Mikä on seitsemännen päivän adventtikirkko? Opit, historia ja elämäntapa
Tutustu seitsemännen päivän adventtikirkkoon: opit, historia ja elämäntapa — sapatti, tutkiva tuomio, terveysopit, ruokavalio ja käytännön uskonarkea.
Seitsemännen päivän adventtikirkko on protestanttinen kristillinen ryhmä, joka erottuu monin tavoin muista protestanttisista yhteisöistä. Sen kannattajat korostavat, että viikon seitsemäs päivä, lauantai, on päivä, jolloin on tarkoitus levätä työstä ja palvoa Jumalaa. Raamattu kutsuu tätä päivää sapatiksi, ja sapattia pidetään keskeisenä tunnusmerkkinä siinä, miksi jäsenistöä kutsutaan "seitsemännen päivän adventisteiksi". Sanaa "adventisti" käytetään yleisesti kuvaamaan kirkon jäseniä; lyhenne "SDA" esiintyy myös usein.
Historia
Seitsemännen päivän adventtikirkko sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvun keskivaiheilla milleriläisestä liikkeestä. Millereihin kuului ihmisiä eri taustoista, ja heidät yhdisti William Millerin profeetallisiin ennustuksiin perustunut odotus Kristuksen pian tapahtuvasta toisesta tulemisesta. Millerin odotukset johtivat 1840-luvun tunnettuun "Great Disappointment" -vaiheeseen, mutta liikkeestä kehittyi myöhemmin järjestäytyneempi kirkko. Viralliseksi perustamisvuodeksi katsotaan 1863.
Kirkon varhaisessa historiassa merkittävän roolin sai Ellen G. White, joka kirjoitti laajasti ja jota monet jäsenet pitävät hengellisesti merkittävänä. Hänen kirjoituksensa vaikuttivat sekä opillisesti että käytännön suhteen kirkon kehitykseen.
Keskeiset opit ja teologia
Monin osin seitsemännen päivän adventtikirkon opetus muistuttaa evankelisia kirkkoja: se tunnustaa mm. kolminaisuuden ja korostaa Raamatun virheettömyyttä. Samalla kirkolla on omia erityispiirteitä, joiden vuoksi sitä pidetään erillisenä kirkkokuntana:
- Sapatti: Lauantai on jumalanpalveluksen ja levon päivä.
- Tutkiva tuomio: Kirkossa opetetaan opista tutkivasta tuomiosta, jossa Kristuksen välityksellä tapahtuva tuomion valmistelu liittyy eskatologiseen odotukseen.
- Kuolleiden tila: Adventistit yleisesti opettavat, että kuolleet ovat "tietämättömässä tilassa" eivätkä herää ennen ylösnousemusta — tätä kutsutaan usein "soul sleep" -käsitteellä.
- Ikuinen rankaisu: Oppi korostaa, että jumalattomat tuhoutuvat lopulta eivätkä kärsi ikuista tietoista kidutusta (ns. annihilationismi tai ehdollinen kuolemattomuus).
Elämäntapa ja terveys
Kirkko tunnetaan vahvasta terveysviestistään. Terveys nähdään osana hengellistä elämää: keho on Jumalan lahja ja temppeli, joten terveellisellä elämällä kunnioitetaan Luojaa ja parannetaan mahdollisuuksia palvella. Käytännössä tämä näkyy seuraavissa suosituksissa:
- Monet adventistit välttävät tupakointia, alkoholia ja muita päihteitä.
- Ruokavaliossa korostuu kasvisruoka; monet ovat kasvissyöjiä tai vegaaneja. Perinteisesti adventistit suosivat myös Raamatussa mainittuja puhtaita ruokia ja välttävät sellaisten eläinten lihaa, joita Raamattu nimeää epäpuhtaiksi (esim. sianliha). Tämä näkyy suosituksissa, mutta käytännössä noudattaminen vaihtelee jäsenissä.
- Liikunta, ulkoilu, lepo ja runsas veden juominen mainitaan usein osana terveellistä elämäntapaa.
Esimerkiksi vuonna 2005 National Geographicin artikkelissa mainittiin Kalifornian Loma Linda -alue, jossa adventistiyhteisöjen elämäntavat yhdistyivät pitkäikäisyyteen; Loma Lindaa on sittemmin tutkittu osana niin kutsuttuja "sinisiä vyöhykkeitä".
