Bahá'í-uskonto on abrahamilainen uskonto, jonka aloitti 1800-luvulla Iranin Teheranissa syntynyt iranilainen Bahá'u'lláh. Tämän uskonnon kannattajat kutsuvat itseään bahá'iksi. Nimi Bahá'u'lláh tarkoittaa arabiaksi "Jumalan kunniaa". "Glory" on sana, joka tarkoittaa "merkitystä", "voimaa" ja "kauneutta". Bahá'ílaiset uskovat, että Bahá'u'lláh edustaa Jumalaa tai puhuu Jumalan puolesta, ja hän osoittaa ihmisille Jumalan tärkeyden, kauneuden ja kirkkauden.

Bahá'í-uskonnolliset ovat monoteisteja, mikä tarkoittaa, että he uskovat yhteen Jumalaan. He uskovat, että Bahá'u'lláh välitti viestin Jumalalta. Bahá'u'lláh sanoi, että hän ei ollut ainoa henkilö, joka vei viestin Jumalalta, eikä hän ollut viimeinen, joka vei viestin Jumalalta. Hän opetti, että myös muiden suurten uskontojen alullepanijat edustivat ja kuljettivat viestejä Jumalalta, kuten Jeesus, Mooses, Aabraham, Muhammed, Buddha ja muut. Hän kutsui näitä ihmisiä "Jumalan ilmentymiksi". He uskovat, että Jumalan ilmentymien viestejä on yhä vaikeampi ymmärtää. He sanovat, että aiemmin tulleilla oli yksinkertaisempi viesti kuin myöhemmin tulleilla. Koska Jumala on koko maailmankaikkeutta suurempi, Bahá'u'lláh sanoi, että ihminen ei voi täysin tuntea Jumalaa. Hän sanoi, että Jumala haluaa ihmisten tietävän hänestä niin paljon kuin mahdollista. Bahá'u'lláh kirjoitti, että Jumala lähettää erityisiä ihmisiä ilmentämään (näyttämään) itsensä tavallisille ihmisille. Ilman Jumalan ilmentymiä emme voisi tuntea Jumalaa. Bahá'ín uskovat, että Jumala, jota he rukoilevat, on sama Jumala, jonka kanssa Aabraham puhui, josta Jeesus puhui ja josta Krishna sanoi Gitassa. Koska Bahá'u'lláh syntyi muslimiperheeseen, bahá'ílaisia luullaan joskus erehdyksessä muslimeiksi. Bahá'u'lláhia pidetään tämän päivän profeettana/ilmestyksenä. Bahá'ín mukaan hän ei ole Jumalan viimeinen profeetta/ilmestys. Heidän mielestään Baha'u'llahin kuoleman jälkeen ei tule toista profeettaa tuhanteen vuoteen.

Historia lyhyesti

Bahá'í-uskonnon synty liittyy 1800-luvun Persiaa koetelleisiin uskonnollisiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Liikkeen varhaisvaiheen keskeinen hahmo oli Báb, joka vuonna 1844 julisti uuden ajan alkaneen ja valmisteli tietä myöhemmälle ilmentymälle. Bahá'u'lláh (Mirzá Ḥusayn-ʻAlí, syntynyt 1817 Teheranissa) julkisti oman tehtävänsä 1863 ja kirjoitti laajasti uskonnollisista, eettisistä ja yhteiskunnallisista aiheista. Hänen opetuksensa levisivät sekä Lähi-idässä että muualla maailmassa ja bahá'íyhteisöt perustettiin moniin maihin. Bahá'u'lláh kuoli vuonna 1892. Myöhemmin hänen poikansa ʻAbdu'l-Bahá (1844–1921) ja seuraavat laitokset, kuten Kansainvälinen Bahá'í-toimisto ja Universal House of Justice, auttoivat järjestämään yhteisön toimintaa ja levittämään oppia maailmanlaajuisesti.

