Punch and Judy – perinteinen brittiläinen nukketeatteri ja hahmot

Tutustu Punch and Judyyn — perinteiseen brittiläiseen nukketeatteriin: käsinuket, hauskat ja karikatyyriset hahmot, rantakopit ja ikiaikainen viihde koko perheelle.

Punch and Judy on hyvin suosittu nukketeatteri, jota brittiläiset lapset katsovat mielellään. Sitä esitetään perinteisesti merenrannalla pienessä, helposti kuljetettavassa kopissa; kaikki hahmot ovat käsinukkeja ja esityksen hoitaa yksi mies — niin kutsuttu ”professori”. Hän pysyy yleisöltä piilossa kopin takana, mutta pitää nukkeja kädessään kuin hanskoja ja saa ne liikkumaan ja puhumaan eri äänillä.

Historia ja tausta

Punch and Judy -traditio juontaa juurensa 1500–1600-luvun Eurooppaan ja erityisesti italialaiseen commedia dell’arten hahmoon Pulcinella, josta Mr Punch eli Punchinello kehittyi. Esitykset saapuivat Englantiin 1600-luvulla, ja ensimmäiset kirjaukset Punchin kaltaisista nukkesaduista löytyvät mm. 1600-luvun päiväkirjoista. Perinteinen esitysmuoto vakiintui 1800-luvulla brittiläisiksi rannikkonäytöksiksi, markkinoille ja huvipuistoihin.

Keskeiset hahmot

• Mr Punch (tai vain Punch) — satiirinen, itsepäinen ja usein ilkikurinen päähenkilö, jolla on koukkunokkainen nenä ja erikoinen ääni. Hän on usein tarinan aloittaja ja ratkaisee ongelmat väkivaltaisin mutta koomisin keinoin.
• Judy — Punchin vaimo; esityksissä hänen suhteensa Punchiin voi olla hyvinkin myrskyisä ja humoristinen.
• Baby — usein mukana olevalla kohtauksella on koominen sävy, jossa Punchin ja vauvan välinen kohtaus voi olla väkivaltainen perinteessä, mutta nykyesityksissä se on usein lievennetty.
• Poliisi — yrittää pidättää Punchin, mutta epäonnistuu koomisesti.
• Krokotiili, Piru ja muut sivuhahmot — tuovat vaihtelua ja omat vitsinsä juoneen.

Esitystapa ja tekniikka

Esitys tapahtuu pienessä nukketeatterikopissa; professori vetää kaikki äänet ja ääniefektit itse. Yksi tunnetuimmista rekvisiitoista on slapstick — puiset lautaset tai laput, joiden yhdistäminen saa aikaan kovan räminän. Tästä syntyi englanninkielinen termi "slapstick comedy" kuvaamaan fyysistä, räikeää huumoria.

Usein yleisö kutsutaan mukaan, ja esitykset sisältävät helposti ymmärrettäviä toistoja ja fraaseja, jotka lapset oppivat nopeasti ja toistavat. Perinteinen huudahdus esityksen lopussa on esimerkiksi "That's the way to do it!" tai paikallisia variaatioita sen merkityksestä.

Kiistat ja nykyaika

Punch and Judy on säilyttänyt suosiotaan, mutta perinteinen väkivalta — erityisesti kohtaukset, joissa Punch lyö Judyä tai vauvaa — on herättänyt kritiikkiä. Nykyajan esiintyjät ja yhdistykset ovat reagoineet monin tavoin: osa säilyttää perinteisen juonen, osa muokkaa kohtauksia vähemmän väkivaltaisiksi tai korvaa ne lapsiystävällisemmillä vitseillä. On myös runsaasti harrastajaryhmiä ja perinnettä vaalivia yhdistyksiä, jotka kouluttavat uusia esiintyjiä ja dokumentoivat esitysten historiaa.

Mihin esityksiä näkee nyt?

Punch and Judy -esityksiä löytyy yhä erityisesti brittirannoilta, markkinoilta, perhetapahtumista, katujuhlista ja lastenkulttuuritapahtumista. Ne ovat osa brittiläistä kansanperinnettä: perinteestä nauttivat sekä lapset että aikuiset, ja esityksiä on tarjolla niin täysin perinteisinä kuin nykyaikaisina tulkintoina.

Punch and Judy -esitys on esimerkki elävästä kansanperinteestä, joka on sopeutunut ajan vaatimuksiin säilyttäen samalla omaleimaisen huumorinsa ja nukketeatteritekniikkansa.

Historia

Nyrkkeilyesitys on peräisin 1500-luvun italialaisesta commedia dell'artesta. Tämänkaltaisessa komediassa tarinoissa esiintyivät aina samat henkilöt ("vakiohahmot"). Punchin hahmo on peräisin Pulcinellan Stock-hahmosta, jota kutsutaan englanniksi Punchinelloksi. Kasperin vaimo oli alun perin "Joan".

Professorit pitävät 9. toukokuuta 1662 Punchin syntymäpäivänä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sillä se oli ensimmäinen tunnettu päivä, jolloin hahmo, josta myöhemmin tuli herra Punch, nähtiin Britanniassa. Päiväkirjailija Samuel Pepys näki nukketeatteriesityksen, jossa käytettiin varhaisversiota Punch-hahmosta, lähellä St Paul's Churchia Lontoon Covent Gardenissa.

Brittiläisestä esityksestä kehittyi "Punch and Judy". Muissa maissa tarinat kehittyivät eri tavalla. Saksassa Kasperin nimi on "Kasper" ja Judyn "Grete". Saksankielisissä maissa hahmot ovat peräisin 1700-luvulta. Alankomaissa Kasperin nimi on Jan Klaassen ja Judyn Katrijn, Tanskassa Mester Jackel, Italiassa Pulcinella (jossa Teresina on naispuolinen osa), Venäjällä Petruschka, Romaniassa Vasilache ja Ranskassa Polichinelle.

Vuonna 1827 julkaistiin ensimmäisen kerran The Tragical Comedy or Comical Tragedy of Punch and Judy, joka oli ensimmäinen julkaistu Kasperin ja Judyn käsikirjoitus. Vuonna 2006 Ison-Britannian hallituksen kulttuuri-, media- ja urheiluministeriö nimesi Kasperin ja Judyn show'n yhdeksi 12:sta englantilaisuuden symbolista.

 
Thomas Rowlandsonin akvarelli  

Hae kirjaimella