Ska: jamaikalainen musiikkityyli — rytmi, historia ja toasting

Tutustu skaan: jamaikalaisen musiikin rytmiin, historiaan ja toasting‑lauluun. Lue off‑beatistä, bändikokoonpanoista ja skan vaikutuksesta reggaeen ja rappiin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Ska on jamaikalainen populaarimusiikki, joka sai alkunsa 1950‑luvulla. Se syntyi yhdistämällä perinteisiä jamaikalaisia tyylejä (kuten mento) ja Yhdysvaltain R&B:tä, doo‑wop‑vaikutteita sekä big band -sointuja. Ska oli Jamaikalla ensimmäinen laajasti seurattu modernin populaarimusiikin aalto, josta myöhemmin kehittyivät rocksteady ja reggae.

Rytmi ja soitto

Ska‑yhtyeissä on usein laulajia sekä rytmi‑ ja sooloinstrumentteja: sähkökitaroita, sähköbasso, piano, urut, sekä puhallinryhmä kuten saksofoni, trumpetti ja pasuuna. Instrumentit käyttävät rytmistä korostusta niin, että kitara ja piano soittavat lyhyitä iskusointuja niin sanotussa off‑beatissa. Jos lasketaan "yksi ja kaksi ja kolme ja neljä", off‑beat on "ja" — tämä korostus luo ska:n tunnusomaisen pomppivan groove‑tuntuman.

Lisäksi bassolinjat ovat usein käveleviä ja selkeästi melodisia, rummut pitävät tiukkaa komppia, ja puhaltimet soittavat tarttuvia riffejä ja lyhyitä melodisia fraaseja. Ska on tyypillisesti nopeampaa ja energisempää kuin myöhemmät rocksteady ja reggae -tyylit.

Historia ja kehitys

Ska kehittyi 1950‑ ja 1960‑lukujen vaihteessa. Varhaisia merkittäviä tekijöitä olivat paikalliset sound systemit ja tuottajat, kuten Coxsone Dodd ja Prince Buster, sekä muusikot kuten The Skatalites, jotka auttoivat muovaamaan ska‑ääntä. 1960‑luvun puolivälin ja loppupuolen rocksteady‑aika hidasti tempoa ja muutti soundia, minkä jälkeen 1960‑luvun lopulla ilmoille nousi reggae.

Ska on kuitenkin pysynyt elinvoimaisena ja kokenut useita elpymisiä (ns. aallot): alkuperäinen jamaikalainen ska, 1970‑luvun lopun ja 1980‑luvun alun brittiläinen 2 Tone ‑liike, ja 1980–1990‑lukujen kolmas aalto, joka levisi erityisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Toasting, DJ‑kulttuuri ja vaikutus hiphopiin

Ska‑ja sen sukulaistyylien yhteydessä kehittyi jamaikalainen äänityyli nimeltä toasting. Ska‑aikakauden ja sitä seuranneen sound system -kulttuurin DJ:t (tai "toasters") puhuivat, rytmittivät ja improvisoivat mikrofonissa laulujen päälle: he toistivat sanoja, keksivät lyhyitä riimejä, huusivat iskulauseita ja loivat lavan sekä äänentoiston energian. Tämä esiintyjätyyli mainitaan usein siten, että "ska‑laulaja laulaa jamaikalaista laulua nimeltä 'toasting'."

Kun DJ "paahtaa", hän tekee ääniä, toistaa sanoja, keksii riimejä ja huutaa mikrofoniin. Toastingin tekijöitä olivat muun muassa King Stitt, U‑Roy ja I‑Roy. Myöhemmin toasting ja sound system -kulttuuri vaikuttivat merkittävästi hiphopin syntyyn: jamaikalaiset immigrantit ja sound system -tekniikat kulkivat New Yorkiin ja auttoivat muovaamaan DJ‑ ja MC‑käytäntöjä (esim. DJ Kool Hercin vaikutus).

Alalajit ja kansainvälinen leviäminen

Merkittäviä ska‑vaiheita kutsutaan usein "aalloiksi":

  • Ensimmäinen aalto: alkuperäinen jamaikalainen ska 1950–1960‑luvulla.
  • Toinen aalto (2 Tone): 1970‑luvun lopun ja 1980‑luvun alun Britannian skakulttuuri, jossa yhdistyivät punkin asenne ja ska‑rummut. Tunnettuja yhtyeitä tästä liikkeestä ovat esimerkiksi The Specials ja Madness.
  • Kolmas aalto: 1980–1990‑luvuilla Yhdysvalloissa ja muualla levinnyt skan uusi aalto, jossa yhdistyivät ska, punk ja rock; esimerkkejä ovat The Mighty Mighty Bosstones, Reel Big Fish ja Sublime.

2 Tone‑liikkeelle oli ominaista myös visuaalinen ilme (mustavalkoinen ruutukuosi, bleiserit, porkpie‑hatit) ja yhteiskunnalliset teemat, kuten monietninen yhteistyö ja nuorisokulttuuriin liittyvä "rude boy" -estetiikka.

