Zakarpatjan alue (Transkarpatia) — Ukrainan maakunta, sijainti ja väestö

Zakarpatian alueen kokonaispinta-ala on 12 800 km², ja se sijaitsee Länsi-Ukrainan Karpaattien alueella. Se on ainoa Ukrainan alue, jolla on rajanaapureita neljän maan kanssa: Puola, Slovakia, Unkari ja Romania. Lännessä se rajoittuu Slovakian Prešovin ja Košicen alueisiin ja Unkarin Borsod-Abaúj-Zemplénin ja Szabolcs-Szatmár-Beregin maakuntiin, etelässä Romanian Satu Maren ja Maramureşin maakuntiin, idässä ja koillisessa Ivano-Frankivskin alueeseen ja pohjoisessa Puolan Lvivin alueeseen ja Ala-Karjalan voivodikuntaan.

Zakarpatian alue koostuu enimmäkseen vuorista ja pienistä kukkuloista, joita peittävät lehti- ja havumetsät sekä alppiniityt. Vuoret peittävät noin 80 prosenttia alueen pinta-alasta, ja ne kulkevat koillisesta kaakkoon. Karpaattien pyökkimetsät, joista osa sijaitsee Zakarpatian alueella, tunnustettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2007.

Alueen läpi virtaavat suurimmat joet ovat Tysa, Borzhava ja Tereblia. Alueen ilmasto on leuto ja mannerilmasto, jossa sataa noin 700-1000 millimetriä vuodessa. Keskilämpötila on kesällä +21°С (70°F) ja talvella -4°С (25°F). Tshornohora-vuoristoon kuuluva Hoverla on 2 061 metrin kokonaiskorkeudellaan alueen korkein kohta. Alin piste, 101 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee Ruski Hejevtsin kylässä Uzhhorodskyi Raionissa.

Alueen neljä kulttuurihistoriallista kohdetta oli ehdolla Ukrainan seitsemän ihmettä -kilpailuun vuonna 2007: Palanokin linna, Chorna-joen museo, Mykhailivin ortodoksinen kirkko ja Nevytskin linna.

Zakarpattia oli osa Unkarin kuningaskuntaa, myöhemmin Itävalta-Unkaria, kunnes se tuhoutui ensimmäisen maailmansodan lopussa. Alue oli lyhyen aikaa osa lyhytaikaista Länsi-Ukrainan kansantasavaltaa vuonna 1918, ja Romania miehitti sen saman vuoden lopulla. Myöhemmin Unkari valtasi sen takaisin kesällä 1919. Lopulta se liittyi vastaperustettuun Tšekkoslovakiaan Subcarpathian Rus -nimellä, jonka neljästä pääalueesta se muodosti yhden, muut olivat Böömi, Määri ja Slovakia.

Toisen maailmansodan aikana Saksan miehittäessä Tšekkoslovakiaa alueen eteläosa luovutettiin Unkarille ensimmäisen Wienin palkinnon nojalla vuonna 1938. Jäljelle jäänyt osa muodostettiin autonomisena alueena lyhytaikaisessa toisessa Tšekin ja Slovakian tasavallassa. Böömin ja Moravian miehityksen jälkeen 15. maaliskuuta 1939 ja Slovakian julistuduttua itsenäiseksi valtioksi Rutenia julistautui itsenäiseksi (Karpaattien-Ukrainan tasavalta), mutta se miehitettiin välittömästi ja liitettiin myöhemmin Unkariin.

Unkarin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944 lähes koko juutalaisväestö karkotettiin, ja vain harvat selvisivät holokaustista. Kun neuvostoarmeija ylitti Tšekkoslovakian vuotta 1938 edeltäneet rajat vuonna 1944, neuvostoviranomaiset kieltäytyivät sallimasta Tšekkoslovakian hallituksen virkamiesten jatkaa alueen valvontaa, ja kesäkuussa 1945 presidentti Edvard Beneš allekirjoitti virallisesti sopimuksen, jolla alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Sen jälkeen alue liitettiin Ukrainan SNT:hen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueesta tuli osa itsenäistä Ukrainaa Zakarpatjan alueena.

Maakunnalla on ainutlaatuinen alaviite historiassa, sillä se on ainoa entisen Neuvostoliiton alue, jolla on ollut amerikkalainen kuvernööri: sen ensimmäinen kuvernööri oli Gregory Zatkovich, Amerikan kansalainen, joka oli aiemmin muuttanut alueelta ja edusti venäläistä yhteisöä Yhdysvalloissa. Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti Tomáš Masaryk nimitti Zatkovichin kuvernööriksi vuonna 1920, ja hän toimi kuvernöörinä noin vuoden, kunnes erosi erimielisyyksien vuoksi, jotka koskivat alueen autonomiaa.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Ukrainassa järjestettiin itsenäisyyskansanäänestys, jossa Zakarpatian asukkailta kysyttiin Zakarpatian alueneuvoston ehdotusta itsehallinnosta. Noin 78 prosenttia alueen väestöstä äänesti autonomian puolesta, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Oli myös ehdotuksia Ukrainasta irtautumisesta ja liittymisestä Tšekkoslovakiaan, mutta sen jälkeen kun Tšekkoslovakia hajosi Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi 1. tammikuuta 1993, nämä ajatukset ovat suurelta osin menettäneet merkityksensä.

25. lokakuuta 2008 Karpaattien ruthenien kongressin edustajat julistivat Karpaattien Ruthenian tasavallan perustamisen. Zakarpatian alueen syyttäjänvirasto on nostanut syytteen Venäjän ortodoksisen kirkon pappia Dmytro Sidoria ja Jevhen Zhupania, Zakarpatian alueneuvoston Our Ukraine -edustajaa ja ruthenien kansanneuvoston puheenjohtajaa vastaan syytettynä Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja loukkaamattomuuden loukkaamisesta.

