Seyfertin galaksi

Seyfertin galaksit on nimetty Carl Seyfertin mukaan, joka kuvasi ne ensimmäisen kerran vuonna 1943.

Nämä galaksit ovat yksi kahdesta aktiivisten galaksien päätyypistä. Toinen suuri ryhmä ovat kvasaarit. Seyfert-galakseilla on kvasaarin kaltaiset ytimet: ne ovat hyvin kaukaisia sähkömagneettisen säteilyn valovoimaisia lähteitä. Niiden erittäin suuren pintakirkkauden vuoksi niiden spektreissä on voimakkaita, korkea-ionisoituneita emissioviivoja. Toisin kuin kvasaarit, niiden isäntägalaksit ovat kuitenkin selvästi näkyvissä.

Seyfert-galakseja on noin 10 prosenttia kaikista galakseista, ja ne ovat tähtitieteen tarkimmin tutkittuja kohteita. Niiden uskotaan saavan voimansa samoista ilmiöistä kuin kvasaarit, vaikka ne ovatkin lähempänä ja vähemmän valoisia kuin kvasaarit. Näiden galaksien keskuksissa on supermassiivisia mustia aukkoja, joita ympäröivät putoavan aineen akkrektiokiekot. Akkrektiokiekkojen uskotaan olevan havaitun ultraviolettisäteilyn lähde. Ultraviolettiemissioviivat ja absorptioviivat ovat paras tapa analysoida ympäröivää materiaalia.

Näkyvässä valossa katsottuna useimmat Seyfert-galaksit näyttävät tavallisilta spiraaligalakseilta. Kun niitä kuitenkin tutkitaan muilla aallonpituuksilla, käy selväksi, että niiden ytimien valovoima on yhtä suuri kuin kokonaisten Linnunradan kokoisten galaksien valovoima.

Circinus-galaksi, tyypin II Seyfertin galaksi.

Aktiivisen galaktisen ytimen kaavio. Keskeistä mustaa aukkoa ympäröi akkrektiokiekko, jota ympäröi torus. Kuvassa näkyvät leveän viivan alue ja kapean viivan emissioalue sekä ytimestä lähtevät suihkut.

Esimerkkejä

Seuraavassa on joitakin merkittäviä esimerkkejä Seyfert-galakseista:

Circinus-galaksissa on sen keskuksesta sinkoutuneita kaasurenkaita
CentaurusA, ilmeisesti kirkkain Seyfert-galaksi Maasta katsottuna. Se on jättimäinen elliptinen galaksi: radiogalaksi, joka on tunnettu yli miljoonan valovuoden pituisesta relativistisesta suihkusta.
Messier 51a (NGC 5194), Whirlpool Galaxy, yksi taivaan tunnetuimmista galakseista.
Messier 81 (NGC 3031), suosittu harrastajatähtitieteen kohde ja toiseksi kirkkain Seyfert-galaksi taivaalla Centaurus A:n jälkeen.
Messier 87 (NGC 4486), Neitsytjoukon keskeinen galaksi ja paikallisen superjoukon suurin galaksi. Se on radiogalaksi, joka on tunnettu 4 400 valovuoden pituisesta relativistisesta suihkusta, jonka voimanlähteenä on valtava supermassiivinen musta aukko, jonka massa on (3,5 ± 0,2)-6,3 miljardia aurinkomassaa.
NGC 1672:n ydin on voimakkaiden tähdenlentojen ympäröimä.

Seyfertin galaksi Messier 51

Seyfertin galaksi Messier 87

Seyfert-galaksi Centaurus A

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka kuvasi ensimmäisenä Seyfert-galaksit?

V: Carl Seyfert kuvasi ne ensimmäisen kerran vuonna 1943.

K: Mitkä ovat aktiivisten galaksien kaksi päätyyppiä?

V: Aktiivisten galaksien kaksi päätyyppiä ovat Seyfertin galaksit ja kvasaarit.

K: Mikä erottaa Seyfert-galaksit kvasaareista?

V: Toisin kuin kvasaareissa, Seyfert-galakseissa niiden isäntägalaksit näkyvät selvästi. Ne ovat myös lähempänä ja vähemmän kirkkaita kuin kvasaarit.

K: Kuinka suuren osan kaikista galakseista muodostavat Seyferit?

V: Noin 10 prosenttia kaikista galakseista koostuu Seyferteistä.

Kysymys: Minkä uskotaan olevan näissä kohteissa havaitun ultraviolettisäteilyn lähde?

V: Uskotaan, että supermassiivisia mustia aukkoja niiden keskuksissa ympäröivät akkrektiokiekot ovat näissä kohteissa havaitun ultraviolettisäteilyn lähde.

K: Miten voimme analysoida Seyfert-galaksia ympäröivää materiaalia?

V: Ultraviolettisäteilyn emissiolinjojen ja absorptiolinjojen avulla voidaan analysoida Seyfert-galaksia ympäröivää materiaalia.

K: Miltä tyypillinen Seyfertin galaksi näyttää näkyvässä valossa?

V: Näkyvässä valossa katsottuna useimmat Seyfert-galaksit näyttävät tavallisilta spiraaligalakseilta.