Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirja

Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (ECRML) on eurooppalainen sopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1992.

Euroopan neuvosto suunnitteli sen Euroopan historiallisten alueellisten ja vähemmistökielten suojelemiseksi ja edistämiseksi. Sitä sovelletaan ainoastaan sopimusvaltioiden kansalaisten perinteisesti käyttämiin kieliin, jotka poikkeavat suuresti enemmistökielestä tai virallisesta kielestä. Sopimuksella ei suojella kieliä, joita käyttävät muista maista hiljattain tulleet maahanmuuttajat. Sopimuksella ei myöskään suojella virallisen kielen tai enemmistökielen paikallisia murteita.

Jotta kieli voidaan suojata, sitä on puhuttava joko maan tietyn alueen asukkaiden keskuudessa tai koko maassa vähemmistönä (jiddishin ja romanikielen kaltaiset kielet kuuluvat sopimuksen piiriin, vaikka "romanialuetta" ei olisikaan).

Kansalliset viralliset kielet eivät kuulu sopimuksen piiriin, mutta eräät alueelliset viralliset kielet kuuluvat. Esimerkiksi katalaani on virallinen kieli vain yhdellä Espanjan alueella, joten se voi hyötyä sopimuksesta. Irlannin kieli ei kuitenkaan voi hyötyä sopimuksesta, koska se on virallinen kieli Irlannissa, vaikka se on vähemmistökieli. Pohjois-Irlannissa irlantia suojellaan kuitenkin, koska se ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan virallinen tai kansallinen kieli.

Ranska on allekirjoittanut sopimuksen, mutta Ranskan perustuslaki ei salli hallituksen tukea muuta kieltä kuin ranskaa.

Suojaustasoja on kaksi. Jokaisen sopimuksen allekirjoittaneen maan on annettava kaikille kielille alemman tason suoja. Maat voivat päättää antaa joillekin kielille korkeamman suojelun tason. Maiden on tällöin tehtävä 35 asiaa.



Perusoikeuskirjassa suojellut kielet

Seuraavassa luetellaan peruskirjan ratifioineet maat ja kielet, joilla ratifiointi on tehty:

 Armenia ratifiointi: 25. tammikuuta 2002

 Itävalta ratifiointi: 28. kesäkuuta 2001

 Bosnia ja Hertsegovina ratifiointi: 21. syyskuuta 2010.

 Kroatian ratifiointi: marraskuuta 1997

 Kypros ratifiointi: 26. elokuuta 2002

  • Armenian
  • Kyproksen maroniittinen arabia

 Tšekin tasavallan ratifiointi: marraskuuta 2006

  • Slovakian kieli (osat II ja III, koko alue).
  • Puola (osa II; ja osa III Määri-Sleesiassa, Frydek-Místekin ja Karvinán alueilla).
  • Saksa (vain osa II)
  • Romani (vain osa II)

 Tanska ratifiointi: 8. syyskuuta 2000

  • Saksa (Etelä-Jyllannissa)

 Suomi ratifiointi: 9. marraskuuta 1994

  • Karjalan
  • Sami
  • Ruotsi (toinen virallinen kieli)

 Saksan ratifiointi: syyskuuta 1998

 Unkari ratifiointi: 26. huhtikuuta 1995

 Liechtensteinin ratifiointi: marraskuuta 1997

  • Ei alueellisia tai vähemmistökieliä

 Luxemburg ratifiointi: 22. kesäkuuta 2005

  • Ei alueellisia tai vähemmistökieliä

 Montenegron ratifiointi: helmikuuta 2006

  • Albanian
  • Romani

 Alankomaat ratifiointi: 2. toukokuuta 1996

  • länsifriisiläinen (Frieslandissa)
  • Limburgilainen (Limburgissa)
  • matala saksi (koko Alankomaat)
  • Romani (kaikkialla Alankomaissa)
  • Jiddiš (Alankomaissa)

 Norjan ratifiointi: marraskuuta 1993

  • Sami (osat II ja III)
  • Kven (vain osa II)
  • Romani (vain osa II)
  • Scandoromani (vain osa II)

 Puolan ratifiointi: helmikuuta 2009

 Romania ratifiointi 24. lokakuuta 2007

II osaa sovellettiin:

III osaa sovellettiin:

 Serbian ratifiointi: helmikuuta 2006

 Slovakian ratifiointi: syyskuuta 2001

 Slovenian ratifiointi: lokakuuta 2000

 Espanja ratifiointi: 9. huhtikuuta 2001

  • Aragonese, luenga propia Aragonissa
  • Astur-leonilainen, joka esiintyy Asturiassa sekä osassa Leónia, Zamoraa, Kantabriassa ja Extremadurassa (tunnustettu Asturiassa, Kastiliassa ja Leónissa sekä Miranda do Dourossa).
  • Baskia (virallinen Baskimaassa ja osassa Navarraa).
  • Katalaani, virallinen Baleaareilla ja Kataloniassa; llengua propia Aragoniassa.
  • Valencian kieli (katalaanin murre, virallinen Valenciassa)
  • galego, Galiciassa sekä osassa Asturian, Leónin ja Zamoran maakuntia (Galiciassa virallinen).

