Sisilialaiset: Sisilian kansa, kieli ja historia

Sisilialaiset — syvällinen katsaus Sisilian kansaan, kieliin, historiaan ja kulttuuriperintöön: perinteet, identiteetti ja saaren rikas menneisyys.

Sisilialaiset (sisilian kielellä: Siciliani) ovat Sisilian saarella, Italian itsehallintoalueella asuva kansa. Saarella asuvien ihmisten syntyperä on kautta historian sekoittunutta: asukkaiden joukossa on perintöä muinaisista kreikkalaisista ja roomalaisista, bysanttilaisista, arabilaisista, normanneista, saksilais-espanjalaisista ja muista Välimeren kansoista. Tämä monikerroksinen historia näkyy edelleen kielessä, kulttuurissa, arkkitehtuurissa ja ruokaperinteissä.

Alkuperä ja historia

Sisilian sijainti keskellä Välimerta on tehnyt siitä pitkäaikaisen risteyskohdan eri kulttuureille ja vallanpitäjille. Saari oli tärkeä kreikkalaisten siirtokuntien keskus, myöhemmin roomalaisten ja bysanttilaisten hallussa. 800–900-luvuilla saarelle saapui arabiväestö, jonka jälkeen normannit valloittivat sen 1000-luvulla. Myöhemmin Sisilia kuului pitkään Espanjan ja Habsburgien vaikutuspiiriin ennen Italian yhdistymistä 1800-luvun lopulla. Nämä vaiheet ovat jättäneet näkyviä merkkejä paikallisessa kielessä, paikannimissä, ruuassa ja perinteissä.

Kieli

Sisilialaisilla on oma romanttinen kielensä, jota monet puhuvat edelleen arjessa. Kyseisestä kielestä käytetään yleisesti nimitystä sisilian kieli. Se eroaa modernista italiasta sekä äänteellisesti että sanastoltaan ja on sisältänyt lainoja kreikasta, arabiasta, espanjasta, ranskasta ja muista kielistä. Vaikka italiasta on tullut yleisin hallinnon ja koulutuksen kieli, sisilian kieli säilyy vahvana alueellisena identiteetin kantajana ja elää sekä puheessa että kansanrunoudessa, kansanlauluissa ja teatteriperinteissä.

Identiteetti, kulttuuri ja perintö

Sisilialaista identiteettiä leimaa vahva paikallisuus ja ylpeys saaren historiallisesta perinnöstä. Kulttuuri näkyy monissa ilmenemismuodoissa: perinteinen musiikki (mm. tarantella-tyyppiset rytmit), nukketeatteri (Opera dei Pupi), kirkolliset juhlat, vilkas ruokakulttuuri (mukana esimerkiksi arabi-vaikutteiset makeat leivonnaiset, merenelävät ja paikalliset raaka-aineet) sekä lukuisat historialliset nähtävyydet. Saarella on useita UNESCO:n maailmanperintökohteita, mm. Agrigentossa sijaitseva temppelilaakso ja Syrakusa–Ortigia.

Nykytilanne ja autonominen asema

Vuoden 1946 jälkeen Sisiliasta muodostettiin erityisasemainen autonominen alue, jolla on oma hallintonsa ja laaja itsehallinto. Saari on Italian alueista väestöltään neljänneksi suurin ja sen talous perustuu muun muassa maatalouteen, kalastukseen, matkailuun ja palveluihin. Samalla Sisilia on kohdannut pitkiä haasteita, kuten korkeampaa työttömyyttä ja alueellisia kehityseroja mantereeseen verrattuna. Myös järjestäytyneen rikollisuuden historia on vaikuttanut saaren maineeseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, mutta viime vuosikymmeninä on nähty myös vahvaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja menestystä kulttuurin sekä matkailun aloilla.

Emigratio ja diasporayhteisöt

Taloudelliset vaikeudet 1800- ja 1900-lukujen vaihteen jälkeen johtivat laajoihin muuttoliikkeisiin: monet sisilialaiset muuttivat Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Pohjois-Italiaan ja muualle Eurooppaan. Näin syntyneet diasporayhteisöt ovat pitäneet yllä sisilialaista kieltä ja perinteitä myös ulkomailla, ja paluumuutto sekä kulttuurivaihto ovat edelleen osa saaren elämää.

Yhteenvetona, sisilialaiset muodostavat oman kulttuurisen ja kielellisen kokonaisuutensa Italian sisällä: heillä on syvä, monikerroksinen historia, oma kielensä ja rikas perinne, jotka tekevät Sisiliasta yhden Välimeren kiinnostavimmista ja monimuotoisimmista alueista.

Hae kirjaimella