Rusin kieli (ruthenian) — itäslavialainen vähemmistökieli Keski-Euroopassa
Rusin kieli — itäslavialainen vähemmistökieli Keski-Euroopassa: historiaa, murteita ja asema Slovakiassa, Serbiassa, Unkarissa sekä Transkarpatiassa.
Rusin kieli (rusiniksi русиньска бесїда tai русиньскый язык) on itäslaavilainen kieli. Sitä puhuvat pääasiassa rusinit (ruthenit), itäslavialainen vähemmistö Keski- ja Itä-Euroopassa. Englanniksi sitä kutsutaan usein myös nimillä Ruthene tai Ruthenian. Monet kielitieteilijät pitävät sitä erilliseksi kieleksi, mutta osa ukrainalaisista tutkijoista ja viranomaisista tulkitsee sen olevan ukrainan murre tai mureryhmä. Kielen asema on historiallisesti ja poliittisesti herkistävä, ja sen luonne — itsenäinen kieli vai ukrainalainen murre — on keskustelun kohteena.
Alueellinen levinneisyys ja murteet
Rusin kieltä puhutaan Ukrainan Transkarpatian alueella, Koillis-Slovakiassa, Vojvodinassa, Kaakkois-Puolassa, Unkarissa ja Pohjois-Romaniassa. Lisäksi on merkittäviä diaspora-yhteisöjä Pohjois-Amerikassa (erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa) sekä pienempiä yhteisöjä muualla Euroopassa. Rusinit jakautuvat kielellisesti useisiin murteisiin, joista tunnetuimpia ovat mm. lemkoksi kutsuttu muoto Puolassa, subkarpaattinen muoto Ukrainassa sekä slovakialaiset ja vojvodinalaiset murteet.
Luokittelu, kirjoitusjärjestelmät ja standardointi
Rusinissa käytetään eri alueilla sekä kyrillistä että latinalaista aakkostoa. Esimerkiksi Ukrainassa, Slovakiassa ja Serbiassa käytetään yleensä muokattua kyrillistä kirjoitusasua, kun taas Puolan lemko-perinteessä on myös latinalaisia muotoja. Joissain maissa on kehitetty aluekohtaisia normeja ja oppikirjoja; esimerkiksi Slovakiassa ja Serbiassa on olemassa koulutuksessa ja mediassa käytettäviä standardoituja muotoja. Standardoinnin aste vaihtelee ja paikalliset muodot säilyttävät vahvan aseman.
Asema, oikeudet ja suojelu
Serbiassa rusinin kieli on tunnustettu viralliseksi vähemmistökieleksi juuri Vojvodinassa . Vuodesta 1995 lähtien rusinin kieli on ollut virallinen vähemmistökieli Slovakiassa. Joissakin Slovakian kunnissa se on virallinen kieli kunnan tasolla. Kansainvälisesti rusin kieli on mainittu ja suojeltu myös esimerkiksi alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa: alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa se on tunnustettu suojattavaksi kieleksi Slovakiassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Romaniassa. Tällaiset tunnustukset antavat usein oikeuksia kielen käyttöön viranomaisissa, koulutuksessa ja kulttuuritoiminnassa, mutta käytännön toteutuminen riippuu kansallisesta lainsäädännöstä ja paikallisista resursseista.
Historia ja kulttuuri
Rusinit ovat historian saatossa olleet kulttuurisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen ryhmä; monet kuuluvat itäiseen katoliseen (uniate) kirkkoon, mutta joukossa on myös ortodokseja ja muita suuntauksia. Rusininkielinen kirjallisuus ja kirkollinen perinne ulottuvat keskiajalle, mutta moderni kirjallinen kehitys oli erityisen aktiivista 1800–1900-luvuilla. 1900-luvun poliittiset rajamuutokset ja kansalliset politiikat vaikuttivat voimakkaasti siihen, miten rusinin asema kehittäytyi eri maissa.
Nykytila ja elvytyspyrkimykset
Puhujamäärän arviointi on vaikeaa, ja arviot vaihtelevat; puhujia on arviolta muutamista kymmenistä tuhansista useampaan sataan tuhanteen riippuen laskentatavasta ja siitä, katsotaanko rusinit erilliseksi kansallisuudeksi vai ukrainalaiseksi ryhmäksi. Viime vuosina on nähty elvytyspyrkimyksiä: paikallisia kouluohjelmia, sanakirjojen ja oppimateriaalien julkaisuja, radio- ja lehtitoimintaa sekä kulttuuritapahtumia, jotka tukevat kielen säilymistä.
Suhde muihin itäslavisiin kieliin
Rusin kuuluu itäslavialaiseen kielikuntaan ja jakaa piirteitä sekä ukrainan että slovakin kanssa riippuen alueesta. Kielelliset yhtäläisyydet ja eroisuudet tekevät aiheen monitahoiseksi: kielitieteellisesti rusinilla on oma identiteettinsä, mutta poliittiset ja kansalliset näkökulmat vaikuttavat siihen, miten sitä määritellään ja tilastoidaan.
Yhteenvetona: rusin kieli on historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä itäslavilainen vähemmistökieli, jonka asema ja elinvoima vaihtelevat alueittain. Kielen tulevaisuus riippuu pitkälti paikallisesta tunnustuksesta, koulutusmahdollisuuksista ja yhteisöjen aktiivisuudesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Rusyn?
V: Rusyn on itäslaavilainen kieli, jota Keski-Euroopan venäläiset puhuvat.
Q: Mitä muita nimiä rusynille on englanniksi?
V: Rusynia kutsutaan englanniksi myös nimellä Ruthene tai Ruthenian.
K: Miten kielitieteilijät suhtautuvat rusyniin?
V: Jotkut kielitieteilijät käsittelevät rusiniaa erillisenä kielenä.
K: Mitä jotkut ukrainalaiset tutkijat ajattelevat rusinasta?
V: Jotkut ukrainalaiset tutkijat pitävät rusinia ukrainan murteena.
K: Missä maissa puhutaan ryssinkiä?
V: Rusinia puhutaan Ukrainan Transkarpatian alueella, Koillis-Slovakiassa, Vojvodinassa, Kaakkois-Puolassa, Unkarissa ja Pohjois-Romaniassa.
K: Onko rysin kieli virallinen vähemmistökieli Serbiassa?
V: Kyllä, ryssinki on virallinen vähemmistökieli Serbiassa.
K: Onko ryssinki alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan nojalla suojattu kieli?
V: Kyllä, ryssinki on mainittu alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan suojattujen kielten luettelossa Slovakiassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Romaniassa.
Etsiä