Sosiaalidarwinismi – määritelmä, historia ja vaikutukset yhteiskuntaan
Sosiaalidarwinismi: määritelmä, historia ja vaikutukset yhteiskuntaan — idean synty, sovellukset, haittavaikutukset ja nykyaikainen kritiikki helposti ymmärrettävässä muodossa.
Sosiaalidarwinismi tarkoittaa yleisesti sitä, että Darwinin evoluutioteorian käsitteitä, kuten luonnonvalintaa ja "selviytymistä", sovelletaan yhteiskuntaan ja ihmisten välisiin suhteisiin. Alun perin biologinen käsite evoluutio selittää, miten eliölajit muuttuvat ajan myötä: yksilöt poikkeavat vanhemmistaan, ja jotkin piirteet voivat parantaa yksilön kykyä sopeutua ympäristöön, selviytyä ja lisääntyä. Sosiaalidarwinismi pyrkii viemään näitä kuvauksia ihmisten yhteiskunnallisiin oloihin ja tekemään niistä perusteita poliittisille tai moraalisille väitteille.
Määritelmä ja keskeiset ajatukset
Sosiaalidarwinistinen ajattelutapa käyttää biologian käsitteitä kuvaamaan yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten välisiä kilpailutilanteita. Keskeisiä piirteitä ovat:
- Selviytymisen ja kilpailun korostaminen: ihmisyhteisöjen nähdään olevan jatkuvassa "selviytymistaistelussa", jossa vahvimmat tai sopeutuvimmat menestyvät.
- Normatiivinen tulkinta: kuvailevista havainnoista tehdään usein normatiivisia johtopäätöksiä — eli väitetään, että "vahvimpien" asema on luonnollinen ja siksi oikeutettu.
- Poliittiset ja sosiaaliset oikeutukset: ajatukset ovat usein käytettyjä oikeuttamaan kilpailuun perustuvia talous- ja sosiaalipolitiikkoja, sekä eriarvoisuutta tai syrjintää.
Historia ja leviäminen
Charles Darwinin (Charles Darwin) biologinen teoria herätti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Darwin itse kuvasi luonnonvalintaa eikä esittänyt sitä ihmiselämän moraalisena ohjenuorana. Kuitenkin hänen ajatuksiaan tulkittiin ja muokattiin monin tavoin. Termiä sosiaalidarwinismi ei käytetä yhden yhtenäisen liikkeen nimenä, vaan sillä viitataan erilaisiin ajattelutapoihin, joissa biologian käsitteitä sovelletaan yhteiskuntaan.
Keskeisiä vaikutteita sosiaalidarwinistisiin tulkintoihin toivat 1800-luvun lopun ajattelijat kuten Herbert Spencer, joka muotoili ajatuksen "survival of the fittest" (vahvimpien selviytyminen) ja yhdisti sen laissez-faire-talouteen. Myöhemmin näitä ideoita käytettiin eri yhteyksissä: imperialismin, kansallismielisen ajattelun ja eugeniikan oikeuttamiseen. Eugeniikka pyrki parantamaan väestön "laatua" valitsemalla, ketkä saavat lisääntyä — ja siihen liittyi esimerkiksi pakkosterilointikäytäntöjä eri maissa.
Esimerkkejä vaikutuksista yhteiskuntaan
- Poliittinen ideologia ja imperialismi: sosiaalidarwinistisia tulkintoja käytettiin oikeuttamaan vallan laajentamista, kilpailua resursseista ja kansakuntien eriarvoisuutta.
- Rasismi ja natsismi: Natsi-ideologioiden aikakaudella ajatus vahvimman selviytymisestä yhdistyi usein rasismiin. Esimerkiksi natsit väittivät, että arjalainen rotu olisi "parempi" ja siksi oikeutettu laajempaan elintilaan — tätä varten pyrittiin laajentumaan itään, missä asui enimmäkseen slaaveja. Nämä väitteet olivat tieteellisesti ja eettisesti perusteettomia.
- Sosiaalipolitiikka: sosiaalidarwinistiset näkemykset ovat myös tulleet esiin vastustuksena hyvinvointivaltiolle, kun köyhiä ja heikompiosaisia on nähty "luonnollisena" osana yhteiskunnan hierarkiaa eikä tuen kohteina.
