Nuottiviivasto ja nuotinluku – miten nuotit sijoitetaan ja luetaan
Opas nuottiviivaston ja nuotinluvun perusteisiin: miten nuotit sijoitetaan viivalle, luetaan eri äänialoilla, käytetään jatkoviivoja ja tulkitaan esimerkkejä pianomusiikista.
Nuottiviivasto muodostuu viidestä vaakasuorasta, yhtä etäälle asetetusta viivasta, joille kirjoitetaan musiikkia. Vaakasuorat viivat ja niiden välissä olevat tilat kertovat, mihin kohtaan sävel sijoittuu: nuotit voidaan sijoittaa joko viivalle (nuotin pään keskikohta osuu viivalle) tai välilyöntiin (viivojen väliseen tilaan). Sisäisiä välilyöntejä on neljä sekä lisäksi ulommat välilyönnit ylä- ja alapuolella. Mitä korkeammalla nuotin sävelkorkeus on, sitä ylempänä se näkyy viivastolla. Otetaan esimerkiksi pianon valkoiset sävelet: jokainen nuotti (A, B, C, D jne.) sijoittuu vuorotellen viivalle ja välilyöntiin (viiva, välilyönti, viiva, välilyönti jne.). Tarvitaan nuotinlukutaitoa tunnistamaan, mitkä sävelet ovat kyseessä. On olemassa erilaisia nuotinlukuja ja avaimia, jotka sopivat korkeille, keskikorkeille ja matalille soittimille.

Tässä musiikkiesimerkissä on Beethovenin sinfonian nro 5 alku. Kolme ensimmäistä säveltä ovat toisella rivillä (alhaaltapäin laskettuna). Ne ovat G:tä, koska nuottiviivan alussa on g-avain (diskanttiavain), joka määrittää, mikä viiva on g. Neljäs nuotti on hieman alempana: alimmalla viivalla, E-viivalla (tässä kohtaa E on es-, koska äänilajissa on es-merkintä). Seuraava nuotti asettuu kahden muun nuotin väliin (f). Kolmen f:n jälkeen tulee d ulommassa tilassa alimpana näkyvänä sävelenä.
Avaimet (clefs)
Avaimet sijoitetaan nuottiviivaston vasempaan reunaan ja ne kertovat, mikä sävel vastaa mitäkin viivaa. Yleisimmät avaimet ovat:
- G-avain (diskanttiavain) – osoittaa, missä g-sävel sijaitsee (yleinen laulu- ja soitinmusiikissa korkeissa rekistereissä).
- F-avain (bass-avain) – osoittaa f-sävelen paikan (käytetään basso-ääni- ja matalille soittimille, kuten kontrabasso, sello ja vasen käsi pianossa).
- C-avaimet (alto- ja tenor-avaimet) – sijoittavat keskisen c:n tietylle viivalle ja ovat tyypillisiä esimerkiksi viulun sisarsoittimille (viola käyttää alto-avainta).
Viivojen ja välilyöntien lukeminen
Nuottien korkeus etenee viivastolla vuorotahtisesti: viiva → välilyönti → viiva → välilyönti jne. Kun tiedät, mikä sävel vastaa yhtä viivaa tai välilyöntiä avaimen perusteella, voit laskea muut sävelet peräkkäin. Jos nuotti on hieman liian korkealla tai matalalla, jotta se olisi viivaston sisällä, käytetään jatkoviivoja (ledger-viivat), jotka jatkuvat viivaston ylä- tai alapuolelle muodostamalla pienempiä viivoja nuotin päälle tai alle.
Useampi viivasto ja pianon merkintä
Kun kaksi tai useampi nuottiviivasto soitetaan samaan aikaan (esimerkiksi piano), ne merkitään usein vasemmalle puolelle yhdistävällä merkillä ja usein yhdistetään myös pystyviivalla, jotta lukija näkee, että ne kuuluvat samaan osaan. Tällöin käytetään kahta nuottiviivastoa: ylempi oikealle kädelle ja alempi vasemmalle kädelle pianomusiikissa.
