Bab
Siyyid `Alí Muḥammad (20. lokakuuta 1819 - 9. heinäkuuta 1850) oli Iranin Shírázista kotoisin oleva kauppias, joka perusti bábismiksi kutsutun shiialaisen islamin version. Aloitettuaan uskonnon hän muutti nimensä Bábiksi. Bábiin uskovia kutsutaan bábilaisiksi, ja he uskovat, että Báb oli profeetta. Bábit uskovat myös, että Báb on Qá'im, jonka shiiat uskovat tulevan tulevaisuudessa.
Báb kirjoitti satoja kirjeitä ja kirjoja, joissa hän opetti, kuka hän oli ja mitkä olivat hänen uskontonsa säännöt. Bábin uudet säännöt korvasivat hänen seuraajiensa "sharia-lain" eli muslimien säännöt. Bábismista tuli hyvin laaja; yli kymmenen tuhatta ihmistä uskoi Bábiin. Shiiapapisto eli Iranin islamin johtajat vihasivat Bábia ja yrittivät vahingoittaa ihmisiä, jotka seurasivat hänen uskontoaan. Vuonna 1850 teloitusryhmä ampui Bábin Tabrízissa Iranissa.
Bábilla oli muitakin nimiä, esimerkiksi "alkupiste" ja "Bayánin piste".
Báb kertoi kaikille, että toinen profeetta, joka oli vahvempi ja vielä voimakkaampi, oli tulossa pian. Bahá'í-uskontoa noudattavat ihmiset uskovat, että Báb puhui Bahá'u'lláhista, joka aloitti Bahá'í-uskonnon.
Bábin pyhäkkö Haifassa, Israelissa.
Life
Varhainen elämä
Báb syntyi 20. lokakuuta 1819 Shirazissa Iranissa. Hänen isänsä oli kauppias, ja monet ihmiset kaupungissa tunsivat hänet. Hyvin pian Bábin syntymän jälkeen hänen isänsä kuoli. Bábin setä Ḥájí Mírzá Siyyid `Alí oli myös kauppias, ja hän kasvatti Bábin.
Kun Bábista tuli aikuinen, hän alkoi työskennellä kauppiaana setänsä kanssa. Vuonna 1842 hän meni naimisiin Khadíjih-Bagum-nimisen naisen kanssa. He saivat yhdessä yhden pojan, jonka he nimesivät Aḥmadiksi. Aḥmad oli hyvin sairas ja kuoli vauvana. Joku, joka eli samaan aikaan Bábin kanssa, sanoi, että hän oli hyvin rauhallinen ja hiljainen; he sanoivat, että Báb puhui vain sen, mitä hänellä oli myös, eikä edes vastannut kysymyksiin. Báb ajatteli ja rukoili aina. Ihmiset sanoivat, että hän oli komea ja että hänellä oli ohut parta. Hän pukeutui aina puhtaisiin vaatteisiin ja piti päässään vihreää huivia ja mustaa turbaania eli kangaskääröä.
Shaykhit
Shaykh Ahmad-i-Ahsa'i perusti shiialaisen islamin uskonnollisen ryhmän Persiassa 1790-luvulla. Ryhmän jäsenet, joita kutsuttiin shaikheiksi, uskoivat, että jumala lähetti hyvin pian uuden lähettilään maan päälle. He kutsuivat uutta lähettilästä Qá'imiksi eli Mahdiksi. Kun Shaykh Ahmad kuoli, Shaykhien uudeksi johtajaksi tuli Siyyid Kázim, joka oli kotoisin Rashtista Iranista. Shaykh Ahmad syntyi vuonna 1753 ja kuoli vuonna 1862. Siyyid Kázim syntyi vuonna 1793 ja kuoli vuonna 1843.
Kun Báb lähti pyhiinvaellusmatkalle Karbalaan ja sen lähistöllä sijaitseviin paikkoihin, hän saattoi kuunnella Siyyid Kázimin opetusta. Kukaan ei tiedä varmasti, opettiko hän vai ei, koska tuolta ajalta on vain hyvin vähän asiakirjoja tai tallenteita.
Kun Siyyid Kázim oli kuolemaisillaan joulukuussa, hän käski kaikkia seuraajiaan - ihmisiä, jotka uskovat siihen, mitä hän opetti - että heidän pitäisi matkustaa ja yrittää löytää uusi profeetta Jumalalta. Hän kutsui tuota profeettaa "aikakauden herraksi" ja kertoi heille, että hänet löydettäisiin hyvin pian. Yksi Siyyid Kázimiin uskovista ihmisistä rukoili ja paastosi eli lakkasi syömästä aamusta iltaan neljänkymmenen päivän ajan - hänen nimensä oli Mullá Ḥusayn. Sen jälkeen hän matkusti Shiraziin ja tapasi Bábin.
Ilmoitus Mullá Ḥusaynille
Mullá Ḥusayn saapui Shiraziin 23. toukokuuta 1844. Vihreään turbaaniin pukeutunut nuori mies tervehti häntä, kun hän ei ollut ollut ollut Shirazissa kovin kauan. Tuohon aikaan Iranissa vain profeetta Muḥammadin sukulaiset käyttivät vihreää turbaania. Miehiä, jotka olivat sukua profeetta Muḥammadille, kutsuttiin siyyideiksi. Nuori mies oli Báb, ja hän kutsui Mullá Ḥusaynin kotiinsa.
