotoja että erittäin kehittyneitä ohjattuja ja itsekäynnistyviä ammuksia.

Ammusten tyypit (esimerkkejä)

• Luodit ja patruunat: pienaseiden ja kiväärien ammustyypit, joissa on luoti, hylsy, ruuti ja perkussoiva sytytin.
• Suljetut ammukset (tykkiammukset): panssarintorjunta-, sirpale- ja räjähdeydinpatruunat.
• Raketit ja ohjukset: omaa työntövoimaa käyttävät ammukset, osaohjattuja tai täysin ohjattuja.
• Käsikranaatit ja RPG-tyyppiset singot: lähitaisteluun ja rakenteiden tuhoamiseen suunnatut ammukset.
• Ei-tappavat ammukset: kumiluodit, väripatruunat, liikettä estävät sirpalepatruunat ja kyynelkaasupakkaukset.
• Urheilu- ja harrastusammukset: ilmakivääriluodit, paintball- ja airsoft-kuulat.

Ammuksen osat ja toiminta

Erilaisilla ammuksilla on eri rakenne, mutta perusosia ovat:

• Projektori (esim. luoti, nuoli, kranaatti): itse osumaosa.
• Propulsio (ruuti, kiinteä rakettimoottori): voima, joka antaa vauhdin.
• Kotelo tai hylsy: patruunassa pitää sisällään ruudin ja sytyttimen; tykkiammuksissa kotelo suojaa ja helpottaa käsittelyä.
• Sytytin/perkutio: aiheuttaa polttoaineen syttymisen (kivääri- ja pistoolipatruunat).
• Ohjausjärjestelmä (jos sovellettavissa): ohjattuihin ohjuksiin asennettu sensori/gps/autopilot.

Ballistiikka — miten ammus käyttäytyy

Ballistiikka jakautuu yleensä kolmeen vaiheeseen:

• Sisäballistiikka: tapahtumat piipussa tai laukaisuputkessa (paineet, sytytys, luodin lähtönopeus).
• Ulko- eli ulkoilma-ballistiikka: lentorata vaikutuksesta kuten ilmanvastus, painovoima ja tuuli.
• Terminaaliballistiikka: miten ammus käyttäytyy osuessaan kohteeseen (läpäisy, sirpaloituminen, energianvapautus).

Tärkeitä termejä ovat lähtönopeus (muzzle velocity), kineettinen energia, lentorata ja osumatarkkuus.

Nykyaikaiset projektiiliaseet ja niiden ammukset

Nykyaikaisilla projektiiliaseilla voidaan ampua pitkältä etäisyydeltä ja ne on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin. Esimerkkejä:

• Tykeillä ja tykistöaseilla ammutaan raskaita ammuksia maa- ja merivoimissa.
• Raketinheittimillä voidaan raketin avulla iskeä laajalle alueelle tai tuoda satelliitinohjattuja iskuja.
• Pienaseet ja kiväärit käyttävät pieniä patruunoita, joita on saatavilla eri kaliibreissa ja tarkoituksiin sovitettuna.
• Ohjukset ja ohjatut ammukset tarjoavat korkean tarkkuuden ja suuremman tunkeutumistehon verrattuna perinteisiin, ohjaamattomiin ammuksiin.

Turvallisuus, sääntely ja ympäristö

Ammuksiin liittyy merkittäviä turvallisuus- ja oikeudellisia näkökohtia. Monet maat säätelevät ampumatarvikkeiden valmistusta, myyntiä, omistusta ja kuljetusta. Turvallisuuskäytännöt sisältävät:

• sääntöjen noudattamisen ja luvanvaraisuuden tarkistamisen,
• oikean varastoinnin (lämpötilan ja kosteuden hallinta, lasten ja luvattomien henkilöiden estäminen),

Ympäristövaikutuksina esimerkiksi lyijyammukset voivat saastuttaa maaperää ja vesistöjä, minkä vuoksi monet käyttökohteet suosivat lyijytöntä ammusta tai kierrätystä.

Yhteenveto

Ammus on laaja käsite, joka kattaa kaiken nuolista ja kivistä aina monimutkaisiin ohjuksiin asti. Historian aikana ammusten teknologia on kehittynyt huomattavasti: yksinkertaisista heitoista on tultu kohti ohjattuja ja erittäin tehokkaita järjestelmiä. Samalla ammusten käyttöön liittyvät turvallisuus-, laillisuus- ja ympäristökysymykset ovat korostuneet, mikä vaikuttaa sekä siviili- että sotilaskäyttöön.

Hae kirjaimella