Sointujen ja samaan aikaan soitetut sävelet
Jos samaan aikaan soitetaan useita säveliä (sointuja), ne kirjoitetaan päällekkäin nuotinpään eri korkeuksille. Nuottipäiden sijoittelu kertoo, mitkä ääniä on soitettava samanaikaisesti.
Erikoismerkit: rytminen nuotinnus ja lyönti-instrumentit
Instrumentit, jotka soittavat pääasiassa rytmiä (kuten symbaalit ja muut lyömäsoittimet), eivät aina tarvitse koko viittä viivaa. Niille käytetään usein yhden tai kahden viivan nuottiviivastoa, ja nuottipäät voivat olla merkittyjä ristinä tai muulla erityismerkinnällä kertomaan, että kyseessä on lyönti- tai percussioääni. Nuotinnuksessa käytettävät merkinnät ja symbolit kertovat usein myös soittotekniikasta (esim. reunalyönti, suppilo, varjon soittotapa).
Lisävinkkejä nuotinlukemisen harjoitteluun
- Opettele ensin yleisimmät avaimet (g- ja f-avain) ja niiden perussävelet.
- Harjoittele tunnistamaan sävelet viivastolla nopeasti sekä viivoilla että välilyönneissä.
- Harjoittele jatkoviivojen lukemista eli nuotteja, jotka sijaitsevat viivaston ylä- tai alapuolella.
- Laula tai soita nuotteja ääneen, jotta yhteys nuottimerkki–sävel vahvistuu.
Lisäksi kannattaa huomata, että nuottimerkintöjen yksityiskohdat (esimerkiksi oktavapaikat, transponoivat soittimet ja paikalliset nimitykset kuten H = B luonnollinen ja B = B‑duuri/flat joissain perinteissä) voivat vaihdella, joten instrumentti- ja tyylikohtainen opastus auttaa syventämään nuotinlukutaitoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on sauva?
A: Nuottiviivasto eli stave on nimitys viidelle vaakasuoralle viivalle, joille voidaan kirjoittaa nuotteja.
K: Mihin nuotit sijoitetaan?
A: Nuotit voidaan sijoittaa joko viivalle (eli siten, että viiva kulkee nuottipään keskeltä) tai välilyöntiin. Nuottien sisällä on neljä välilyöntiä sekä kaksi ulompaa välilyöntiä ylhäällä tai alhaalla.
K: Miten sävelkorkeus vaikuttaa siihen, mihin nuotit sijoitetaan nuottiviivalla?
V: Mitä korkeampi nuotin sävelkorkeus on, sitä korkeammalla se on nuottiviivastossa. Esimerkiksi näppäimistön valkoiset nuotit (A, B, C, D jne.) sijoittuvat korkeammalle nuottijonossa (rivi, välilyönti, rivi, välilyönti jne.).
Kysymys: Mitä tarvitaan osoittamaan, mitkä nuotit ne ovat?
A: Tarvitaan nuotinlukutaitoa osoittamaan, mitkä nuotit ne ovat. On olemassa erilaisia nuotinlukuja, jotka sopivat korkeille, keskikorkeille ja matalille soittimille.
K: Milloin viisirivisistä nuotinnoksista tuli tavallisia länsimaisessa musiikissa?
V: Viisirivinen nuottiviiva alkoi yleistyä länsimaisessa musiikissa 1200-luvulla.
K: Mitä tapahtuu, kun nuotit ovat liian korkeita tai matalia tavalliseen viisiriviseen nuottiviivaan nähden?
V: Kun nuotit ovat liian korkeita tai matalia tavalliseen viisiriviseen nuottiviivaan, käytetään niiden sijasta jatkoviivoja, joita kutsutaan pääviivoiksi.
K: Miten useampi kuin yksi instrumentti osoittaa, että useamman kuin yhden soittimen pitäisi soittaa samanaikaisesti?
V: Jos kaksi tai useampia sävelkorkeuksia on soitettava samanaikaisesti, ne yhdistetään vasemmanpuoleisella sulkeella, jota kutsutaan sulkeeksi. Esimerkiksi pianomusiikki kirjoitetaan kahteen nuottiviivaan - yksi kummallekin kädelle - ja ne liitetään yhteen tällaisella sululla.
Etsiä