The Descent of Man, and selection in relation to sex on Charles Darwinin kirja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1871. Teos laajensi Darwinin evoluutioteoriaa erityisesti ihmisen kehitykseen ja sukupuolivalintaan liittyviin kysymyksiin.
Se oli Darwinin toinen suuri evoluutioteoriaa käsittelevä kirja; ensimmäinen oli hänen vuonna 1859 ilmestynyt teoksensa On the Origin of Species, jossa hän esitteli luonnonvalinnan yleiset periaatteet.
Darwin ei ollut käsitellyt ihmistä Alkuperässä juurikaan, mainiten siitä vain yhden lauseen:
"Ihmisen alkuperää ja historiaa valaistaan". The Descent of Man täytti tämän aukon: siinä Darwin sovelsi evoluutioteoriaa suoraan ihmisen fyysiseen ja henkiseen kehitykseen sekä esitteli erillisen teorian sukupuolivalinnasta (sexual selection).
Sisältö ja keskeiset ideat
Kirjassa Darwin käsittelee useita aiheita liittyen ihmisen polveutumiseen ja sukupuolivalintaan. Keskeisiä kohtia ovat muun muassa:
- ihmisen yhteinen alkuperä muiden eläinten kanssa ja lajien välinen sukulaisuus;
- sukupuolivalintamekanismit: naaraiden valinta ja koiraiden kilpailu, sekä niiden seuraukset ulkoisiin piirteisiin (esim. sulkamaalaus, sarvet, kukintaeläinten väri- ja kookkauserot eläimillä);
- seksuaalinen dimorfismi eli sukupuolten erilaisuus ulkonäössä ja käyttäytymisessä;
- ihmisen älylliset kyvyt, tunteet ja moraalinen tajunta osana evolutiivista kehitystä;
- ihmisen biologisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutus.
Sukupuolivalinta
Darwinin esittämä sukupuolivalinta tarkoittaa luonnonvalinnasta erillistä valintamekanismia, jossa yksilöt, useimmiten koiraat, kilpailevat lisääntymismahdollisuuksista tai naaraat valitsevat kumppanin. Tämä voi selittää piirteitä, jotka eivät välttämättä paranna selviytymistä, mutta lisäävät lisääntymismenestystä — kuten näyttävät höyhenpuvut, laulu ja koristeelliset rakenteet eläimillä. Darwin käytti esimerkkeinä muun muassa lintujen sulkamaalauksia ja hirvieläinten sarvia.
Ihmisen asema ja polveutuminen
Darwin väitti, että ihminen on kehittynyt samaa yleistä evoluutioprosessia pitkin kuin muut eläimet. Hän vertaili anatomisia, embryologisia ja käyttäytymiseen liittyviä piirteitä apinoihin ja muihin selkärankaisiin ja esitti, että ihmisen kehittyminen älykkyyteen ja sosiaalisiin taitoihin voidaan ymmärtää luonnonvalinnan sekä sukupuolivalinnan kautta.
Julkaisukonteksti ja aiempi kirjallisuus
Ensimmäisen ja toisen teoksen välisenä lähes 12 vuotena useat kirjoittajat käsittelivät ihmisen asemaa luonnossa ja siihen liittyviä todisteita. Merkittäviä esimerkkejä ovat mm.:
- Thomas Henry Huxley: Ihmisen paikka luonnossa.
- Charles Lyellin teos The Antiquity of Man.
Molemmat julkaistiin vuonna 1863 ja ne valmistelivat julkista keskustelua siitä, miten ihmisen historia ja ikä sijoittuvat geologiseen aikaan ja evoluutioteoriaan.
Vastaanotto ja vaikutus
The Descent of Man herätti voimakasta keskustelua ja myös vastustusta, erityisesti uskonnollisissa piireissä, koska se kyseenalaisti perinteisiä käsityksiä ihmisen ainutlaatuisuudesta ja luomisesta. Toisaalta monet biologit ja tiedemiehet hyväksyivät Darwinin johtopäätökset tai jatkoivat niiden kehittämistä. Thomas Huxley, joka puolusti evoluutiota aktiivisesti, oli merkittävä keskustelukumppani ja puolestapuhuja.
Darwinin ajatuksilla oli pitkäkestoiset vaikutukset biologian, antropologian ja psykologia tutkimukseen. Vaikka geeniperimän ja mendelismiin perustuvan perinnöllisyystieteen yhdistyminen darwinismiin tapahtui vasta 1900-luvun alkupuolella (ns. moderni synteesi), Darwinin perusajatukset luonnon- ja sukupuolivalinnasta säilyivät keskeisinä evoluutioteoriassa.
Nykyinen arvio
Tänä päivänä Darwinin analyysia ihmisen evoluutiosta ja sukupuolivalinnasta pidetään historiallisesti merkittävänä. Monet yksityiskohdat ja tulkinnat on täsmennetty ja laajennettu modernin biologian keinoin, mutta teoksen vaikutus tieteelliseen ajatteluun ja julkiseen keskusteluun on kiistaton. Kirja tarjoaa edelleen arvokkaan näkökulman siihen, miten evoluutio muovaa sekä kehoa että käyttäytymistä.