Kirkon järjestö ja kansainvälinen toiminta
Maailmanlaajuisesti kirkon korkein johtava elin on yleiskonferenssi. Sen alaisuudessa toimivat alueelliset divisioonat, liittokonferenssit ja paikalliskonferenssit. Kirkko on läsnä yli 200 maassa ja alueella ja koostuu etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisista seurakunnista. Kirkko ylläpitää laajaa verkostoa kouluja, sairaaloita, tutkimuslaitoksia ja kustannus- sekä terveysalan toimintoja.
Adventistit toimivat laajassa hyväntekeväisyystyössä. Tunnettu humanitaarinen järjestö on Adventist Development and Relief Agency (ADRA), joka tarjoaa apua luonnonkatastrofeissa, kehitysyhteistyössä ja kriisitilanteissa. Maailmanlaajuisen jäsenmäärän arvioidaan olevan arviolta noin 18,5 miljoonaa (luvut vaihtelevat lähteestä riippuen).
Ellen G. White ja kirjoitukset
Ellen G. White (1827–1915) oli yksi kirkon perustajahahmoista. Hänen näkemiinsä liitettyjä kirjoituksia pidetään monissa seurakunnissa hengellisinä neuvonantajina. White kirjoitti laajalti teologiasta, terveydestä, kasvatuksesta ja eskatologiasta. Hänen asemansa ja kirjoitustensa auktoriteetti vaihtelee jäsenistön ja johtajien keskuudessa: osa pitää niitä hyvin tärkeinä täydentävinä hengellisille johtolankoina, toiset korostavat ensisijaisesti Raamattua.
Kulttuuri, uskonvapaus ja yhteiskunnallinen rooli
Kirkko ajaa uskonnonvapautta ja osallistuu monin tavoin sosiaaliseen toimintaan ja yhteisölliseen palveluun. Kulttuurisesti ja moraalisesti sen linja nähdään usein konservatiivisempana kuin monissa muissa protestanttisissa yhteyksissä, mutta käytännössä seurakunnat ovat moninaisia ja paikalliset erot voivat olla suuria.
Keskustelut ja erimielisyydet
Kuten useissa suurissa kirkoissa, seitsemännen päivän adventtikirkon sisällä on keskustelua ja erimielisyyksiä esimerkiksi seuraavista aiheista:
- naisten pappeus (naisten ordinaatio on ollut kiistanalainen aihe monissa liittokunnissa);
- käsitykset seksuaalisuudesta ja kirkon opit LGBTQ-aiheissa;
- tulkinnot Ellen G. Whiten kirjoituksista ja niiden roolista nykyaikaisessa seurakuntaelämässä;
- opilliset erityispiirteet, kuten tutkiva tuomio ja kuolleiden tila, jotka eroavat joidenkin muiden kristillisten yhteisöjen näkemyksistä.
Ruokavalioon ja Raamatun tulkintoihin liittyvä huomio
Joidenkin kristittyjen keskuudessa viitataan Apostolien tekojen tekstiin argumentoimaan, että Jeesuksen sovitustyö "teki kaiken uudeksi" ja että tämän seurauksena ruokarajoitukset eivät enää sido kristittyjä täysin samaan tapaan kuin vanhan liiton ajan säädökset. Adventistit suhtautuvat tähän eri tavoin: toisaalta he korostavat Jeesuksen sovitusta ja armoa, mutta toisaalta kirkko pitää esillä raamatullisia ja terveyteen liittyviä neuvoja, jotka johtavat monia jäseniä välttämään tiettyjä ruokia ja suosimaan kasvispainotteista elämäntapaa. Käytännössä näkemykset vaihtelevat jäsenien ja seurakuntien välillä.
Yhteenvetona, Seitsemännen päivän adventtikirkko on maailmanlaajuinen protestanttinen yhteisö, jonka tunnusmerkkejä ovat sapatti, terveelliseen elämäntapaan kannustaminen, tiettyjä eskatologisia opetuksia korostava teologia sekä laaja kansainvälinen koulutus- ja terveysalan toiminta. Kirkko on historiallisesti kehittynyt Millerin liikkeestä ja sitä ovat muokanneet muun muassa Ellen G. Whiten kirjoitukset sekä 1800-luvun loppupuolen organisoituminen.
