Seikan-tunneli — Japanin 53,85 km rautatietunneli Hokkaidon ja Aomorin välillä
Seikan-tunneli — 53,85 km rautatietunneli, joka yhdistää Hokkaidon ja Aomorin; 23,3 km veden alla. Koe Japanin tekninen ihme ja maailman toiseksi pisin liikennetunneli.
Seikan-tunneli (jap.: 青函トンネル) on rautatietunneli Japanissa, joka yhdistää pohjoisen saaren Hokkaidon ja mantereen osan Aomorin prefektuurin. Tunnelin kokonaispituus on 53,85 km (33,49 mailia), josta noin 23,3 km (14,5 mailia) kulkee veden alla. Tunnelissa on kaksi asemaa.
Rakentamisen tausta ja historia
Seikan-tunnelin rakentaminen oli pitkä prosessi, jonka taustalla olivat sekä liikenteelliset että turvallisuussyyt. Erityisesti talviset ja myrskyiset olosuhteet aiheuttivat vakavia lauttaturmia, joista tunnetuin on Tōya Marun uppoaminen vuonna 1954. Mahdollisuus vakaan maayhteyden rakentamiseen Hokkaidon ja mantereen välille tarkasteltiin useiden vuosikymmenten ajan. Varsinainen tunnelin rakentaminen aloitettiin 1971, ja tunneli avattiin liikenteelle 13. maaliskuuta 1988.
Tekniset tiedot ja rakentaminen
Tunneli on yksi maailman merkittävimmistä infraprojekteista: sen pituus on 53,85 km ja vedenalainen osuus noin 23,3 km. Rakentaminen vaati laajoja kallioleikkauksia, vesivuotojen hallintaa ja erikoisratkaisuja, sillä alue on maanjäristysaltis. Työmaalla käytettiin sekä perinteisiä pora- ja räjäytysmenetelmiä että modernimpia kaivutekniikoita. Rakennusvaiheissa jouduttiin myös huomioimaan turvallisuus, ilmanvaihto ja hurjat vedenpaineet vedenalaisissa osissa.
Käyttö ja operointi
Tunneli on alun perin rakennettu tavalliselle japanilaiselle kapealle vaunuleveydelle, mutta se on sittemmin mukautettu siten, että myös Hokkaido Shinkansen -palvelut voivat kulkea tunnelin kautta. Hokkaido Shinkansen avattiin Seikan-tunnelin alueella vuonna 2016, minkä yhteydessä radan käyttöä ja hallintaa päivitettiin vastaamaan nopeiden junien vaatimuksia. Tunneli palvelee sekä matkustaja- että tavaraliikennettä ja on tärkeä yhteys Hokkaidon ja muun Japanin välillä.
Merkitys ja turvallisuus
Seikan-tunneli vähensi huomattavasti riippuvuutta meriliikenteestä ja paransi liikenneturvallisuutta sekä kuljetusketjujen luotettavuutta. Tunneli sisältää useita turvallisuus- ja pelastusjärjestelyjä, kuten hätäpoistumisreittejä, ilmanvaihtojärjestelmiä ja valvontatekniikkaa. Lisäksi siihen liittyy huoltotunneliverkostoja ja tarkistusasemia kunnossapitoa varten.
Vierailu ja museot
Vaikka tunneli on ensisijaisesti liikenneväylä, sen rakentaminen ja historiallinen merkitys herättävät kiinnostusta matkailijoissa sekä insinööriharrastajissa. Alueella on näyttelyitä ja museoita, joissa kerrotaan tunnelin rakentamisesta ja sen vaikutuksista. Joitakin vedenalaisia asemia ei enää käytetä yleisessä matkustajaliikenteessä, mutta ne ovat osa tunneliin liittyvää historiaa.
Seikan-tunneli oli avautuessaan maailman pisin rautatietunneli, ja se piti ennätystä pitkään. Vuonna 2016 Sveitsin Gotthard-base-tunneli (57,09 km) ohitti sen pituudessa, minkä jälkeen Seikan on maailman toiseksi pisin liikennetunneli. Se on edelleen yksi maailman teknisesti vaativimmista ja vaikutuksiltaan merkittävimmistä rautatieprojekteista.
Seikan-tunneli (punaisella)
Historia
Kuljetusvälineenä Hokkaidolta Honshulle oli Seikan-laiva, kunnes Seikan-tunneli valmistui. Se kesti noin 3 tuntia. Siinä oli kuitenkin joitakin ongelmia. Esimerkiksi merireitti ei ollut turvallinen. Toyamarun onnettomuudessa vuonna 1954 kuoli ja katosi 1155 ihmistä, ja sen aiheutti taifuuni numero 15 Roke. Tästä syystä suunnitelma Seikan-tunnelin rakentamisesta Hokkaidosta Honshulle oli toteutumassa. Aluksi harkittiin itäistä ja läntistä reittiä. Länsiväylän syvin vesisyvyys oli 140 metriä ja maaperän luonne oli helppo porata kiviä, joten valittiin länsiväylä.
Tekniikat
Voimme mennä tunnelin läpi luotijunalla. Tunnelin sisärakenne on suunniteltu siten, että siihen mahtuu 3 Bullet Trainin kiskoa. Koska puolet tunnelista sijaitsee merenpohjan alla, tunnelin rakentajat olivat huolissaan merivedestä. Niinpä he käyttivät uusia rakennustekniikoita. Esimerkiksi lasermittausta, 2150 metrin vaakaporausta, vesilasin ja sementin valamista pehmeään kallioperään. Näihin tekniikoihin kiinnitettiin huomiota koko maailmassa tuohon aikaan. Vettä on edelleen paljon, joten merivesi kerätään tunneliin ja pumpataan pois tunnelista.
Asema
Seikan-tunnelissa on kaksi asemaa. Tappikaitei-asema avattiin Aza-Minmayatatsuhamassa, Sotogahama-machi, Higashitsugaru-gun, Aomori 13. maaliskuuta 1988. Yoshiokakaitei avattiin Tatesakissa, Fukushima-cho, Matsumae-gun, Hokkaido 13. maaliskuuta 1988. Jos matkustajilla on erikoislippu, he voivat jäädä junasta pois kyseisillä asemilla ja katsella ympärilleen. Nämä sijaitsevat 149,5 metrin syvyydessä merenpohjan alla, ja pintaan on 2247 portaikkoa. Näissä on myös suoja junan tulipalon ja sähkökatkon varalta. Tappikaitei-asemasta ja Yoshiokakaitei-asemasta tuli palvelupysäkit 10. marraskuuta 2013 ja 27. elokuuta 2013. Nämä asemat lakkautettiin 15. maaliskuuta 2014, koska näitä asemia käyttäneiden matkustajien määrä väheni huomattavasti.
Viite
http://www.jrhokkaido.co.jp/seikan/index.html
Etsiä