Nuotti (musiikki): määritelmä, korkeus, arvo ja esimerkit
Musiikissa nuotti on pieni äänenpätkä, joka muistuttaa puhutun kielen tavua. Esimerkiksi: laulun "Tuiki, tuiki, pieni tähti, miten ihmettelen sinua" kahdella ensimmäisellä rivillä on 14 nuottia: yksi kutakin tavua kohti. Sana nuotti voi siis tarkoittaa sekä yksittäistä äänijaksoa että sen vastaavaa, usein lyhyttä, äänikokonaisuutta sävellykseen sijoitettuna.
Nuotin kolme merkitystä
Suomenkielessä ja musiikillisessa käytössä sana nuotti esiintyy yleensä kolmessa yhteydessä:
- Äänen pätkä eli yksittäinen sävel, joka kuuluu ja jolla on alku, kesto ja pääte.
- Korkeus (äänen korkeus, kuinka korkea tai matala sävel on) — tästä käytetään myös termiä korkeutta.
- Nuotin merkintä, eli se graafinen symboli nuottiviivastolla, joka kertoo sekä nuotin korkeuden että arvon (keston).
Nuotin korkeus
Nuotin korkeus kertoo, missä sävelasennossa ääni sijaitsee. Korkeudet ilmaistaan sävelnimillä (esim. C, D, E, F, G, A, B tai suomalaisittain cis, d, e, f, g, a, h) ja ne toistuvat oktaaveittain. Sama nuottiäänisarja voidaan soittaa eri oktaaveissa, jolloin sävel kuulostaa joko korkeammalta tai matalammalta.
Esimerkiksi koko kappaleen "Twinkle, twinkle, little star" voi soittaa kuudella eri nuotilla: C, D, E, F, G ja A; näillä nuoteilla muodostuu melodia, jonka rytmi ja korkeus vaihtuvat sävelten välillä.
Nuotin korkeutta merkitään myös nuottiviivastolla: viivan sijainti kertoo sävelkorkeuden, ja eri avaimet (esim. g-avaimet ja f-avaimet) määrittelevät, mikä viivaston kohta vastaa mitäkin säveltä.
Nuotin arvo (kesto)
Nuotin arvo eli kesto kertoo, kuinka pitkään sävel pidetään. Arvot ilmaistaan nuottimerkeillä, esimerkiksi:
- Kokonuotti (whole note) – tyypillisesti 4 iskua 4/4-rytmissä
- Puolinuotti (half note) – 2 iskua
- Neljäsosa (quarter note) – 1 isku
- Kahdeksasosanuotti (eighth note) – 1/2 isku
- Kuudestoistasosa (sixteenth note) – 1/4 isku
Arvoihin voidaan lisätä pistetys (dotted note), joka pidentää kestoa puolella alkuperäisestä, sekä sidonta (tie), jolla yhdistetään samankorkuiset nuotit yhdeksi pidemmäksi äänitykseksi. Tauot (rests) ilmaisevat vastaavasti hiljaisuutta tietyksi ajaksi.
Nuotin merkintä ja nuottikuva
Nuotti kirjoitetaan nuottiviivastolle (yleensä viisi viivaa). Peruselementteihin kuuluvat:
- Nuottipää (pyöreä tai täytetty/tyhjä), joka kertoo arvon ja sijainnin viivastolla.
- Varsi (stem), joka yhdistää nuottipään viivaston tasoon ja yhdessä lippujen tai yhdysviivojen kanssa näyttää arvon lyhyemmillä nuoteilla.
- Lippu tai yhdysviiva (flag/beam), joka erottaa kahdeksas- ja pienemmät nuotit.
- Muutosmerkit kuten risti (#) ja bemolli (b), jotka nostavat tai laskevat nuotin korkeutta puolisävelaskeleella.
- Avaimet (esim. G-avaimen eli toisen viivan g:n merkki, F-avaimen eli neljännen viivan f:n merkki), jotka määrittävät viivaston sävelkorkeudet.
Nuottimerkinnöissä näkyy lisäksi dynamiikka (voimakkuus), artikulaatio (esim. legato, staccato) ja tekniset ohjeet (esim. nuottimerkinnät soittotavasta), jotka antavat lisätietoa esityksestä.
Esimerkkejä ja käytännön huomioita
- Monissa lastenlauluissa ja kansanmusiikissa nuottien määrä liittyy suoraan sanojen tavuisiin: yksi nuotti per tavu on yleinen tapa opetella melodiaa, kuten edellä mainitussa "Tuiki, tuiki..." -esimerkissä.
- Sävellaji ja oktaaviasettelu vaikuttavat siihen, miltä sama nuotti kuulostaa eri soittimilla tai äänenkorkeuksilla. Esimerkiksi piano, viulu ja laulu voivat kaikki soittaa saman nuotin, mutta väriltään ja voimakkuudeltaan ne eroavat.
- Nuoteilla esitetty musiikki poikkeaa äänitehosteista: kun ääniä ei järjestetä säveltäväksi melodiaksi ja rytmiksi, ne luokitellaan usein efektiksi tai äänisuunnitteluksi, eivät musiikillisiksi nuoteiksi.
Yhteenveto
Nuotti on siis perusyksikkö musiikissa, jolla on korkeus, arvo (kesto) ja merkintä nuottiviivastolla. Näiden yhdistelmän avulla syntyy melodia, harmonia ja rytmi, jotka muodostavat musiikillisen teoksen.
