Hymy: ilme, merkitys ja Duchenne-hymy selitetty
Hymy: ilmeet, merkitys ja Duchenne-hymy selitetty — opi tunnistamaan aito vs. teennäinen hymy, sen tunneilmaisu ja merkitys sosiaalisissa tilanteissa.
Hymy on ilme, joka syntyy taivuttamalla suun molempien päiden lähellä olevia lihaksia. Hymy voidaan tehdä myös silmien kautta (ks. "Duchenne-hymy" jäljempänä). Hymy ilmaisee yleensä onnellisuutta. Hymy voi olla luonnollinen tai tekohymy. Eläimillä hymyily voi kuitenkin olla erilaista. Hymyillessä hampaat näkyvät, mutta joskus eläimet tekevät näin uhkaillessaan. Kun simpanssit näyttävät hampaitaan, se voi olla myös merkki pelosta.
Hymyn lihakset ja fysiologia
Hymyn syntyyn osallistuu useita kasvojen lihaksia. Tärkein suun kulmaa nostava lihas on zygomaticus major, joka vetää suupieliä ylöspäin. Silmien ympärillä oleva orbicularis oculi -lihaskin voi aktivoitua aidossa, ilosta syntyvässä hymyn muodossa. Tämä silmien alueen osallistuminen tekee hymystä usein aidomman näköisen ja näkyy silmien uurteina tai "silmähymynä". Kasvojen lihasten toimintaa ja ilmeitä tutkitaan myös Facial Action Coding System -menetelmällä (FACS), joka erottaa eri lihasryhmien liikkeet tarkasti.
Duchenne-hymy
Duchenne-hymy tarkoittaa aitoa hymyä, jossa sekä suun kulmat nousevat että silmänympäryslihas (orbicularis oculi) aktivoituu. Tämä yhdistelmä aiheuttaa silmien ympärille rypyt ja saa hymyn näyttämään vilpittömältä. Termi tulee 1800-luvun ranskalaisesta neurologista tutkijasta Guillaume Duchennesta, joka osoitti sähköstimulaation avulla erilaiset hymyt ja erotti aitouden feikistä.
Duchenne-hymyyn liittyy usein myös autonomisen hermoston reaktioita, kuten lievää sydämen sykkeen laskua ja hormonaalisia muutoksia, jotka edistävät hyvänolon tunteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset tunnistavat Duchenne-hymyn luotettammin ja reagoivat siihen myönteisemmin sosiaalisissa tilanteissa.
Hymyn sosiaalinen merkitys
Hymy on tärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Sillä voidaan ilmaista iloa, hyväksyntää, kiitollisuutta, ystävällisyyttä tai lievittää jännitteitä. Hymyllä voidaan myös pehmentää sanomaa tai rakentaa luottamusta. Kulttuurisesti hymyn merkitys ja käyttö vaihtelevat: joissain kulttuureissa hymyillään paljon julkisissa tilanteissa, kun taas toiset kulttuurit pitävät ilmeitä hillitympinä.
Hymyn sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluu myös peilausilmiö eli mimicry: ihmiset usein vastaavat toisen hymyn hymyyn, mikä vahvistaa vuorovaikutusta ja ryhmän yhteenkuuluvuutta. Hymy voi myös olla taktinen — esimerkiksi myynti- tai asiakaspalvelutilanteissa käytetty hymy voi olla osa ammatillista käyttäytymistä, vaikka se ei olisikaan täysin vilpitön.
Feikki- ja aidon hymyn erot
Tekohymy eroaa aidosta useimmiten silmien osallistumisen puuttumisella ja kasvojen lihasten erilaisella liikeradalla. Feikkihymy voi olla suppeampi tai jäykempi, eikä se aiheuta samoja kasvojen pienimuotoisia muuttumia kuin Duchenne-hymy. Psykologisissa tutkimuksissa erot tunnistetaan usein myös ilmeen kestosta, symmetriasta ja tahdonalaisuudesta: aidot hymyt syntyvät nopeasti ja hajautuvat luonnollisesti, kun feikkihymy voi alkaa tai loppua epäluonnollisesti.
Hymy ja terveys
Hymyilyllä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Se voi vähentää stressiä, laskea verenpainetta ja vapauttaa mielihyvähormoneita kuten endorfiineja ja dopamiinia. Myös kasvojen lihasten aktivoiminen voi vaikuttaa mielialaan — tunnetta voi vahvistaa se, että näytät iloiselta, vaikka tunnet olisitkin ensin neutraali.
Hymyt eri elämänvaiheissa
Vauvat alkavat yleensä hymyillä jo varhain sosiaalisena vastauksena: varhaiset hymyt ovat osa kiintymyssuhteen syntymistä ja kommunikaation kehitystä. Lapsuudessa ja nuoruudessa hymyä käytetään myös sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Aikuisena hymy säilyy tärkeänä keinona ilmaista tunteita ja ylläpitää ihmissuhteita.
