Zeuksen patsas Olympiassa – Fidiasin kultainen mestariteos ja seitsemäs ihme

Zeuksen patsas Olympiassa: Fidiasin kullalla ja norsunluulla koristeltu 12,4 m mestariteos — antiikin seitsemäs ihme, joka sädehti mytologiaa, valtaa ja taidetta.

Kreikassa Olympiassa sijaitsevan Zeuksen patsaan suunnitteli Phidias noin vuonna 432 eaa. Phidias (suomeksi Fidias) rakensi Olympiaan työpajansa tämän patsaan valmistamista varten ja asui siellä todennäköisesti koko loppuelämänsä ajan. Patsas sijoitettiin Zeuksen temppeliin, joka oli antiikin tärkein uskonnollinen rakennus Olympian pyhäkössä ja yhdistyi läheisesti Olympia‑kulttiin ja Olympian urheilukilpailuihin.

Synty, tekijä ja lähteet

Fidias oli Ateenan ja antiikin Kreikan eturivin veistäjiä; hänet tunnetaan myös Parthenonin kultaisen Atena‑patsaan tekijänä. Antiikin lähteet, erityisesti matkakirjailija Pausanias, kuvaavat Zeuksen patsasta yksityiskohtaisesti ja ovat pääasiallinen tiedonlähde sen ulkonäöstä. Fidiasin työpaja Olympiassa toimi paitsi patsaan valmistuspaikkana myös kulttuurillisena keskuksena, jossa ylläpidettiin chryselephantine‑tekniikkaa (kultaa ja norsunluuta käytettiin yhdessä puukehikon päällä).

Rakenne ja materiaalit

Patsas oli istuva kultti- ja näyttöteos: jalustan kanssa se oli noin seitsemän kertaa elämänkokoinen eli noin 12,40 metriä korkea. Patsaan ruumiinosat — kasvot, kädet ja jalat — on kuvattu valmistetuksi norsunluusta, kun taas kaapu, sandaalit, parta ja hiukset oli toteutettu kullasta. Päässä oli hopeinen oliiviseppele. Valtaistuin oli ylellinen sekoitus jalokiviä, kultaa, pronssia, eebenpuuta ja norsunluuta, ja se oli koristeltu mytologisilla kuvauksilla ja reliefeillä. Kokonaisuus herätti katsojissa kunnioitusta sekä uskonnollista ihailua; chryselephantine‑tekniikka loi voimakkaan materiaalikontrastin ja korostetun loiston.

Kultillinen merkitys ja ulkonäkö

Patsas toimi Zeuksen kulttikuvan roolissa: sitä kunnioitettiin uskonnollisissa rituaaleissa ja se oli osa Olympian pyhäkön hengellistä elämää. Antiikin kuvauksissa Zeus esitettiin pikemminkin majesteettisena ja ystävällisenä kuin vihaisena jumalana — ilme oli rauhallinen ja hallitseva, ei aggressiivinen. Istuma‑asento ja koristeellinen valtaistuin korostivat Zeuksen yli‑ihmemaista arvoa ja auktoriteettia.

Historialliset tapahtumat ja kohtalo

Tarinoihin kuuluu, että Rooman keisari Caligula aikoi viedä patsaan Roomaan ja korvata päänsä kuvan Zeuksen pään tilalle; hanke jäi kuitenkin lopulta toteutumatta. Patsaan kohtalo on historioitsijoille epävarma: antiikin ja keskiajan lähteet kertovat, että se siirrettiin todennäköisesti Konstantinopoliin noin vuonna 393 jKr. ja että se tuhoutui siellä tulipalossa 400‑lukujen puolivälissä, usein mainittuna vuonna 475 jKr. On kuitenkin myös vaihtoehtoisia selityksiä — osa tutkijoista epäilee siirtoa tai ajoitusta, ja kohtaloa koskevat kertomukset perustuvat osin myöhäisempiin lähteisiin, joten yksiselitteistä varmuutta ei ole.

Perintö

Zeuksen patsas Olympiassa luettiin antiikin maailmassa yhdeksi seitsemästä ihmeestä ja sen maine on säilynyt läpi vuosisatojen esimerkkinä antiikin taiteen ja uskonnon yhdistämisestä. Vaikka patsas ei ole säilynyt nykyaikaan, sen kuvaus ja vaikutus näkyvät edelleen kirjallisuudessa, arkeologiassa ja taidehistoriassa. Fidiasin tekninen taituruus, chryselephantine‑käytännöt ja patsaan mittasuhteet toimivat edelleen esimerkkinä suurten kultti‑ ja monumenttiteosten suunnittelusta antiikin maailmassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka suunnitteli Olympian Zeuksen patsaan?

K: Milloin Olympian Zeuksen patsas suunniteltiin?

K: Missä Phidiaksen työpaja sijaitsi?

K: Mitä materiaaleja käytettiin Olympian Zeuksen patsaan rakentamiseen?

Kysymys: Lähettikö Rooman keisari Caligula patsaan Roomaan?

K: Milloin patsas tuhoutui ja missä se oli tuolloin?

Kysymys: Oliko Olympiassa sijaitseva Zeuksen patsas yksi maailman seitsemästä ihmeestä?

Hae kirjaimella