 Ruotsi ratifiointi: 9. helmikuuta 2000

  Sveitsi ratifiointi: 23. joulukuuta 1997

 Ukrainan ratifiointi: syyskuuta 2005

Ukraina ei mainitse kieliä nimeltä, vaan ratifioi sopimuksen "seuraavien Ukrainan etnisten vähemmistöjen kielten" puolesta: Lukuun ei lasketa venäläisiä (ruthenialaisia), koska Ukraina (toisin kuin naapurimaat) kieltää heiltä erillisen etnisen ja kielellisen aseman.

 Yhdistynyt kuningaskunta ratifiointi: 1. heinäkuuta 2001 (voimaan; ratifioitu 27. maaliskuuta 2001) Mansaari laajentaminen: 23. huhtikuuta 2003 (22. huhtikuuta 2003 annettu julistus).

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoittaa [23 päivänä huhtikuuta 2003], että perusoikeuskirjan olisi ulotuttava Mansaareen, joka on alue, jonka kansainvälisistä suhteista Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on vastuussa.

  • Cornish (2 artiklan II osa (7 artikla))
  • Irlantilainen
    (2 ja 3 artikla, II osa (7 artikla) ja III osa (8-14 artikla, varauksin)).
  • Skotlanti (2 ja 3 artikla, vain II osa (7 artikla)).
  • Skotit Ulster-skottien tapaan (2 ja 3 artikla, ainoastaan II osa (7 artikla)).
  • Skotlannin gaelin kieli
    (2 ja 3 artikla, II osa (7 artikla) ja III osa (8-14 artikla, varauksin))
    (British Nationality Act 1981, Schedule 1, 1 artiklan 1 kohdan c alakohta[3] ja Gaelic Language (Scotland) Act 2005 [4])
    .
  • Walesin kieli
    (2 ja 3 artikla, II osa (7 artikla) ja III osa (8-14 artikla, varauksin))
    (Welsh Language Act 1967 (kumottu 21.12.1993) [5] ja Welsh Language Act 1993 [6]).
  • Manx (manxin gaelin kieli) (ainoastaan 2 artiklan II osa (7 artikla))



Aiheeseen liittyvät sivut

  • Eurooppalaiset kielet
  • Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus
  • Euroopan unionin kielet
  • Kielipolitiikka Ranskassa
  • Kielellisten oikeuksien yleismaailmallinen julistus
  • Vergonha



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja?


V: Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (ECRML) on eurooppalainen sopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1992. Euroopan neuvosto suunnitteli sen historiallisten alueellisten ja vähemmistökielten suojelemiseksi ja edistämiseksi Euroopassa.

Kysymys: Suojellaanko sopimuksella muista maista hiljattain tulleiden maahanmuuttajien käyttämiä kieliä?


V: Ei, sopimus ei suojaa kieliä, joita muista maista tulleet maahanmuuttajat käyttävät.

Kysymys: Suojellaanko tämän sopimuksen nojalla virallisen kielen tai enemmistökielen paikallisia murteita?


V: Ei, sopimuksella ei suojella virallisen kielen tai enemmistökielen paikallisia murteita. Jotta kieli voidaan suojata, sitä on puhuttava joko maan tietyn alueen tai alueen asukkaiden keskuudessa tai koko maassa vähemmistönä.

Kysymys: Onko irlantilainen esimerkki kielestä, joka kuuluu tämän sopimuksen piiriin?


V: Kyllä, irlantilainen kieli voi hyötyä tästä sopimuksesta, vaikka "romani-aluetta" ei olisikaan. Se ei kuitenkaan voi, koska se on virallinen kieli Irlannissa, vaikka se on vähemmistökieli. Pohjois-Irlannissa irlantia kuitenkin suojellaan, koska se ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan virallinen tai kansallinen kieli.

Kysymys: Kuuluuko ranskan kieli tämän sopimuksen piiriin?


V: Ranska on allekirjoittanut sopimuksen, mutta koska sen perustuslaissa ei sallita minkään muun kielen kuin ranskan tukemista, ranska ei voi hyötyä tästä suojasta.

K: Kuinka monta suojelun tasoa tämä sopimus tarjoaa?


V: Sopimus tarjoaa kaksitasoista suojaa: jokaisen allekirjoittajamaan on annettava kaikille kielille alemman tason suojaa, mutta ne voivat myös päättää antaa korkeamman tason suojaa, ja niiden on toteutettava 35 toimenpidettä asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3