Zakarpatjan alue (ukrainaksi Закарпатська область, translit. Zakarpats'ka oblast'; ven: Подкарпатьска област, translit. Podkarpat'ska oblast; unkariksi: Kárpátontúli terület, Kárpátalja; slovakiksi: Zakarpatská oblasť; myös Transkarpatian alue, Transkarpatia, Zakarpattya tai historiallisesti Subkarpathian Rus) on hallinnollinen alue (maakunta) Länsi-Ukrainassa. Sen hallinnollinen keskus on Uzhhorodin kaupunki. Oblastin muita suuria kaupunkeja ovat Mukatševo, Hust, Berehove ja Tšop, jossa sijaitsee rautatieliikenteen infrastruktuuri.
Sijainti ja maantiede
Zakarpatian alue ulottuu Karpaattien etelä- ja länsireunalle, ja se on ainoa Ukrainan osa, joka rajautuu neljään EU- ja NATO-maan kanssa: Puola, Slovakia, Unkari ja Romania. Vuoristoiset maisemat, syvät laaksot ja voimakkaat jokilaaksot luonnehtivat aluetta. Karpaattien rinnealueilla on metsiä, laidunmaita ja pieniä maatiloja, kun taas laaksoissa sijaitsevat alueen tärkeimmät kaupungit ja viljelymahdollisuudet.
Historia tiivistettynä
Alueella on pitkä ja monivaiheinen historia: se kuului pitkään Unkarin ja myöhemmin Itävalta–Unkarin valtakuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen osa alueesta joutui Tšekkoslovakian hallintaan (Subkarpatian Rus), ja toisessa maailmansodassa osan alueesta miehittivät eri valtiot. Zakarpatian alue perustettiin virallisesti 22. tammikuuta 1946 sen jälkeen, kun Subkarpatian Rusin maat liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Neuvostovallan päättymistä edeltäneenä vuonna 1991 järjestetyssä Ukrainan itsenäisyyttä koskevassa kansanäänestyksessä alueen äänestäjille annettiin myös erillinen vaihtoehto siitä, kannattivatko he alueen autonomiaa vai eivät. Vaikka suuri enemmistö kannatti autonomiaa, sitä ei myönnetty. Myöhemmin alueella on esiintynyt paikallista liikehdintää, joka on korostanut alueen etnistä ja kulttuurista erityisyyttä, erityisesti rusinien ja unkarilaisten kysymyksissä.
Hallinto ja väestö
Zakarpatian alue on pinta-alaltaan noin 12 800 km² ja sijoittuu Ukrainan maakuntien joukossa pinta-alaltaan noin 23. sijalle ja väestöltään noin 17. sijalle. Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Zakarpatsian alueen väkiluku oli 1 254 614. Väestörakenne on monikielinen ja monietninen: suurin osa väestöstä on ukrainalaisia, mutta alueella on merkittäviä vähemmistöjä, kuten unkarilaiset, romanialaiset, venäläiset sekä rusinit (etenkin maaseutualueilla) ja romani-kansa.
Väestön jakautuminen vaihtelee paikallisesti: joissakin kaupungeissa ja kuntakeskuksissa unkarilaiset muodostavat suuren osan väestöstä, kun taas toisaalla ukrainalaiset ovat selvä enemmistö. Esimerkiksi Berehove tunnetaan vahvasta unkarilaisesta väestöpohjastaan.
Ukrainan hallinnollon vuoden 2020 kunnallishallinnon uudistus muutti alueen piirikuntajakoa (raionit). Tärkeitä alueellisia keskuksia ovat muun muassa Uzhhorod, Mukatševo, Khust, Rakhiv, Tiachiv ja Berehove, jotka hoitavat paikallishallinnon palveluja ja toimivat talouden ja kulttuurin keskuksina.
Talous ja liikenne
Alueen talous perustuu pääosin maa- ja metsätalouteen, metsäteollisuuteen, elintarviketuotantoon, matkailuun sekä rajakaupan ja kuljetusten palveluihin. Maaseudulla harjoitetaan pienteollisuutta, karjataloutta ja hedelmän- ja viininviljelyä paikallisten mikroilmastojen turvin erityisesti laaksoissa. Berehove ja ympäristö tunnetaan viinin- ja hedelmänviljelystä, ja alueella on myös perinteisiä käsityö- ja puunjalostusteollisuuden yrityksiä.
Liikenteellisesti alueesta tekee strategisen se, että se toimii läpikulkureittinä Keski-Eurooppaan. Rautatieyhteyksissä Tšop on merkittävä rajakohta Unkarin ja Romanian suuntiin. Lisäksi Uzhhorodissa on lentoasematoimintaa (rajallinen), ja tieltä ja junasta on yhteydet naapurimaihin. Useilla raja-asemilla käydään vilkasta rajakauppaa ja henkilöliikennettä.
Kulttuuri, kieli ja matkailu
Zakarpatja on etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen: täällä on ortodokseja, roomalaiskatolisia (erityisesti unkarilaisissa yhteisöissä), kreikkalaiskatolisia sekä protestanttisia seurakuntia. Kansallinen ja uskonnollinen kirjo näkyy niin juhlapäivissä, arkkitehtuurissa kuin ruokakulttuurissakin.
Matkailu on tärkeä tulonlähde. Alue tarjoaa vuoristomaisemia, vaellus- ja hiihtomahdollisuuksia, kylpylöitä ja perinteisiä kyliä. Tunnettuja vierailukohteita ovat muun muassa Uzhhorodin historiallinen keskusta ja linna, Mukatševon Palanok-linna, karpaattien luonto sekä paikalliset kylpylät ja terveyskohteet. Rakhivin seutu mainitaan usein maantieteellisesti Keski-Euroopan "keskustan" läheisyydestä (eri laskentatavoista riippuen), mikä on herättänyt kiinnostusta matkailijoiden keskuudessa.
Nykytilanne ja haasteet
Alueen monimuotoisuus on vahvuus mutta myös haaste: etnisten ryhmien oikeuksista, kielipolitiikasta ja taloudellisesta kehityksestä käydään ajoittain poliittista keskustelua. Rajanaapuruus ja kansainväliset yhteydet avaavat kysymyksiä turvallisuudesta, kaupankäynnistä ja liikkumisen helpottamisesta. Samalla Zakarpatjan sijainti lähellä EU:n sisärajoja tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti rajakaupassa ja matkailussa.
Yhteenvetona Zakarpatjan alue on karpaattinen, monietninen ja monikielinen maakunta, jonka historia, kulttuuri ja maantieteellinen sijainti tekevät siitä yhtäältä ainutlaatuisen ja toisaalta haasteellisen alueellisen kokonaisuuden Ukrainan kontekstissa.




.jpg)