Musiikki
Joissakin länsimaissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, nuotit (eli sävelkorkeudet) on merkitty aakkosten kirjaimilla sävelkorkeuden mukaan. Matalimmasta äänestä korkeimpaan: Tämä kuvio toistuu niin, että G:n jälkeen tulee A. Tämä A on oktaavin korkeampi kuin ensimmäinen A. Tämä A on oktaavin korkeampi kuin ensimmäinen A.
Koska länsimaisessa musiikissa tarvitaan 12 nuottia, näillä seitsemällä nuotilla voi olla modifikaattoreita (symboleja tai sanoja, jotka muuttavat niitä). Kaksi tärkeintä modifiointimerkkiä ovat teres, joka nostaa sävelkorkeutta puoli askelta, ja flat, joka laskee sävelkorkeutta puoli askelta. Teresin symboli on ♯ (kuten hash-symboli (amerikkalainen: numerosymboli): #). Desin symboli on ♭ (kuten pieni kursivoitu b). Jos haluat poistaa nuotin tasaisen tai terävän sävyn, nuotin eteen kirjoitetaan luonnollinen symboli ♮. Kun kirjoitetaan sanoin (kuten tällä sivulla), symbolit kirjoitetaan nuotin nimen perään, esim: "B♭" tarkoittaa B:tä ja "F♯" tarkoittaa Fis. Kuitenkin nuotinnoksessa tasa-, terävä- tai luonnollinen merkki kirjoitetaan ENNEN nuotin nimeä. Yksi tapa muistaa tämä on sanoa: jos merkki tulisi nuotin jälkeen, se olisi liian myöhäistä, ja olisit jo soittanut sen, joten sen on tultava ennen, jotta tiedät, mitä on tulossa.
Sävelkorkeudet voidaan kirjoittaa myös avainmerkkeihin. Sävellaji kirjoitetaan kappaleen alkuun, ja se toistetaan jokaisen rivin alussa. Siinä ilmoitetaan kappaleessa säännöllisesti esiintyvät sävelkorkeudet.
Kaksi muuta muuntajaa ovat kaksinkertaiset terät, jotka nostavat nuotin kokonaisen askeleen, ja kaksinkertaiset latit, jotka laskevat nuotin kokonaisen askeleen. Nämä ovat paljon harvinaisempia kuin yksinkertainen terävä tai matala, mutta niitä esiintyy silti joissakin musiikkilajeissa. Kaksoiskesin symboli on × ja kaksoissärin symboli on ♭♭. Esimerkiksi E♭♭♭ on toinen nimi D:lle. Tätä kutsutaan enharmoniseksi ekvivalentiksi. Toinen enharmoninen vastine on C ja B♯.
Muut muistiinpanojen nimet
| On ehdotettu, että A:ta (nuotti) koskeva teksti yhdistettäisiin (lisättäisiin) tähän artikkeliin. (Keskustele) |
Joissakin kielissä, kuten romaanisissa kielissä (espanja, portugali, ranska, italia ja romania), nuotit on nimetty Do, Re, Mi, Fa, Sol, La, Si (tai Ti) eikä C, D, E, F, G, A, B. Tätä merkintätapaa kutsutaan Yhdysvalloissa nimellä solfege. Nämä nuotit ovat The Sound of Music -elokuvan laulun painopiste.
Rumpusarjoilla ei ole muistiinpanoja, vaan niillä on paikkoja käsikirjoituksessa, jossa jokainen rivi tarkoittaa jokaista rumpua, jokainen symboli tarkoittaa jokaista Cymbakia kitissä - kuinka monta kertaa lyödä sitä millä nopeudella ja lyönnit baarissa ovat yleensä 4/4 ja lasket 1 2 3 3 4 jokaista baaria kohden.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on nuotti musiikissa?
V: Nuotti on musiikissa pieni äänenpätkä, joka on samanlainen kuin tavu puhutussa kielessä.
K: Kuinka monta nuottia on laulun "Tuiki, tuiki pieni tähti, kuinka ihmettelen, mikä sinä olet" kahdessa ensimmäisessä säkeistössä?
V: Laulun "Tuiki, tuiki, pieni tähti, miten ihmeissäni oletkaan" kahdella ensimmäisellä rivillä on 14 nuottia.
K: Mitä sana "nuotti" tarkoittaa, kun puhutaan sävelkorkeudesta?
V: Kun puhutaan sävelkorkeudesta, sana "nuotti" tarkoittaa sitä, kuinka korkealla tai matalalla se on.
K: Kuinka monella eri nuotilla voidaan soittaa koko kappale "Twinkle Twinkle Little Star"?
V: Koko kappaleen "Twinkle Twinkle Little Star" soittamiseen voidaan käyttää kuutta eri nuottia: C, D, E, F, G ja A.
K: Mitä sana "nuotti" tarkoittaa, kun puhutaan kirjoitetuista symboleista?
V: Kun puhutaan kirjoitetuista symboleista, sana "nuotti" tarkoittaa sen arvon näyttämistä.
K: Koostuuko lähes kaikki musiikki nuotteista?
V: Kyllä, lähes kaikki musiikki koostuu nuotteista.
K: Voisiko musiikki ilman nuotteja olla äänitehosteita?
V: Kyllä ,musiikki ilman nuotteja voisi olla äänitehosteita.