Kuninkaallinen vuosi
Hallitsijavuosi on hallitsijan hallituskauden vuosi. Se tulee latinankielisestä regnum-sanasta, joka tarkoittaa valtakuntaa tai hallitusta. Jotkin vanhimmista ajoitusjärjestelmistä perustuivat kuninkaallisiin vuosiin. Kuninkuusvuosi alkaa yleensä siitä päivästä, jona monarkki astuu valtaistuimelle. Ensimmäinen vuosi lasketaan ensimmäisestä päivästä monarkin ensimmäisen hallitusvuoden loppuun. Sen jälkeen lasketaan toinen ja kolmas hallitusvuosi ja niin edelleen. Heillä ei olisi nollaa hallitusvuotta. Se näkyy järjestyslukuna, ei kardinaalilukuna.
Päiväysongelmat
Monarkin jokainen hallituskauden vuosi osuu kahden kalenterivuoden sisään, ellei hallituskausi ole alkanut kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä. Kun historiassa oleva kuninkuusvuosi muunnetaan kalenterivuodeksi, tämä voi aiheuttaa yhden vuoden virheen. Englannissa 10. vuosisadasta aina 1200-luvun loppupuolelle asti käytäntönä oli laskea kuninkuusvuosi kruunajaispäivästä. Tämä oli yleensä myöhäisempi päivämäärä kuin se, jolloin monarkki julistettiin kuninkaaksi tai kuningattareksi. Nykyinen käytäntö, jossa laskenta aloitetaan liittymispäivästä, alkoi 1200-luvun lopulla, kun perillinen oli poissa maasta. Englannin Henrik III kuoli 16. marraskuuta 1272, mikä joissakin lähteissä ajoitetaan Englannin Edvard I:n vallan alkamisajankohdaksi. Hänen valtakautensa alkoi, kun hänet julistettiin kuninkaaksi 20. marraskuuta 1272 Uudessa temppelissä. Tässä tapauksessa lähteiden välinen päivämäärävirhe olisi vain neljä päivää.
Muut sivustot
- Kuninkaalliset kronologiat
- Laske päivämäärät kuninkaallisiin vuosiin perustuen