Ellen G.White, yksi liikkeen perustajista.
Organisaatio
Seitsemännen päivän adventtikirkko on järjestäytynyt edustukselliseen kirkkohallitukseen, ja maailmanlaajuisessa kirkossa on 13 divisioonaa.
Seitsemännen päivän adventistien maailmankirkon tilastot osoittavat, että kirkko on kasvava ja että 31. joulukuuta 2007 sillä oli 15 660 347 jäsentä.
Adventist News Network raportoi kesäkuussa 2010 (Atlantassa, Georgiassa, Yhdysvalloissa pidetyn seitsemännen päivän adventtikirkon 59. viisivuotiskokouksen yleiskokouksen aikana), että seitsemännen päivän adventistien jäsenmäärä oli kirkon arkisto- ja tilastotoimiston mukaan 16 300 000. Kirkon jäsenmäärä oli 16 300 000. Maailmankirkon sihteeri totesi, että kun mukaan lasketaan kastamattomat lapset ja jumalanpalveluksissa käyvät perheenjäsenet, kirkon jäsenmäärä on 25-30 miljoonaa.
Päävirran oppi
Seitsemännen päivän adventistit uskovat protestantismiin.
Seitsemännen päivän adventistit uskovat 28 perususkomukseen. Yleiskonferenssi hyväksyi tämän uskomusjulistuksen vuonna 1980, ja vuonna 2005 siihen lisättiin yksi uusi uskomus (numero 11).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on seitsemännen päivän adventtikirkko?
V: Seitsemännen päivän adventtikirkko on protestanttinen kristillinen ryhmä, joka noudattaa William Millerin oppeja ja uskoo, että lauantai, viikon seitsemäs päivä, on tarkoitettu lepoon työstä ja Jumalan palvomiseen.
K: Mitä "adventisti" tarkoittaa suhteessa tähän kirkkoon?
V: Sana "adventisti" tulee sanasta "adventti", joka viittaa Jeesuksen toiseen tulemiseen tai toiseen adventtiin. Siksi heitä kutsutaan "seitsemännen päivän adventisteiksi".
K: Miten tämä kirkko eroaa muista protestanttisista ryhmistä?
V: Tämä kirkko eroaa muista protestanttisista ryhmistä uskomuksissaan sapatista, tutkivasta tuomiosta, tajuttomasta kuoleman tilasta siihen asti, kunnes Kristus herättää heidät henkiin, ja siinä, että pahat ihmiset tuhoutuvat ikuisesti tulessa sen sijaan, että he palaisivat helvetissä ikuisesti.
K: Mitä sanomaa tämä kirkko edistää terveydestä?
V: Tämä kirkko edistää terveellistä elämää pidättäytymällä tupakoinnista, juomisesta ja muista mieltä muuttavista aineista, harrastamalla liikuntaa, liikkumalla ulkona, lepäämällä, juomalla paljon vettä ja joidenkin seuraajien kohdalla jättämällä syömättä tiettyjä lihoja, kuten sianlihaa tai kalaa, tai mitään eläinperäisiä tuotteita, kuten maitoa tai munia.
K: Kuka oli yksi tämän kirkon perustajista?
V: Ellen G. White oli yksi tämän kirkon perustajista, joka kirjoitti monia tekstejä, joita pidetään edelleen tärkeinä. Hän uskoi saaneensa Jumalalta näkyjä siitä, millainen taivas olisi ja mitä tapahtuu aikojen lopussa.
K: Miten se on järjestäytynyt maailmanlaajuisesti?
V: Maailmanlaajuisesti sitä johtaa yleiskonferenssi, ja pienempiä alueita hallinnoivat divisioonat, liiton konferenssit ja paikalliskonferenssit. Se on läsnä yli 200 maassa ja alueella eri puolilla maailmaa, ja sillä on monia kouluja, sairaaloita ja kustantamoja sekä ADRA (Adventist Development & Relief Agency) -niminen järjestö, joka auttaa hädässä olevia ihmisiä kaikkialla maailmassa.
K: Kuinka monta jäsentä on maailmanlaajuisesti?
V: Seitsemännen päivän adventtikirkkoihin kuuluu noin 18,5 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa.
Etsiä