Koulukiusaaminen – mitä se on, syyt, seuraukset ja ehkäisy

Koulukiusaaminen: mitä se on, miksi syntyy, seuraukset ja tehokkaat ehkäisykeinot — opas opettajille, vanhemmille ja nuorille turvallisemman koulun rakentamiseen.

Koulukiusaaminen on käyttäytymismalli lasten ja nuorten koulunkäynnin aikana, jossa on kyse sosiaalisen, fyysisen tai muun vallan epätasapainosta. Kiusaamiseen voi liittyä yksittäinen henkilö tai ryhmä, ja se voi olla toistuvaa tai pitkäkestoista.

Kiusaamisen muodot

Kiusaaminen ei aina ole pelkästään fyysistä. Tavallisimpia muotoja ovat:

• Fyysinen kiusaaminen (töniminen, lyöminen, omaisuuteen kohdistuvat vahingot).
• Sanallinen kiusaaminen (solvaaminen, nimittely, uhkailu).
• Sosiaalinen tai psyykkinen kiusaaminen (eristäminen, huhujen levittäminen, toisten pois sulkeminen).
• Nettikiusaaminen (viestit, some, kuvat ja keskustelut, joiden avulla tavoitellaan nöyryytystä tai vahinkoa).
• Syrjintään liittyvä kiusaaminen (esimerkiksi vammaisuuden, etnisen taustan, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen vuoksi tapahtuva kohtelu).

Miksi kiusaamista tapahtuu?

Kiusaamisen taustalla voi olla monia tekijöitä: halu näyttää valtaa, ryhmän dynamiikka, yksinolon ja erilaisuuden pelko, oppilaiden väliset konfliktit, kotitaustan tai kouluyhteisön puutteellinen tuki ja valvonta. Myös sosiaalisten taitojen puute, impulsiivisuus ja aiemmat kokemukset väkivallasta voivat lisätä riskiä.

Kenen riski on suurempi?

Tutkimukset osoittavat, että jotkut nuoret joutuvat kiusatuksi useammin kuin toiset. Erityisen haavoittuvia voivat olla:

• vammaiset nuoret;
• seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret (esim. homo-, bi-, trans- ja muut LGBTQ+ -nuoret);
• muusta erottuvat oppilaat, kuten maahanmuuttajataustaiset tai taloudellisesti heikommassa asemassa olevat lapset.

Kiusaamisen merkit

Lapsen tai nuoren kiusaamista voivat kertoa muun muassa:

• haluttomuus mennä kouluun tai selittämättömät koulupoissaolot;
• muutokset mielialassa: vetäytyminen, ahdistus, masentuneisuus, univaikeudet;
• fyysiset vammat tai selittämättömät vauriot vaatteissa ja tavaroissa;
• aluvelta poikkeava ruokahalu tai unihäiriöt;
• opiskelumotivaation lasku ja heikentyneet arvosanat;
• itsemurha-ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen — nämä vaativat välitöntä apua.

Seuraukset

Kiusaamisella voi olla lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Lyhyesti: se heikentää turvallisuuden tunnetta, itsetuntoa ja koulumenestystä. Pitkällä aikavälillä seuraukset voivat näkyä mielenterveysongelmina (ahdistus, masennus), sosiaalisten taitojen vaikeutumisena ja joskus myös syrjäytymisenä tai riskikäyttäytymisen lisääntymisenä.

Ehkäisy ja puuttuminen koulussa

Toimiva ehkäisy ja puuttuminen perustuvat ennakointiin, selkeisiin sääntöihin ja aikuisvastuuseen. Hyviä käytäntöjä ovat:

• koko kouluyhteisön yhteinen, kirjattu kiusaamisen vastainen linja ja toimintasuunnitelma;
• opettajien ja muun henkilökunnan koulutus, aktiivinen valvonta ja nopea puuttuminen tilanteisiin;
• oppilaiden sosiaalisten ja tunteiden säätelyn taitojen opettaminen; vertaistuen ja kaveritaitojen vahvistaminen;
• selkeät raportointi- ja seuranta­käytännöt sekä palautteen antaminen toimenpiteistä;
• vanhempien ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö;
• nettikurssit ja ohjeistus somekäyttäytymisestä sekä tekniset toimet nettipahoinpitelyn estämiseksi.

Mitä tehdä jos lapsi kokee kiusaamista?

Jos epäilet, että lapsesi on kiusattu, voit toimia seuraavasti:

• kuuntele ja ota lapsi vakavasti; älä vähättele kokemusta tai syytä lasta tapahtuneesta;
• kysy rauhallisesti, mitä on tapahtunut ja kirjaa ylös tapahtumat ja ajankohdat;
• ota yhteys koulun henkilökuntaan (opettaja, luokanvalvoja, rehtori, kuraattori tai koulupsykologi) ja sovi yhdessä seuraavista toimenpiteistä;
• vaadi, että koulu noudattaa omaa kiusaamisen ehkäisy- ja puuttumissuunnitelmaansa ja tiedottaa tapauksesta tarpeen mukaan vanhemmille;
• jos tilanteeseen liittyy uhkailua, fyysistä väkivaltaa tai se ei ratkea koulun toimenpiteillä, kannattaa olla yhteydessä kunnan oppilashuoltoon tai muihin viranomaisiin;
• tarjoa lapselle tukea: keskustelua, tarvittaessa ammattiapua (koulupsykologi, terapeutti) ja turvallisuuden tunteen palauttamista.

Lainsäädäntö ja koulun vastuu

Koululla on velvollisuus huolehtia oppilaiden turvallisuudesta ja ehkäistä kiusaamista. Suomessa koulujen tulee noudattaa opetustoimen ja oppilashuollon säädöksiä sekä kunnan ja koulun omia toimintatapoja. Kiusaamiseen puuttuminen on osa koulun lakisääteistä turvallisuustyötä.

Missä saa apua?

Apua ja neuvoja saa muun muassa koulun oppilashuollosta (kuraattori, koulupsykologi), oppilashuollon yhteyshenkilöiltä ja lastensuojelusta, sekä järjestöiltä kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Nuorille suunnattuja kriisi- ja neuvontapalveluja ovat esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelin (116 111) ja erilaiset chat-palvelut (esim. Sekasin-chat), sekä kunnan tarjoamat palvelut. Tarvittaessa voi myös olla yhteydessä poliisiin, jos kyseessä on rikos tai vakava uhka.

Muista: kiusaamiseen puuttuminen vaatii yhteistyötä koululta, vanhemmilta ja oppilailta. Varhainen puuttuminen ja selkeät tukitoimet vähentävät haittoja ja palauttavat turvallisuuden tunnetta.

Hae kirjaimella