Báb kysyi Mullá Ḥusaynilta, miksi hän oli Shirazissa, ja Mullá Ḥusayn kertoi etsivänsä uutta profeettaa eli Luvattua. Báb kysyi Mullá Ḥusaynilta, mistä hän tietäisi, kuka on profeetta. Mullá Ḥusayn kertoi hänelle, että profeetta tulisi kuuluisasta ja hyvästä perheestä ja tietäisi monia asioita ilman, että hänen tarvitsisi opetella niitä, ja että hänellä ei myöskään olisi ongelmia ruumiinsa kanssa. Silloin Báb sanoi, että kaikki nämä asiat olivat totta hänestä itsestään. "Katso, kaikki nämä merkit ilmenevät minussa." Báb sanoi, että hän oli uusi profeetta, jota Mullá Ḥusayn oli etsinyt. Tämä järkytti tai hätkähdytti Mullá Ḥusaynia.
Mullá Ḥusaynilla oli vielä yksi keino tietää, kuka uusi profeetta oli, eikä hän ollut kertonut siitä Bábille. Siyyid Káẓim oli kertonut Mullá Ḥusaynille, että uusi profeetta kirjoittaisi kirjan, jossa selitettäisiin Joosefin Surih. Siyyid Káẓim oli myös sanonut, että uusi profeetta tekisi tämän pyytämättä sitä keneltäkään. Kun Báb oli kertonut Mullá Ḥusaynille, että hän oli uusi profeetta, hän kirjoitti kirjan Joosefin Surihista. Báb kutsui tätä kirjaa nimellä Qayyúmu'l-Asmá'.
Vietettyään yön keskusteltuaan Bábin kanssa Mullá Husayn sanoi näin. (Alla olevia sanoja voi olla vaikea lukea.)
| " | Tämä ilmestys, joka niin yhtäkkiä ja kiihkeästi työntyi päälleni, tuli kuin salama... Tieto Hänen ilmestyksestään oli galvanisoinut olemukseni. Tunsin olevani niin rohkea ja voimakas, että jos maailma, kaikki sen kansat ja vallankäyttäjät nousisivat minua vastaan, minä yksin ja lannistumatta kestäisin heidän hyökkäyksensä. Maailmankaikkeus näytti vain kouralliselta pölyä minun käsissäni. Näytin olevan Gabrielin ääni, joka kutsui koko ihmiskuntaa: "Herätkää, sillä katso, aamun valo on koittanut. Nouskaa, sillä Hänen asiansa on tullut julki. Hänen armonsa portti on avoinna laajalle; astukaa sisään, oi maailman kansat! Sillä Hän, joka on teille luvattu, on tullut! | " |
Elävien kirjeet
Mullá Ḥusayn oli Bábin ensimmäinen oppilas. Uskonnollisen johtajan oppilasta kutsutaan oppilaaksi. Alle viidessä kuukaudessa seitsemästätoista muustakin Siyyid Káẓimin oppilaasta tuli Bábin opetuslapsia. Kaikki uudet oppilaat alkoivat uskoa, että Báb oli uusi ilmentymä eli jumalan profeetta ilman kenenkään muun apua. Yksi näistä uusista opetuslapsista oli nainen. Hänen nimensä oli Zarrín Táj Baragháni, ja hän oli runoilija. Myöhemmin hänelle annettiin uusi nimi, Ṭáhirih (puhdas). Myöhemmin ihmiset alkoivat kutsua kahdeksaatoista ensimmäistä opetuslasta ja Bábia Elävien kirjoiksi. Báb sanoi Elävien kirjeille, että heidän tehtävänään oli kertoa ihmisille, että hän oli uusi profeetta.
Báb sanoi, että Elävien kirjeet olivat erityisiä. Shiia-islamissa on neljätoista erityistä henkilöä, joita kutsutaan erehtymättömiksi. Shiiat uskovat, että erehtymättömät ovat aina oikeassa. Muhammad, kaksitoista imaamia ja Fatimah ovat shiia-islamissa erehtymättömiä. Aivan kuten "erehtymättömät", yksi Elävien kirjaimista oli nainen, ja yksi oli profeetta. Yhdeksäntoista oli erityinen luku bábismissa. Elävien Kirjeet muistuttivat hyvin paljon Kristuksen kahtatoista apostolia.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Siyyid `Alí Muḥammad?
V: Siyyid `Alí Muḥammad oli Iranin Shírázista kotoisin oleva kauppias, joka perusti bábismiksi kutsutun shiiamuslimin version.
Kysymys: Millä nimellä Siyyid `Alí Muḥammad muutti nimensä aloitettuaan bábismin?
V: Siyyid `Alí Muḥammad muutti nimensä bábiksi.
K: Mitä bábismiin uskovat ihmiset uskovat Bábista?
V: Bábismiin uskovat ihmiset uskovat, että Báb oli profeetta.
K: Mihin Qá'imiin shiialaiset uskovat?
V: Qá'im on hahmo, jonka shiialaiset uskovat tulevan tulevaisuudessa.
K: Mistä Báb kirjoitti kirjeissään ja kirjoissaan?
V: Báb kirjoitti satoja kirjeitä ja kirjoja, joissa hän opetti, kuka hän oli ja mitkä olivat hänen uskontonsa säännöt.
K: Miksi shiiapapisto vihasi Bábia ja hänen seuraajiaan?
V: Shiiapapisto vihasi Bábia ja hänen seuraajiaan, koska bábismi korvasi "sharia-lain" eli muslimien säännöt hänen seuraajilleen.
K: Miten Báb kuoli ja mitä hän ennusti?
V: Báb ammuttiin teloitusryhmän toimesta Tabrízissa Iranissa vuonna 1850. Hän ennusti, että pian oli tulossa toinen profeetta, joka oli vahvempi ja mahtavampi, ja bahá'í-uskontoa noudattavat uskovat, että hän oli Bahá'u'lláh, bahá'í-uskonnon perustaja.