Merkittäviä artisteja ja kärkinimet

Jamaikalaisista varhaisista ska‑nimistä mainittakoon The Skatalites, Prince Buster, Desmond Dekker, Laurel Aitken ja Toots & the Maytals. Toastingin ja dubin kehittäjistä kuuluisia ovat U‑Roy ja King Stitt. Brittiläisestä 2 Tone -liikkeestä tunnettuja ovat The Specials, Madness, The Selecter ja The Beat. Kolmannessa aallossa suosioon nousi lukuisia yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia bändejä kuten The Mighty Mighty Bosstones, Reel Big Fish, Less Than Jake ja Sublime.

Ska tänään

Ska jatkaa elämäänsä sekä perinteisenä jamaikalaisena tyylinä että monipuolisena fuusiomuotona, jossa se yhdistyy punkiin, rockiin, poppiin ja elektroniseen musiikkiin. Ska‑festivaalit, paikalliset kollektit ja uusien sukupolvien yhtyeet pitävät lajin vireänä ympäri maailmaa.

Miten Ska-muusikot pukeutuvat

Skaa soittavat muusikot pukeutuvat hattuihin ja pukuihin. Monet ska-yhtyeet käyttävät vaatteita, joissa on mustavalkoisista neliöistä koostuva shakkilautakuvio. Doc Martens on yleinen kenkätyyppi. Tämä kuvio symboloi tapaa, jolla ska-musiikki sekoittaa mustia ja valkoisia muusikoita ja musiikkityylejä.The Specialsin, Madnessin ja englantilaisen Beatin vaikutteita saanut brittiläinen ska-punk-genre alkoi pukeutua kilteihin.

1980-luvun Ska Revival

Vaikka ska kehitettiin 1950-luvulla, siitä tuli jälleen suosittua 1980-luvulla Britanniassa. 1980-luvulla ska-yhtyeet, kuten The Specials, The Selecter, The Beat, UB40 ja Madness, soittivat ska-musiikkia.

1990-luvun Ska sekoitettuna punkrockiin

1990-luvulla jotkut yhtyeet sekoittivat ska-musiikkia ja punkrockia ska-punkiksi. Tämä ska-musiikin laji on lähtöisin Englannista ja Yhdysvalloista. Jotkut 1990-luvun pop-punk-yhtyeet sekoittivat pop-punkia ska-punkiin.

Ska-yhtyeet ja -laulajat

  • Ei epäilystäkään
  • The Mighty Mighty Bosstones -yhtye
  • The Specials
  • The Selecter (brittiläinen yhtye)
  • The Beat (brittiläinen yhtye)
  • Madness (englantilainen yhtye)
  • Sublime
  • Prince Buster (jamaikalainen laulaja)
  • Desmond Dekker (jamaikalainen laulaja)
  • The Bodysnatchers (brittiläinen naisyhtye)
  • The Skatalites (jamaikalainen yhtye)
  • Streetlight Manifesto (yhdysvaltalainen yhtye)
  • The Toasters (yhdysvaltalainen yhtye)
  • The Slackers (New Yorkin bändi)
  • Rusted Root (amerikkalainen yhtye)
  • Westbound Train (Boston-yhtye)
  • Reel Big Fish
  • Suburban Legends (yhdysvaltalainen yhtye)
  • Catch 22 (yhdysvaltalainen yhtye)
  • Vähemmän kuin Jake
  • Lord Creator (jamaikalainen laulaja)
  • The King Blues (brittiläinen yhtye)

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Scat-laulua

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on ska-musiikki?


V: Ska on Jamaikalta peräisin olevaa suosittua musiikkia, joka sai alkunsa 1950-luvulla.

K: Miten ska-musiikista kehittyi reggae?


V: Ska-musiikki, jota soitettiin ensin hitaammalla tempolla, muuttui sitten reggaeksi 1960-luvun lopulla.

K: Mitä soittimia ska-musiikissa tyypillisesti käytetään?


V: Ska-musiikkibändeissä on laulajia, sähkökitaroita, sähköbassoa, pianoa, urkuja, saksofonia, trumpettia ja pasuunaa.

K: Mikä on off-beat ska-musiikissa?


V: Ska-musiikissa sähkökitara ja piano soittavat yleensä lyhyitä sointuja off-beatissa. Jos soitetaan "yksi ja kaksi ja kolme ja neljä", off-beat on "ja".

K: Mitä on "toasting" ska-musiikissa?


V: Ska-laulaja tekee jamaikalaisen laulun tyyliä, jota kutsutaan "toastingiksi". Kun laulaja "paahtaa", hän tekee ääniä, toistaa sanoja, keksii riimejä ja huutaa mikrofoniin.

K: Milloin jamaikalainen "toasting"-laulu- ja puhetyyli sovitettiin rap-musiikkiin?


V: Jamaikalainen "toasting"-laulu- ja puhetyyli omaksuttiin rap-musiikkiin 1980-luvulla.

K: Mikä rooli sähkökitaralla on ska-musiikissa?


V: Ska-musiikissa sähkökitara soittaa lyhyitä sointuja off-beatissa.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3