Hymy eläimillä
Eläimillä kasvonilmeet ja hammasten näyttäminen eivät aina tarkoita samoja tunteita kuin ihmisillä. Esimerkiksi monet lajit näyttävät hampaitaan uhkauksena tai dominanssin osoituksena. Kun simpanssit näyttävät hampaitaan, se voi olla merkki pelosta tai alistumisesta riippuen kontekstista. Toisaalta jotkut eläimet, kuten koirat, käyttävät "hymyilevää" ilmettä rauhoittavana eleenä — tulkinta riippuu lajista ja tilanteesta.
Yhteenveto
Hymy on monimerkityksinen ilme, joka syntyy kasvojen lihasten yhteistyöstä ja voi ilmaista iloa, ystävällisyyttä tai jopa uhkaa lajista riippuen. Aidon Duchenne-hymyn tunnistaa suun ja silmien yhteisestä aktivaatiosta. Hymy vaikuttaa niin sosiaalisiin suhteisiin kuin yksilön hyvinvointiin, ja sen merkitys vaihtelee kulttuurien ja tilanteiden mukaan.
Taiteen kuuluisin hymy: Mona Lisa: hienovarainen ja monitulkintainen.
Äärimmäinen hymy: suu auki ja hampaat näkyvissä; ehkä nauru tai iloinen kiljahdus.
Dimples
Kuopat ovat geneettisesti periytyviä. Ne johtuvat ihon alla olevasta lihasta, joka muodostuu joidenkin ihmisten poskiin erityisesti hymyillessä. Joillakin ihmisillä voi olla vain yksi kuoppa vain toisella puolella kasvoja.
Mies hymyilee
Tyttö hymyilee
Duchenne-hymy
Vaikka hymyjä on monenlaisia, tutkijat ovat kiinnostuneita duchenne-hymystä, koska se tehdään silmien avulla. Duchenne-hymy on nimetty ranskalaisen lääkärin Guillaume Duchennen mukaan. Duchenne tunnisti kaksi hymytyyppiä. Duchenne-hymyssä posket kohoavat ja muodostavat ryppyjä silmien ympärille. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Duchenne-hymy on yleensä vaikea saada aikaan, kun teeskentelee hymyilevänsä.
Internet
Internetissä hymyt voi yleensä kirjoittaa koneella. Tätä kutsutaan yleensä hymiöksi, hymiöksi tai iloiseksi naamaksi. Hymiöt osoittavat tunteita silloin, kun ihmiset eivät pysty näkemään niitä tosielämässä. Tietokoneella kirjoitettuja hymiöitä kutsutaan hymiöiksi. Hymiöt voivat muuttua sen mukaan, missä hymiötä kirjoittava henkilö on.
Länsimainen tyyli: :-), :-(, ;-), :-O, :-D, (;D)
Itäinen tyyli: d(^.^)b, \(^o^)/, >.<, ^_^, *<):):)
Aiheeseen liittyvät sivut
Lisää lukemista
- Conniff, R. (2007). Mitä hymyn takana on? Smithsonian Magazine, 38,46-53.
- Ottenheimer, H.J. (2006). Kielen antropologia: An introduction to linguistic anthropology. Belmont, CA: Thomson Wadsworh.
- Ekman, P., Davidson, R.J., & Friesen, W.V. (1990). Duchenne-hymy: tunneilmaisu ja aivojen psysiologia II. Journal of Personality and Social Psychology, 58, 342-353.
- Russell ja Fernandez-Dols, toim. 1997. Kasvojen ilmeiden psykologia. Cambridge. ISBN 0521587964.
- Messinger D. & Fogel A. 2007. Sosiaalisen hymyilyn vuorovaikutteinen kehitys. Teoksessa Robert Kail (toim.) Advances in child development and behavior, 35, 327-366. Oxford: Elsevier. Haettu 25. kesäkuuta 2010 osoitteesta [1]
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on hymy?
A: Hymy on ilme, joka saadaan aikaan taivuttamalla suun molempien päiden lähellä olevia lihaksia.
K: Mitä hymy yleensä ilmaisee?
V: Hymy ilmaisee yleensä onnellisuutta.
K: Voiko hymy olla luonnollinen vai tekohymy?
V: Kyllä, hymyt voivat olla luonnollisia tai tekohymyjä.
K: Miten eläimet näyttävät hampaitaan hymyillessään?
V: Hymyillessään eläimet näyttävät usein hampaitaan. Joskus tämä voi kuitenkin olla myös merkki aggressiosta tai pelosta eläimillä, kuten simpansseilla.
K: Onko olemassa myös muunlaista hymyä kuin suulla tehty hymy?
V: Kyllä, on olemassa myös "Duchenne-hymy", jota hymyillään silmien eikä vain suun kautta.
K: Ovatko kaikki hymyt ilon ilmauksia?
V: Ei välttämättä - vaikka suurin osa hymyistä ilmentääkin onnellisuutta, joillakin hymyillä voidaan peittää muita tunteita, kuten surua tai vihaa.
Etsiä