- Eugeniikka ja pakkohoidot: 1900-luvun alun eugeniikkaliikkeet oikeuttivat joissain maissa pakkosterilointeja ja muita pakkokeinoja, joiden kohteena olivat usein vähemmistöryhmät, vammaiset ja köyhät.
Kriitikot ja tieteellinen arvostelu
Moni ajattelija ja tiedemies on kritisoinut sosiaalidarwinismia. Darwinin ajattelun merkittävä kriitikko oli Leo Tolstoi, joka varoitti ottamasta luonnonvalintaa moraaliseksi ohjenuoraksi. Tolstoin kirjeessä kuolinvuoteeltaan hän kehottaa lapsiaan olemaan käyttämättä Darwinin ajatusta oikeutuksena kovalle kilpailulle tai julmille valinnoille.
Tieteellisestä näkökulmasta kritiikkiä on kolme päälinjaa:
- Deskriptiivinen vs. normatiivinen virhe: evoluutio kuvaa, miten asiat ovat; siitä ei seuraa automaattisesti, miten niiden pitäisi olla (is-ought -ongelma).
- Yksinkertaistaminen: ihmisten sosiaaliset suhteet, kulttuuri ja moraali ovat monimutkaisia ja yhteistyö, solidaarisuus sekä instituutiot ovat keskeisiä ihmisten menestymiselle — pelkkä kilpailun korostaminen antaa vääristyneen kuvan.
- Misbrukke ja poliittinen instrumentalisoiminen: biologian käsitteitä on usein käytetty perusteettomasti poliittisten päämäärien ajamiseen, mikä on johtanut vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.
Nykymerkitys ja lopuksi
Tänään termiä sosiaalidarwinismi käytetään usein kriittisessä mielessä kuvaamaan politiikkaa tai ideologiaa, joka oikeuttaa eriarvoisuuden, syrjinnän tai väkivallan "luonnollisena". Monet tutkijat korostavat, että Darwinin biologiaa ei voi suoraan siirtää yhteiskunnallisiin normeihin ilman suurta tulkinnanvaraa ja että tällaiset siirrot johtavat helposti virheellisiin ja haitallisiin johtopäätöksiin.
Yhteenvetona: sosiaalidarwinismi on historiallisesti vaikuttanut merkittävästi politiikkaan ja yhteiskuntaan — usein ongelmallisilla tavoilla — mutta sen perusteet eivät perustu Darwinin omaan moraalifilosofiaan tai selkeään tieteelliseen näyttöön ihmisten välisestä arvottamisesta. Nykyinen tutkimus ja etiikka korostavat monimuotoisuutta, yhteistyön merkitystä ja ihmisoikeuksia vastapainona yksinkertaistaville "vahvimpien selviytymistä" korostaville tulkinnoille.
Proponentit
Herbert Spencer
Herbert Spencerin ajatukset evolutiivisesta progressiivisuudesta juontavat juurensa hänen lukemastaan Thomas Malthuksesta. Hänen myöhempiin teorioihinsa vaikuttivat Darwinin teoriat. Spencerin pääteos Progress: Its law and cause (1857) julkaistiin kuitenkin kaksi vuotta ennen Darwinin On the Origin of Species -teoksen julkaisemista, ja Spencerin First Principles painettiin vuonna 1860.
Teoksessaan The Social Organism (1860) Spencer vertaa yhteiskuntaa elävään organismiin ja väittää, että aivan kuten biologiset organismit kehittyvät luonnonvalinnan kautta, myös yhteiskunta kehittyy ja monimutkaistuu vastaavien prosessien kautta.
Spencerin kosmisen evoluution teorialla on monin tavoin paljon enemmän yhteistä Lamarckin teosten ja Auguste Comten positivismin kuin Darwinin teorian kanssa.
Herbert Spencer
Huono käyttö
Sosiaalidarwinismia voidaan käyttää poliittisten puolueiden käyttövoimana. Esimerkiksi natsit toisen maailmansodan aikana. He pitivät joitakin ihmisiä parempina kuin toisia esimerkiksi rodun ja poliittisen vallan määrän perusteella. He eivät pitäneet juutalaisista, koska he ajattelivat, että he olivat vähemmän ihmisiä eivätkä yhtä tärkeitä kuin muut Saksan asukkaat.
