Värjäys
Värjäystä käytetään mikroskopiassa, jotta solut ja kudokset olisivat helpommin nähtävissä ja ymmärrettävissä.
Näin parannetaan mikroskooppisen kuvan kontrastia. Väriaineita ja väriaineita käytetään usein biologiassa ja lääketieteessä korostamaan rakenteita biologisissa kudoksissa, usein erilaisten mikroskooppien avulla.
Värjäys voidaan tehdä eläville kudoksille (in vivo) tai kuolleille kudoksille (in vitro).
Huippuluokan mikroskooppi: Ytimet värjätään siniseksi DAPI:llä, mikrotuplat merkitään vihreällä vasta-aineella ja aktiinifilamentit punaiseksi falloidiinilla.
Tyypillinen mikroskooppiasetelma. Värjätty näyte lasisella mikroskooppilevyllä kiinnitetään mikroskoopin alustalle.
Valmistelu
Kuollut kudos on "kiinnitettävä", jotta se ei hajoa. Kiinnitysaine pitää rakenteen ennallaan. Kiinnittämisen jälkeen kudos voidaan leikata ohuiksi viipaleiksi ja asettaa lasisille mikroskooppilevyille. Toisinaan on tarpeen liuottaa solukalvoja, jotta suuret väriainemolekyylit pääsevät soluihin. Standardit julkaistaan Biotechnic & Histochemistry -lehdessä.
Värjäys
Yksinkertaisin tapa on kastaa dia ja näyte väriaineliuokseen, huuhdella se ja tutkia. Käytetyt väriaineet ovat sertifioituja väriaineita, jotka on testattu Biological Stain Commission -järjestössä.
Bakteerien värjäys
Gram-värjäystä käytetään bakteerien luokitteluun. Se perustuu niiden soluseinän koostumukseen. Gram-värjäyksessä käytetään kristalliviolettia soluseinien värjäämiseen, jodia peittausaineena ja vastavärjäystä, joka merkitsee kaikki bakteerit.
Grampositiiviset bakteerit värjäytyvät tummansiniseksi tai violetiksi. Niiden soluseinästä puuttuu gramnegatiivisten bakteerien sekundaarinen kalvo ja lipopolysakkaridikerros.
Useimmissa gramvärjättyjen preparaattien gramnegatiiviset organismit ovat punaisia tai vaaleanpunaisia vastavärjäyksestä.
Kudosten värjäys
Hematoksyliini- ja eosiinivärjäystä käytetään usein histologiassa ohuiden kudosleikkeiden värjäykseen. Hematoksyliini värjää solujen tumat siniseksi, kun taas eosiini värjää sytoplasman, sidekudoksen ja muut solunulkoiset aineet vaaleanpunaiseksi tai punaiseksi.
Eosiini imeytyy voimakkaasti punasoluihin ja värjää ne kirkkaan punaisiksi. Taitavasti tehdyssä H&E-valmisteessa punasolut ovat lähes oransseja, ja kollageeni ja sytoplasma (erityisesti lihakset) ovat vaaleanpunaisen eri sävyisiä. Hematoksyliini värjää solun tuman ja muut happamat rakenteet (kuten sytoplasman RNA-rikkaat osat ja hyaliiniruston matriisi) siniseksi. Eosiini sen sijaan värjää sytoplasman ja kollageenin vaaleanpunaiseksi.
Nopea ja yksinkertainen värjäys, jota käytetään verinäytteissä ja ihmisen poskisoluissa, on metyleenisininen, joka värjää ytimet. On olemassa monia muita erikoisvärjäyksiä, joista jotkut fluoresoivat erityisvalossa.
Mikroskooppikuva ihmisen keuhkokudoksen histologisesta näytteestä, joka on värjätty hematoksyliinillä ja eosiinilla.
