Nuottikirjoitus
Nuottiviivasto (tai nuotti) on nimi viidelle vaakasuoralle viivalle, joille voimme kirjoittaa musiikkia. Nuotit voidaan sijoittaa joko viivalle (eli nuotin pään keskellä kulkeva viiva) tai välilyöntiin. Sisäisiä välilyöntejä on neljä sekä kaksi ulompaa välilyöntiä ylhäällä tai alhaalla. Mitä korkeammalla nuotin sävelkorkeus on, sitä korkeammalla se on nuottiviivalla. Otetaan näppäimistön valkoiset nuotit: jokainen nuotti (A, B, C, D jne.) sijoitetaan korkeammalle nuottiviivalla (viiva, välilyönti, viiva, välilyönti jne.). Tarvitaan nuotinlukutaitoa osoittamaan, mitkä nuotit ne ovat. On olemassa erilaisia nuotinlukuja, jotka sopivat korkeille, keskikorkeille ja matalille soittimille.
Tässä musiikkiesimerkissä on Beethovenin sinfonian nro 5 alku. Kolme ensimmäistä säveltä ovat toisella rivillä (alhaaltapäin laskettuna). Ne ovat G:tä, koska nuottiviivan alussa on diskanttiääni. Neljäs nuotti on hieman alempana: alimmalla rivillä, E-viivalla (koska äänilajissa on tasoja, se on es). Seuraava nuotti on sävelkorkeudeltaan kahden muun nuotin välissä (f). Kolmen f:n jälkeen tulee d ulkosyrjällä alimmassa tilassa.
Joskus säveltäjät ovat käyttäneet vähemmän tai enemmän kuin viisi riviä sisältäviä nuottiviivoja, mutta viisirivinen nuottiviiva alkoi yleistyä länsimaisessa musiikissa 1200-luvulla.
Kun nuotit ovat hieman liian korkealla tai matalalla, jotta ne voitaisiin sijoittaa sävelkorteille, käytetään jatkoviivoja. Niitä kutsutaan nimellä ledger-viivat.
Jos kahta tai useampaa sävelkorvaa soitetaan samanaikaisesti, sävelkorvat yhdistetään vasemmalla puolella suluissa, joita kutsutaan sulkeiksi. Esimerkiksi pianomusiikki kirjoitetaan kahteen nuottiviivaan: toinen oikealle ja toinen vasemmalle kädelle.
Instrumentit, jotka soittavat vain rytmiä (kuten symbaalit), eivät tarvitse sävelkorvaa. Nuotit voidaan kirjoittaa vain yhdelle riville. Lyönnit ovat ristejä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on sauva?
A: Nuottiviivasto eli stave on nimitys viidelle vaakasuoralle viivalle, joille voidaan kirjoittaa nuotteja.
K: Mihin nuotit sijoitetaan?
A: Nuotit voidaan sijoittaa joko viivalle (eli siten, että viiva kulkee nuottipään keskeltä) tai välilyöntiin. Nuottien sisällä on neljä välilyöntiä sekä kaksi ulompaa välilyöntiä ylhäällä tai alhaalla.
K: Miten sävelkorkeus vaikuttaa siihen, mihin nuotit sijoitetaan nuottiviivalla?
V: Mitä korkeampi nuotin sävelkorkeus on, sitä korkeammalla se on nuottiviivastossa. Esimerkiksi näppäimistön valkoiset nuotit (A, B, C, D jne.) sijoittuvat korkeammalle nuottijonossa (rivi, välilyönti, rivi, välilyönti jne.).
Kysymys: Mitä tarvitaan osoittamaan, mitkä nuotit ne ovat?
A: Tarvitaan nuotinlukutaitoa osoittamaan, mitkä nuotit ne ovat. On olemassa erilaisia nuotinlukuja, jotka sopivat korkeille, keskikorkeille ja matalille soittimille.
K: Milloin viisirivisistä nuotinnoksista tuli tavallisia länsimaisessa musiikissa?
V: Viisirivinen nuottiviiva alkoi yleistyä länsimaisessa musiikissa 1200-luvulla.
K: Mitä tapahtuu, kun nuotit ovat liian korkeita tai matalia tavalliseen viisiriviseen nuottiviivaan nähden?
V: Kun nuotit ovat liian korkeita tai matalia tavalliseen viisiriviseen nuottiviivaan, käytetään niiden sijasta jatkoviivoja, joita kutsutaan pääviivoiksi.
K: Miten useampi kuin yksi instrumentti osoittaa, että useamman kuin yhden soittimen pitäisi soittaa samanaikaisesti?
V: Jos kaksi tai useampia sävelkorkeuksia on soitettava samanaikaisesti, ne yhdistetään vasemmanpuoleisella sulkeella, jota kutsutaan sulkeeksi. Esimerkiksi pianomusiikki kirjoitetaan kahteen nuottiviivaan - yksi kummallekin kädelle - ja ne liitetään yhteen tällaisella sululla.