Sodan perusteleminen rodun perusteella on yleistä kautta historian. Sitä käytettiin hyvin usein antiikin maailmassa, jolloin perinnöllisyydestä ei tiedetty mitään. Mikään Darwinin kirjoittama ei koskaan lähellekään oikeuttanut sodankäyntiä. Sodankäynnillä on paljon pidempi historia kuin darwinismilla. Sen juuret ovat alkuaikojen ihmisryhmien selviytymistaistelussa, eivät missään nykyaikaisessa tieteessä. Darwin taas oli pohjimmiltaan pasifisti:
... Sosiaaliset vaistot saavat eläimen nauttimaan toveriensa seurasta, tuntemaan tiettyä myötätuntoa niitä kohtaan ja suorittamaan niille erilaisia palveluja.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on sosiaalidarwinismi?
V: Sosiaalidarwinismi on termi, jota käytetään erilaisista liikkeistä, jotka käyttävät Charles Darwinin evoluutioteorian ajatuksia selittämään ihmisyhteiskuntaa. Sen mukaan ihmiset, joilla on enemmän taitoja, menestyvät paremmin ja voivat levittää vaikutusvaltaansa ja muuttaa politiikkaa ja yhteiskuntaa ympärillään tehdäkseen siitä itselleen paremman.
Kysymys: Kuka oli Charles Darwin?
V: Charles Darwin oli brittiläinen luonnontieteilijä, joka esitti evoluutioteorian, joka selittää, miten erilaiset elämänmuodot muuttuvat ajan myötä. Hän esitti, että joillakin jälkeläisillä voi olla erilaisia ominaisuuksia tai piirteitä kuin vanhemmillaan, mikä tarkoittaa, että ne ovat sopeutuneet paremmin ympäristöönsä ja niillä on siten paremmat mahdollisuudet selviytyä.
Kysymys: Mitä natsi-ideologioissa uskottiin vahvimman selviytymisestä?
V: Natsi-ideologioissa yhdistettiin vahvimman selviytymisen ajatus rasismiin ja väitettiin, että arjalainen rotu oli ylivertainen kaikkiin muihin rotuihin nähden ja että se tarvitsi enemmän tilaa Itä-Euroopassa (jossa asui lähinnä slaaveja). Tätä uskomusta on sittemmin pidetty vääränä, koska ei ole todisteita siitä, että slaavit olisivat yksilöinä olleet parempia tai huonompia kuin saksalaiset.
Kysymys: Mitä mieltä Leo Tolstoi oli Darwinin ajatuksista?
V: Leo Tolstoi oli jyrkästi eri mieltä siitä, mitä hän piti Darwinin ajatuksina, ja varoitti kuolinvuoteeltaan lähettämässään kirjeessä lapsiaan ottamasta Darwinin taistelua olemassaolon puolesta moraalisena ohjenuorana. Darwin ei kuitenkaan koskaan ehdottanut, että hänen ajatuksiaan pitäisi käyttää ihmiselämän perustana, vaan ne olivat vain kuvauksia siitä, mitä evoluutiossa oli tapahtunut.
Kysymys: Mitä sosiaalidarwinismi sanoo ihmisistä, jotka ovat kyvykkäämpiä selviytymään?
V: Social Darwinsim sanoo, että ihmiset, jotka ovat kyvykkäämpiä selviytymään, voivat saada samanlaisia kykyjä omaavia lapsia, jolloin he voivat menestyä paremmin ja levittää vaikutusvaltaansa koko yhteiskuntaan tehdäkseen siitä paremman itselleen.
K: Miten jälkeläiset eroavat vanhemmistaan evoluutiobiologian mukaan?
V: Evoluutiobiologian mukaan useimmat jälkeläiset eivät ole täsmälleen samanlaisia kuin vanhempansa; joillakin voi olla erilaisia ominaisuuksia tai piirteitä, jotka tarkoittavat, että ne ovat sopeutuneet paremmin selviytymään tietyissä ympäristöissä kuin toiset.
Etsiä