Baldwin V, Flanderin kreivi

Varhainen ura

Hän oli Flanderin kreivin Baldwin IV:n ja hänen ensimmäisen vaimonsa Luxemburgin Ogiven poika. Ogive oli Luxemburgin Fredrikin tytär. Vuonna 1028 Baldwin avioitui Ranskan Adèlen kanssa, joka oli Ranskan kuningas Robert II:n tytär. Adèle kapinoi Adèlen yllyttämänä isäänsä Baldwin IV:tä vastaan, mutta vuonna 1030 he pääsivät sovintoon. Kun hänen isänsä kuoli vuonna 1035, Baldwin tuli hänen seuraajakseen.

Flanderin kreivi

Vaikka Boulognen kreivi Eustace I oli yleensä eri mieltä Baldwin IV:n kanssa, hänellä ja Baldwin V:llä oli ystävälliset suhteet. He allekirjoittivat toistensa peruskirjat ja työskentelivät useita kertoja yhdessä. Eustace I allekirjoitti kolme Baldwinin peruskirjaa, joilla rajoitettiin asianajajien valtaa.

Baldwin V:n hallitsemalla Flanderilla ei ollut kovin hyvät suhteet Englantiin. Baldwin antoi turvapaikan Englannin maanpakolaisille ja antoi heille toisinaan jopa laivoja ja miehiä. Hän suojeli kuningatar Emmaa 1036-1040 sekä tämän kahta poikaa Alfredia ja Harthacnutia. Kun Edward Tunnustaja karkotti Wessexin jaarli Godwinin perheineen maanpakoon vuosina 1051-2, Baldwin otti heidät vastaan. Hän myös auttoi heitä valmistelemaan paluutaan Englantiin. Edvard Tunnustaja puolestaan sijoitti laivastonsa Flanderin rannikon edustalle, kun Baldwin V kävi sotaa Pyhän Rooman keisarin Henrik III:n kanssa vuonna 1049. Tämä uhka sai Baldwinin pyytämään rauhaa keisarin kanssa.

Baldwin V:llä oli paljon vaikutusvaltaa, mikä johtui osittain useista avioliitoista, jotka solmittiin Flanderin ja Englannin, Ranskan ja Saksan välillä. Hän oli läheinen lankonsa, Ranskan kuninkaan Henrik I:n kanssa. Vuosina 1060-1067 Baldwin oli veljenpoikansa Ranskan Filip I:n sijaishallitsija. Vuonna 1051 Baldwin oli pakottanut Richildisin, Hainaut'n kreivi Hermanin lesken, naimisiin poikansa Baldwin VI:n kanssa. Näin hän sai poikansa kautta Hainault'n hallintaansa. Tämä johti myös useisiin konflikteihin Baldwin V:n ja keisari Henrik III:n välillä, sillä Hainault oli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Useiden tappioiden jälkeen Henrik III vetäytyi takaisin Saksaan ja kuoli vähän myöhemmin. Vuonna 1056 Baldwin sai koko Scheltin marssin läänitykseksi Poitoun Agnesilta, joka oli hänen poikansa, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Henrik IV:n sijaishallitsija. Baldwinin tytär Matilda meni naimisiin Englannin Vilhelm I:n, myöhemmän Englannin kuninkaan kanssa. Paavi Leo IX kielsi aluksi avioliiton. Hän ei kertonut syytä, mutta se johtui todennäköisesti siitä, että he olivat serkkuja. Joskus vuosien 1050 ja 1052 välisenä aikana he menivät naimisiin paavin kiellosta huolimatta. Vaikka Baldwin salli jonkin verran flaamilaisten tukea Englannin normannien tekemälle valloitukselle, Baldwinin ja hänen vävynsä Vilhelm Valloittajan väliset suhteet eivät olleet kovin ystävälliset. Englannin kuningas suhtautui varauksella Baldwinin kasvavaan valtaan. Mutta siihen mennessä Baldwin oli jo vanhenemassa. Hän kuoli 1. syyskuuta 1067.

Perhe

Baldwinilla ja hänen vaimollaan Adèlella oli kolme lasta:

• Baldwin "de Mons". Hän oli isänsä seuraaja.
• Matilda (n. 1032-1083) avioitui Vilhelm Valloittajan kanssa ja oli Englannin kuningattaren puoliso.
• Robert "le Frison", (noin 1035-1093), Flanderin kreivi; Hollannin kreivi.