Robert Nozick: yhdysvaltalainen poliittinen filosofi ja libertaari
Robert Nozick (16. marraskuuta 1938 - 23. tammikuuta 2002) oli yhdysvaltalainen poliittinen filosofi. Hänen tunnetuin teoksensa on Anarchy, State, and Utopia (1974). Se on vastaus John Rawlsin teokseen A Theory of Justice.
Poliittisesti Nozick oli libertaari. Hän uskoi, että hallituksen tulisi suojella omaisuutta ja ratkaista sopimusriitoja, mutta ei juuri muuta.
Nozick syntyi ja kasvoi New Yorkin alueella ja toimi myöhemmin professorina yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Hänet tunnetaan analyyttisestä lähestymistavastaan politiikanfilosofiaan ja oikeusfilosofiaan sekä siitä, että hän kehitti vahvan oikeusperustaisen vastauksen egalitaarisille ja jakoperusteisille teorioille.
Keskeiset ajatukset
Nozickin tärkeimpiä käsitteitä ovat:
- Minimi- tai yövahtivaltio: Nozick puolustaa hyvin rajoitettua valtiota, jonka tehtävinä ovat lähinnä yksilöiden oikeuksien, etenkin omistusoikeuksien ja henkilökohtaisen turvallisuuden, suojaaminen.
- Omistuksen oikeutus (entitlement theory): Nozick esittää kolmen periaatteen mallin oikeudenmukaiselle omistukselle: (1) oikeus hankintaan (justice in acquisition), (2) oikeus siirtoon (justice in transfer) ja (3) epäoikeudenmukaisuuksien oikaisu (rectification of injustice). Näiden perusteella oikeudenmukainen jakauma syntyy historiallisesta prosessista, ei ennaltamäärätystä “kuviosta”.
- Wilt Chamberlain -esimerkki: Tämä kuuluisaksi tullut ajatuskoe näyttää, miten vapaaehtoiset vaihdot voivat rikkoa mikä tahansa ennalta määrätty tasa-arvokuvio, jos ihmisillä on vapaus käyttää omistustaan. Nozick käytti esimerkkiä kritisoidakseen kuvioihin (patterned principles) perustuvaa jako-oikeutta.
- Side constraints ja negatiiviset oikeudet: Nozick korostaa yksilöiden oikeuksia ja rajoja, joita muita kohtaan ei saa rikkoa, esimerkiksi pakkoverotusta hän pitää osin yksilön vapautta rajoittavana.
Vastaus Rawlsille ja kritiikki
Anarchy, State, and Utopia on osittain suora vastaus John Rawlsin ajatteluun. Rawls puolustaa tasa-arvoon pyrkivää, "kuvioitua" oikeudenmukaisuutta ja eriytettyä eroperiaatetta (difference principle); Nozick vastustaa tätä historiallis-perusteisilla argumenteilla ja yksilönvapauksien korostamisella. Kritiikkiä Nozickin teorialle on esitetty muun muassa siitä, että se ei kata menneitä vääryyksiä riittävästi (miten korjata aiempia epäoikeudenmukaisuuksia), ja että äärimmäinen verovastustus voi estää yhteisön ylläpitämät julkishyödykkeet.
Myöhemmät teokset ja vaikutus
Nozick kirjoitti myöhemmin myös laajemmin filosofian eri aloista, muun muassa tietoteoriasta, mielettömyyden ja rationaalisuuden kysymyksistä sekä elämän merkityksestä. Tunnettuja myöhempiä teoksia ovat muun muassa Philosophical Explanations (1981) ja pohdinnat rationaalisuudesta ja arvoista. Hän oli vaikutusvaltainen ajattelija sekä akateemisessa filosofiassa että laajemmin libertaariassa liikkeessä; hänen ajatuksensa ovat edelleen keskeisiä politiikanfilosofian kursseilla ja julkisessa keskustelussa.
Perintö
Nozickin teokset ovat herättäneet laajaa keskustelua koskien yksilönvapauksia, oikeuksien pohjaa ja valtion rajauksia. Vaikka monet pitävät hänen linjaustaan liian jyrkkänä käytännön politiikkaan, hänen argumenttinsa – erityisesti oikeudenmukaisuuden historiallinen näkökulma ja Wilt Chamberlain -argumentti – ovat vaikuttaneet merkittävästi nykypäivän oikeudenmukaisuusteorioiden muotoiluun ja kritiikkiin.
Robert Nozick kuoli 23. tammikuuta 2002. Hänen työnsä säilyy keskeisenä osana keskustelua vapaudesta, oikeuksista ja valtion tehtävistä.