Zakarpatsian alueen paikallishallintoa valvoo Zakarpatsian alueen neuvosto (rada). Neuvoston puheenjohtaja on Mykhailo Kichkovskyi, joka on valittu Kansanliitto "Meidän Ukrainamme" -puolueesta. Kichkovsky on ollut tässä tehtävässä huhtikuussa 2006 tapahtuneesta valinnasta lähtien.

Zakarpatsian alueen radassa on yhteensä 90 edustajaa. Maaliskuun 26. päivän 2006 aluevaalien tulosten perusteella valtuuston mandaattien jakautuminen on seuraava: Kansanliitto "Meidän Ukrainamme" saa 30 mandaattia, Julija Tymoshenkon blokki 25, Lytvynin kansanblokki 7, Ukrainan unkarilaisten puolue KMKS 5, Ukrainan unkarilaisten demokraattinen puolue 4 ja Ukrainan sosialistinen puolue 4.

Alueen kuvernöörin (tällä hetkellä Oleh Havashi) nimittää Ukrainan presidentti.

Zakarpatjan alue on hallinnollisesti jaettu 13 piirikuntaan (raioniin) sekä 5 kaupunkiin (kuntaan), jotka ovat suoraan alueen hallituksen alaisia: Berehove, Tšop, Hust, Mukaševo ja alueen hallinnollinen keskus, Užhorod. Alueella on yhteensä 7 kaupunkia, 19 taajamaa ja yli 579 kylää.

Zakarpatjan alue voidaan jakaa myös neljään epäviralliseen maantieteellis-historialliseen alueeseen (maakuntaan): Ung, Bereg, Ugocsa ja Pohjois-Maramuresh.

Seuraavat tiedot sisältävät Zakarpatjan alueen kunkin hallintoalueen hallintoalueiden määrän:

• Hallinnollinen keskus - 1 (Uzhhorod);
• Raions - 13;
• City raions - 0;
• Selvitykset - 609, mukaan lukien:
• Kylät - 579;
• Kaupunkeja/kaupunkeja - 30, mukaan lukien:
• Kaupunkityyppiset taajamat - 19;
• Kaupunkeja - 11, mukaan lukien:
• Oblastin alaisuuteen kuuluvat kaupungit - 5;
• Kaupungit, jotka kuuluvat raion alaisuuteen - 6;
• Selsovets - 307.

Raions

Alueella on 13 raionia (piirikuntaa):

Kaupungit

Maakunnan suurimmat kaupungit ja taajamat ovat (vuoden 2007 asukasluvut):

Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Zakarpatjan alueen väkiluku on 1 254 614. Nykyinen arvioitu väkiluku on 1,2 miljoonaa ihmistä (vuonna 2004).

Vaikka ukrainalaiset ovat täällä enemmistönä (80,5 %), muita etnisiä ryhmiä on Sakarpatjassa suhteellisen paljon. Suurimmat näistä ovat unkarilaiset (12,1 %), romanialaiset (2,6 %), venäläiset (2,5 %), romanit (1,1 %), slovakit (0,5 %) ja saksalaiset (0,3 %). Ukrainan hallitus ei tunnusta maassa asuvia venäläisiä omaksi kansallisuudekseen vaan pikemminkin ukrainalaisten etniseksi ryhmäksi. Viimeisimmän väestönlaskennan mukaan noin 10 100 ihmistä (0,8 %) pitää itseään venäläisinä.

Heidän kieliään ja kulttuuriaan kunnioitetaan tarjoamalla koulutusta, kerhoja jne. heidän omalla kielellään. Ukrainan kielen äidinkielekseen tunnustavien osuus väestöstä on 81,0 prosenttia, unkarin kielen 12,7 prosenttia, venäjän kielen 2,9 prosenttia, romanian kielen 2,6 prosenttia ja ryssän kielen 0,5 prosenttia. Seitsemän Mukašivskin alueen kylän asukkailla on mahdollisuus oppia unkarin kieltä koulussa tai kotikoulussa.

Zakarpattiassa asuu noin 14 000 etnistä romania (tunnetaan myös nimellä mustalaiset), mikä on Ukrainan suurin romaniväestö. Ukrainan ensimmäinen unkarilainen korkeakoulu sijaitsee Berehovossa, II. Rákoczi Ferenc College.

Zakarpatian alueen talous on riippuvainen lähinnä rajat ylittävästä kaupasta, viininviljelystä ja metsätaloudesta. Alueella on myös erityinen talousvyöhyke.

Alueen tärkein teollisuudenala on puunjalostus. Muita teollisuudenaloja ovat elintarvikkeet, kevyt teollisuus ja koneenrakennus. Elintarvikkeiden osuus kansallisen kulutuksen tavarantuotannon rakenteesta on 45 prosenttia. Suuria teollisuusorganisaatioita on 319, kun taas pieniä teollisuusorganisaatioita on 733.

Yleisimpiä viljelykasveja alueella ovat vilja, peruna ja muut vihannekset. Vuonna 1999 viljan kokonaistuotanto oli 175 800 tonnia, auringonkukansiementen 1 300 tonnia ja perunoiden 378 200 tonnia. Alueella tuotettiin myös 76 100 tonnia lihaa, 363 400 tonnia maitoa ja 241 900 000 munaa. Rekisteröityjen maatilojen kokonaismäärä alueella oli 1 400 vuonna 1999.