Keskeiset uskomukset ja opit

Bahá'í-opetukset korostavat useita periaatteita, jotka muodostavat järjestelmän ytimessä:

  • Yhden Jumalan usko: Bahá'ít ovat monoteisteja; he pitävät kaikkien suurten uskontojen Jumalaa saman perimmäisen todellisuuden ilmentymänä.
  • Uskontojen yhtenäisyys: Kaikkien aikaisempien uskonnollisten perustajien nähdään Jumalan ilmentyminä, joiden viestit ovat sopeutuneet aikakauteen ja ihmiskunnan kehitykseen.
  • Inhimillisen yhtenäisyyden tavoite: Ihmiskunnan yhtenäisyys ja sovinnon edistäminen ovat keskeisiä päämääriä.
  • Tasa-arvo: Sukupuolten tasa-arvo, rodullinen yhtenäisyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuuluvat oppeihin.
  • Tieteiden ja uskonnon harmonia: Bahá'í-opetuksen mukaan todellinen uskonto ja todellinen tiede eivät ole ristiriidassa.
  • Itsenäinen totuuden etsintä: Jokaisen tulee tutkiskella uskonnollisia totuuksia itse ilman sokeaa seuraamista.
  • Opetuksen käytännön tavoitteet: Maailmanrauhan saavuttaminen, globaalin hallinnon kehittäminen ja köyhyyden vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita.

Pyhät kirjoitukset ja kirjallisuus

Bahá'íjen pyhät kirjoitukset koostuvat pääasiassa Bahá'u'lláhin, Báb:in ja ʻAbdu'l-Bahán teoksista sekä muiden varhaisten kirjoittajien kirjoituksista. Tärkeitä teoksia ovat muun muassa Kitáb-i-Aqdas (Bahá'u'lláhin laintalo), Hidden Words ja lukuisat kirjeet ja kirjat, joissa käsitellään sekä hengellisiä että yhteiskunnallisia kysymyksiä. Näitä tekstejä pidetään ohjeina henkilökohtaiseen elämään ja yhteisön järjestäytymiseen.

Yhteisöelämä ja käytännöt

Bahá'í-yhteisöissä ei ole pappeutta tai klaania; paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä asioista huolehtivat vaaleilla valitut hallinnolliset elimet, kuten paikalliset ja kansalliset Spiritual Assemblies sekä Universal House of Justice. Bahá'ít viettävät yhteisiä kokoontumisia, rukouksia ja yhteisöllistä palvelutoimintaa. Rituaaleja on vähän: päivittäiset rukoukset, pyhät tekstit ja erityiset paastokuukauden käytännöt ovat merkittävimpiä uskonnollisia ilmauksia.

Organisaatio

Bahá'í-yhteisö tunnetaan järjestäytyneestä, mutta ei-klerikaalisesta hallintojärjestelmästään. Paikalliset ja kansalliset hallitukset valitaan vaaleilla ilman ehdokasasettelua, ja ne vastaavat paikallisyhteisön hengellisestä ja hallinnollisesta elämästä. Maailmanlaajuista ohjausta antaa Universal House of Justice, joka sijaitsee Haifassa, Israelissa.

Leviäminen ja tilastot

Bahá'í-uskonnolla on kannattajia ympäri maailmaa, erityisesti Intiassa, Iranissa (vaikka siellä bahá'íja on vainottu), osissa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa sekä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Tarkat jäsenluvut vaihtelevat arvioittain; bahá'í-yhteisö korostaa enemmän laadullista läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä kuin tiukkaa jäsenlaskentaa.

Vainot ja ihmisoikeuskysymykset

Bahá'ít ovat kohdanneet vakavaa vainoa etenkin Iranissa, mistä liike sai alkunsa. Vainot ovat sisältäneet pidätyksiä, häirintää, omaisuuden takavarikointia ja rajoituksia uskonnolliseen toimintaan. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti tuominneet näitä toimia ja vaatineet uskonnonvapauden kunnioittamista.

Symbolit ja kulttuurivaikutus

Yksi tunnettu symboli on yhdeksänkärkiäinen tähti, joka viittaa numeron yhdeksän merkitykseen bahá'í-opetuksessa (yhdeksän edustaa täydellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta). Bahá'í-opetuksilla on myös vaikutusta kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen monissa yhteisöissä esimerkiksi koulutuksen, tasa-arvon ja interfaith-työn kautta.

Lopuksi

Bahá'í-uskonto pyrkii yhdistämään hengellisen näkemyksen ja käytännön yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten maailmanrauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmiskunnan yhtenäisyyden. Vaikka sen opit ovat monilta osin universaaleja ja korostavat yhtenäisyyttä, liikkeen historiaan kuuluu myös vaikeuksia ja vainoja, jotka ovat muokanneet sen nykyistä asemaa maailmalla.