Odessan piiritys (1941) – hyökkäys, taistelut ja tappiot

Odessan piiritys 1941: perusteellinen katsaus hyökkäykseen, taisteluihin ja raskaisiin tappioihin — Romanian ja Saksan operaatioiden dramaattinen kertomus itärintamalta.

Odessan piiritys oli toisen maailmansodan aikainen piiritystaistelu, joka käynnistyi kesällä 1941 ja kesti 73 päivää. Se oli osa itärintaman operaatioita vuonna 1941. Hyökkäyksen suorittivat pääosin Romanian joukot, joita tukivat Saksan armeijan (Wehrmacht Heer) 11. armeija (11. Armee). Kohteena oli Neuvostoliiton hallussa ollut Odessa, Mustanmeren rannalla sijaitseva tärkeä satamakaupunki, jonka ympäristössä käytiin ankaraa taistelua.

Aika, sijainti ja tavoite

Piiritys alkoi elokuun alussa 1941 ja päättyi lokakuun puolivälissä (noin 73 päivän kuluttua). Axis-voimien tavoitteena oli valloittaa kaupunki, katkaista Neuvostoliiton yhteydet Mustanmeren kautta ja ottaa käyttöön Odessan satama laivakuljetuksia ja huoltolinjoja varten.

Osapuolet ja puolustus

Kaupungin puolustuksesta vastasivat Puna-armeijan joukot, mukaan lukien aluksi 9. itsenäinen armeija, myöhemmin muodostetut erillinen rannikkoarmeija sekä Mustanmeren laivasto, joka mahdollisti joukkojen evakuoinnin ja merituen. Puolustajat rakensivat tiiviin puolustusvyöhykkeen, hyödyntäen kaupunkia ja sitä ympäröiviä maastokohtia.

Piirityksen kulku

Piiritystä leimasivat pitkittyneet hyökkäykset ja ankara kaupunkitaistelu. Axis-voimat tekivät useita suurhyökkäyksiä, joiden tavoitteena oli murtaa puolustus asemat ja valloittaa kaupunki. Puolustajat vastasivat koviin pommituksiin, panssarivaunuin ja jalkaväkitaisteluin. Meriyhteyksien ansiosta Puna-armeija pystyi pitämään osa huollosta ja järjestämään evakuointeja, mikä vaikeutti hyökkääjän tehtävää.

Taisteluissa käytetty kalusto ja taktiikat

• Axis-voimat käyttivät raskaasti tykistöä, ilmatukea ja panssareita murtautumisten tukena.
• Puolustajat hyödynsivät kaupunkirakenteita, miinoituksia ja maanalaisia puolustusasemia hidastaakseen hyökkääjiä.
• Mustanmeren laivasto tarjosi sekä tulitukea että mahdollisuuksia joukkojen ja siviilien evakuointiin meritse.

Tappiot ja eriarvioinnit

Piirityksen tappioluvut vaihtelevat lähteestä riippuen, eikä yksiselitteistä yksityiskohtaista lukua ole helppo esittää. Yleistä on kuitenkin, että tappiot olivat huomattavat sekä puolustajille että hyökkääjille.

• Axis- ja Romanian joukot kärsivät raskaita tappioita; eri lähteet antavat eri arvioita Axis-voimien kokonaistappioista (kuolleet, haavoittuneet ja vangit) vaihdellen suuresti.
• Puna-armeijan tappioista on eri arvioita: joissain lähteissä mainitaan noin 41 000 kuollutta, kun taas toiset historioitsijat arvioivat kokonaismenetykseksi (kuolleet, haavoittuneet, vangit) jopa noin 60 000 tai enemmän. Eroja selittävät tilastointitavat, mukana olevien yksiköiden laskentatavat ja se, luetaanko mukaan siviiliuhrit tai evakuoidut.
• Siviiliuhrit olivat merkittäviä: kaupungin pommitukset, katutaistelu ja myöhemmät miehityksen seuraukset koettelivat siviiliväestöä.

Lopputulos ja seuraukset

Piirityksen jälkeen Axis-voimat onnistuivat valtaamaan Odessan, mutta voitto koitui raskaaksi ja sitoi merkittäviä joukkoja ja resursseja, jotka olisivat voineet olla käytössä muilla rintamilla. Neuvostoliitto onnistui evakuoimaan osan joukoista ja huolloista meritse, mikä vähensi täydellisiä tappioita. Odessan valtauksen jälkeen alue joutui Romanian miehitykseen, ja miehityksen aikana se kohtasi ankarat olot sekä siviili- että sotilaskärsijöitä.

Merkitys historiassa

Odessan piiritys muistetaan ankarana kaupunkitaisteluna itärintamalla. Se osoitti puolustustaistelun tehokkuuden kaupunkialueilla ja sen, kuinka meriyhteydet voivat vaikuttaa piirityksen lopputulokseen. Lisäksi piiritys vaikutti Axis-voimien operatiiviseen aikatauluun itärintamalla vuonna 1941 ja jätti jälkensä alueen väestöön ja infrastruktuuriin.

Huom. Tarkat tappioluvut ja kuvasuhteet vaihtelevat lähteittäin; historiantutkimus jatkaa edelleen tarkempien arvioiden kokoamista ja lähteiden vertailua.

Ennen taistelua

Hitler lähetti 27. heinäkuuta 1941 kenraali Antonesculle kirjeen, jossa hän pyysi romanialaisia joukkoja.

8. elokuuta romanialaiset käskivät 4. armeijan vallata Odessan. He uskoivat, että kaupunki antautuisi nopeasti. Odessa oli kuitenkin vahvasti linnoitettu kaupunki. Siellä oli juoksuhautoja, panssarintorjuntahautoja, panssarivaunuja ja muita puolustuslaitteita.

Kaikkiaan puna-armeijalla oli alueella noin 34 500 miestä ja 240 tykistökappaletta. Lentokoneisiin kuului kaksi vesilentolaivueiden ja yksi pommikoneiden laivue.

Romanian 4. armeija aikoi hyökätä Odessaan. 5. armeijakunta menisi pohjoiseen ja kääntyisi sitten etelään.

Noin 38 000 neuvostohenkilöstöön kuuluvaa henkilöä sai 22. joulukuuta 1942 alkaen mitalin "Odessan puolustamisesta".

Hae kirjaimella